FUSILLI-hankkeen vaikuttavuus kasvaa: ”Toimimme kestävän ja osallistavan ruokajärjestelmän lähettiläinä”

Ruoan tuotanto, myynti ja kuluttaminen ovat osa monitahoista ruokajärjestelmää, johon vaikuttavat myös säädökset, käytännöt, arvot ja asenteet. Ruokajärjestelmän toimintaan osallistuvat monet yksityiset toimijat, julkiset tahot ja instituutiot sekä kansalaiset.  

FUSILLI-hanke on kutsunut kaupunkien päättäjät, oppilaitokset, opiskelijat, tutkijat ja kuntalaiset kehittämään ruokajärjestelmiä. Kuhunkin 12 kaupunkiin on perustettu Euroopan komission Food 2030 -ohjelman mukainen living lab -ekosysteemi. Mallin voi toteuttaa muissakin kaupungeissa. Living labit saattavat yhteen kohderyhmien tarpeet ja hankkeen innovatiiviset kokeilut. 

Mittava määrä tuloksia Tampereella ja muissa kumppanikaupungeissa

Nelivuotisessa hankkeessa on tuotettu konkreettisia tuloksia ja parhaita käytäntöjä kussakin kumppanikaupungissa. Hyvät käytänteet leviävät tehokkaasti isossa, yli 12 miljoonan euron EU:n Horizon Europe -ohjelman rahoittamassa hankkeessa. 

Tampereen apulaispormestari Pekka Salmen mukaan ruoalla on ilmasto- ja ympäristövaikutusten lisäksi iso rooli asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Lakisääteisen ilmaisen kouluruokailun lisäksi kaupunki tarjoaa ilmaisen lounaan myös kesäisin alle 16-vuotiaille eri puolilla kaupunkia sijaitsevissa puistoissa. Tämä on merkittävä panostus kaupungilta lasten ja perheiden hyväksi.  

Tärkeä tamperelainen ateriapalvelujen tuottaja, Pirkanmaan Voimia, valmistaa vuosittain yli 12 miljoonaa ateriaa. Kouluruoka on jo 75 vuotta jatkunut suomalainen erikoisuus. Lasten ja nuorten toivotaan tottuvan syömään kasvispainotteisesti ja maistamaan eri makuja päiväkodeissa ja kouluissa. Ruokakasvatukseen panostetaankin jatkossa entistä enemmän. 

Koulutus ja vuoropuhelu ovat avaimia ruoka-alan muutokseen

Tampereella on kaksi innovatiivista FUSILLI-living labia: TAMK Catering Studio ja AhlmanEdu, joskin living lab -toimintaa on tehty ympäri kaupunkia Kauppahallista pääkirjasto Metsoon. Ruokajärjestelmän muutoksessa tarvitaan avointa vuoropuhelua toimijoiden kesken.  

Living labeissa viemme kaikkia ruokajärjestelmän vaiheita kestävämpään, reilumpaan ja tasapuolisempaan suuntaan aina ruoan tuotannosta ja jalostuksesta logistiikkaan, kulutukseen, ruokahävikkiin, jätehuoltoon ja hallintoon.

Mikael Lindell, TAMKin osatoteutuksen projektipäällikkö, tiimivalmentaja

TAMK Catering Studio Living Lab on tulevaisuuden palveluliiketoiminnan ja restonomiopiskelijoiden oppimisympäristö. Siellä yritykset, palveluntuottajat, opettajat ja opiskelijat voivat kokeilla ja kehittää yhdessä. 

– Meidän pitää ajatella myös koulutusta uudelleen. TAMKissa FUSILLI-tavoitteet on jo sisällytetty palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelmaan, kertoo tutkintovastaava Sanna Luoto.  

Tampereella ei heitetä ruokaa hukkaan

Nekalassa toimii Tampereen seurakuntien ylläpitämä Kierto-hävikkiruokaravintola, jossa hyödynnetään Ruokapankin keräämiä hävikkiraaka-aineita ja valmistetaan niistä maistuvaa lounasruokaa nuorten työkokeilijoiden kanssa. 

Myös Tampere-talo on merkittävä ravintolapalveluiden tuottaja. Isossa, lähes puoli miljoonaa vuosittaista kävijää isännöivässä kulttuuri- ja kongressitalossa kiinnitetään erityistä huomiota kestävään ruokaan monin eri tavoin. Kattopuutarhasta saadaan kasviksia, marjoja, yrttejä ja hunajaa talon ravintoloihin.

Ruoantuottajien ja kuluttajien näkökulmat ovat tärkeitä

AhlmanEdu tarjoaa ammatillista koulutusta mm. puutarha- sekä ravintola- ja catering-alalle. Lähiruoka on kampuksella tärkeässä roolissa.   

– FUSILLI-living labimme koostuu 1000 m2:n suuruisesta, biointensiiviseen viljelymenetelmään perustuvasta pysyvästä penkkiviljelmästä, bioaktiivisesta kompostista ja Food Clubista. Regeneratiivisen eli uudistavan maanviljelyn periaatteet ovat meille keskeisiä, kertoo projektipäällikkö, kompostoinnin ja maaperän ravinnejärjestelmän asiantuntija Dora Tkalec. 

Hänen kollegansa Oskari Pikkarainen, ruoanviljelyn moniosaaja, on perehtynyt biointensiiviseen penkkiviljelmään. 

– Jokainen neliömetri käytetään tehokkaasti ja suunnitelmallisesti, ja tämä toimii skaalautuvana esimerkkinä niin ammattilaisille kuin kotipuutarhureillekin.  

Paikallisten ruokajärjestelmien, ruoan suoran saatavuuden ja kansalaisten osallistumisen edistäminen kaupunkipuutarhojen ja pidennettyjen toriaikojen avulla voi torjua elintarvikkeiden hintojen nousua. Julkisissa hankinnoissa meillä on useita tapoja tukea paikallisia tuottajia. 

Kaupunkilaiset voivat viljellä ruokaa myös itse siirtolapuutarhoissa ja viljelypalstoilla. Siirtolapuutarhat ja viljelypalstat ovatkin Suomessa suosittu kaupunkiviljelyn muoto. 

Vaikuttavuus vahvistuu – työn jäljet näkyvät ja kasvavat

Hankkeessa tuotetaan lisää keskeisiä hyödynnettävissä olevia tuloksia. Yksi tärkeimpiä tehtäviä on antaa suosituksia päättäjille sekä toimia kestävän ja osallistavan ruokajärjestelmän lähettiläinä. 

Tampereella aktiiviset FUSILLI-hanketoimijat ovat toimineet kestävän ruokajärjestelmän puolestapuhujina ja edistäjinä kaupunkilaisten, päättäjien sekä ruokajärjestelmässä toimivien yritysten ja organisaatioiden suuntaan. Vuoropuhelu ja tiivis yhteistyö lupaavat hyvää. Hankkeen uudet käytänteet jäävät elämään hankkeen päättymisen jälkeenkin, sillä kaupungin eri toimijoilla on sama päämäärä: kestävämpi ruokajärjestelmä tamperelaisille ja lähiseutujen asukkaille. 

Lisätiedot:

Silva Vuopponen
Projektipäällikkö
Tampereen kaupunki
silva.e.vuopponen [at] tampere.fi (silva[dot]e[dot]vuopponen[at]tampere[dot]fi), 041 730 1710

Mikael Lindell
Osatoteutuksen projektipäällikkö
Lehtori | Liiketalous ja media
Tampereen ammattikorkeakoulu
mikael.lindell [at] tuni.fi (mikael[dot]lindell[at]tuni[dot]fi), 050 3119 661

 

Teksti: Hanna Ylli
Kuva: Marjo-Riitta Alitalo