Ohjaaja Esa Kirkkopelto professoriksi Nätylle Tampereen yliopistoon
Pitkän akateemisen uran tehnyt Esa Kirkkopelto on toiminut taiteellisen tutkimuksen professorina Teatterikorkeakoulussa ja Taideyliopistossa (2007–2018), ja myöhemmin vastaavassa tehtävässä myös Lundin yliopistossa. Koulutukseltaan Kirkkopelto on dramaturgi ja filosofian tohtori.
Kirkkopelto aloitti 1.9. Tampereella uudessa taiteelliseen tutkimukseen painottuvassa professuurissa.
– Pyrin tätä nykyä perustelemaan asian yksinkertaisesti: taiteellinen tutkimus on taiteellisten ilmiöiden tutkimusta. Taiteelliset ilmiöt ovat taiteellisesti tuotettuja, eli jotta niitä päästään tutkimaan, on tutkijan itsensä oltava taiteilija tai sen asemassa. Samalla otan kriittisen kannan vallalla olevaan liberaaliin näkemykseen, jossa taiteellinen tutkimus nähdään sateenvarjoterminä lukuisille eri lähestymistavoille. Määritelmäni yhtenä tarkoituksena on edistää taiteellisen tutkimuksen oppialojen välistä toimintakykyä, selventää Kirkkopelto taiteellisen tutkimuksen käsitettä.
Kirkkopellon suunnitelmissa on Tampereella ensimmäisenä tarttua kirjallisiin töihin yhdessä professori Pauliina Hulkon kanssa.
– Kaikkein ensimmäiseksi minun tulee saattaa valmiiksi yhdessä professori Pauliina Hulkon kanssa pitkään tekeillä ollut näyttelijän dramaturgiaa käsittelevä manuaali-tyyppinen teos. Teos palvelee pyrkimystä edistää näyttelijäkoulutuksen tutkimusperustaisuutta, Kirkkopelto kertoo.
Kirkkopelto näkee mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia monialaisessa Tampereen yliopistossa:
– Mahdollisuuksia on monia ja innostavia. Aloitan työni kartoittamalla, millaisia aloitteita ja kiinnostusta muilla aloilla on ja kuinka omat ajatukseni otetaan niiden piirissä vastaan. Olennaista kannaltani on, että näyttämöllisen esiintymisen ja esiintyjän tuottama taiteellinen evidenssi on relevanttia muiden alojen näkökannalta, ettei taide joudu pelkästään soveltavaan tai havainnollistavaan rooliin.
Professuurin uuteen työnkuvaan kuuluu taiteellisen tutkimusyhteisön rakentaminen ja laajentaminen. Kirkkopellolla on aiempaa kokemusta tutkimusyhteisöjen rakentamisesta sekä Teatterikorkeakoulussa ja Lundin yliopistossa. Tampereen yliopistossa esittävien taiteiden tutkimus on ollut osittain Tutkivan teatterityön tutkimuskeskuksen alla. Nyt kun informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tutkimuskeskukset ovat uudistuksen alla, uudelle on tilausta.
– Olen luonteeltani yhteisönrakentaja, mutta koskaan aiemmin ei synnytettävä yhteisö ole ollut yhtä monialainen kuin täällä. Olen pitkään hakenut tällaista tilaisuutta. Tiedän, että siihen sisältyy haasteita, mutta ne ovat samalla portteja johonkin aivan uuteen.
Yksi valinnan perusteista olivat Kirkkopellon on laajat kansainväliset verkostot muun muassa Baltian ja pohjoismaiden yliopistoihin.
– Olen pitkään vaalinut ajatusta, jonka mukaan taiteellisen tutkimuksen postdoc-vaihetta tulisi rakentaa lähtökohtaisesti kansainvälisessä yhteistyössä. Toistaiseksi tilaisuutta ei ole tullut. Josko Tampereelta käsin päästäisiin asiassa alkuun? Olen tätä nykyä myös Society of Artistic Researchin hallituksessa, jossa toivon voivani edistää asiaa. Mitä tulee itse tutkimusyhteistyöhön, sen suunta, laatu ja volyymi määräytyy lähtien niistä fokuksista, jotka päätämme yhdessä omaksua, Kirkkopelto sanoo.
Tärkeä osa taiteellista tutkimusta ja Kirkkopellon toimintaa tulee olemaan yhteistyö opiskelijoiden kanssa.
– Olen vuosien varrella järjestänyt työpajoja Nätyn opiskelijoiden kanssa ja kokemukset ovat olleet positiivisia varmasti puolin ja toisin. Lattiatyöskentely on myös tutkimukseni olennainen ulottuvuus. Teoria on voitava näyttää toteen taiteellisessa ja pedagogisessa käytännössä. Vaikka 'spekulaatio' on taiteen ja tutkimuksen piirissä muotia, itse en pidä siitä, Kirkkopelto toteaa.
Kirkkopellon tutkimuksen kohteena on esiintyvän ruumiin dekonstruktio sekä teoriassa että käytännössä, erityisesti näyttämöllisen muodonmuutoksen ja virtualisaation tapahtumana, jossa sana ruumiillistuu tai ruumiit alkavat puhua:
– Vuonna 2020 ilmestynyt teokseni Logomimesis: Tutkielma esiintyvästä ruumiista, on paraikaa käännettävänä ja käännöksen hiominen on vienyt suurimman osan ajastani tänä vuonna. Teoksesta lähtöisin olevat teemat, erityisesti koskien virtuaalisuutta, ovat jatkokehittelyn alalla. Toivon voivani edistää niitä myös Tampereella.
Kirkkopelto on kokeellisen teatterin tekijä ja hän on sekä tehnyt, että tutkinut näyttämöilmaisun uudistamista muun muassa Toisissa tiloissa -ryhmän kanssa. Kirkkopelto aloittaa nyt syksyllä osa-aikaisena, sillä hänellä on muun muassa taiteellisia projekteja työn alla.
– Ennen valintaani professoriksi olin ehtinyt sitoutua ensi vuodeksi monenlaisiin projekteihin. Ohjaan keväällä myös Zodiakiin tanssiteoksen nimeltä Muinaiset taikurit. Ensi vuosi on ryhmän 20-vuotisjuhlavuosi. Tekeillä on sekä uusi ensi-ilta, Valaistumiskone, että ryhmän kehittämien lukuisten muodonmuutosharjoitteiden kattavaa julkista esittelyä. Jää neuvoteltavaksi miten professorin toimeni ohessa tai sen puitteissa ehdin olla missäkin mukana. Taiteellista toimintaa en kuitenkaan aio jättää. Se on tutkimukseni kivijalka ja sieltä on peräisin kaikki ne löydökset, jotka tuon yhteiseen tarkasteluun.
