Palkittu tietokirjailija Petri Keto-Tokoi: vastuu metsäluonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen säilyttämisestä kuuluu kaikille
Petri Keto-Tokoin ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitosen Puiden asukkaat -teos valittiin tänä vuonna Vuoden tiedekirjaksi. Syksyllä 2021 ilmestynyt Puiden asukkaat kokoaa yhteen tietoa Suomen puulajeista ja niiden seuralaisista. Maaliskuussa 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri myönsi Keto-Tokoille myös ympäristöpalkinnon.
Keto-Tokoi on erikoistunut metsäluonnon monimuotoisuuteen, metsien suojeluun ja erilaisiin metsänhoitotapoihin. Hän on tutkinut myös metsänhoidon historiaa ja metsien kulttuurimerkityksiä.
Valtaosa metsistä on lajistollisesti köyhtynyttä talousmetsää
Suomen metsät tuottavat Keto-Tokoin mielestä paljon puuta metsäteollisuuden tarpeisiin, ja vielä ei ole esiintynyt laajamittaisia metsätuhoja.
– Puuntuotannon lisäämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat kuitenkin köyhdyttäneet vakavasti metsien, soiden ja pienvesien lajien ja luontotyyppien monimuotoisuutta. Tästä näkökulmasta katsoen metsien käyttö ei ole ollut kestävää.
Suomen metsäpinta-ala, 75 % maapinta-alasta metsää, on säilynyt korkeana verrattuna useimpiin muihin Euroopan maihin. Metsätalous perustuu kotimaisiin puulajeihin, mutta Keto-Tokoin mukaan yksipuolisesti mäntyyn, kuuseen, raudus- ja hieskoivuun, vaikka Suomessa kasvaa 24 luontaista puulajia.
– Metsäpinta-ala on säilynyt hyvin, mutta ylivoimainen valtaosa siitä on rakenteellisesti ja lajistollisesti köyhtynyttä talousmetsää. Etenkin vanhoja metsiä, vanhoja puita, järeitä kuolleita puita ja taloudellisesti vähäarvoisia puulajeja on valtavasti vähemmän kuin luonnonmetsissä olisi.
Voimme itse vaikuttaa
Suomessa on vähän enemmän luonnontilaisina säilyneitä metsiä kuin useimmissa Euroopan maissa. Vielä suojelemattomat luonnonmetsät ja muut uhanalaiset luontotyypit tulee kartoittaa ja suojella nopeasti.
Keto-Tokoin mielestä vastuu omien metsiemme luontaisen monimuotoisuuden ja hiilinielujen säilyttämisestä kuuluu meille kaikille. Hän kannustaa metsänomistajia suosimaan sekametsää ja suojelemaan arvokkaita luontokohteita ja vesistöjen suojavyöhykkeitä. Myös metsää omistamattomilla on monia vaikuttamisen mahdollisuuksia.
– Äänestä eduskuntaan ja kunnanvaltuustoon henkilöitä, jotka toimivat luonnonsuojelun puolesta, toimi lähiluontosi säilymisen puolesta, tai lahjoita vaikkapa Luonnonperintösäätiölle rahaa metsien suojelualueiden hankkimista varten, Keto-Toki kannustaa.
Kuva: "Vanhat ja lahonneet puut ovat osa monimuotoista metsäluontoa, jonka vaaliminen on entistä tärkeämpää kasvavan biotalouden aikakaudella", Keto-Tokoi sanoo.
Metsäammattilaisten osaaminen laajenee
Keto-Tokoi uskoo, että metsien hoito ja kasvatus monipuolistuvat edelleen tulevaisuudessa. Tähän vaikuttaa metsänomistajien ja metsäpolitiikan tavoitteiden monipuolistuminen ja metsäammattilaisten osaamisen laajeneminen.
– Osalla metsänomistajista luonnonhoidon, maisemanhoidon ja virkistyskäytön tavoitteet ovat tärkeämpiä kuin puuntuotanto, osa haluaa harjoittaa metsien jatkuvaa kasvatusta ja välttää avohakkuita. Puulajistoltaan monipuoliset sekametsät sopeutuvat paremmin ilmastonmuutokseen ja sen mukana tuleviin tuhoriskeihin. Nämä trendit monipuolistavat metsänhoitoa. Tavoitteet eriytyvät ja metsänhoidon kirjo laajenee.
TAMKin metsätalousinsinöörikoulutus on Keto-Tokoin mukaan sisällöltään monipuolista ja moniarvoista. Luonnonhoitoon ja metsien eri käyttömuotoihin liittyvä osaaminen on ollut vahvasti mukana koulutuksessa jo 1990-luvulla.
– Ilmastonmuutokseen ja hiilen sidontaan liittyvät näkökulmat ovat vahvistuneet etenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana. TAMKista valmistuvilla metsätalousinsinööreillä on hyvät tiedolliset valmiudet vastata tulevaisuuden entistä monitavoitteisemman metsien käytön haasteisiin. He työskentelevät niin metsätalouden, metsänhoidon, puunhankinnan ja myös luontoalan tehtävissä.
Teksti: Arja Hautala
Kuvat: Renata Brito
