Pelastusopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu kouluttivat kuvien ja videoiden hyödyntämiseen pelastustoiminnassa

Osallistujat oppivat perusteet kuvien ja videoiden analysointiin ja tulkintaan. Kuva- ja videoaineiston käyttäminen parantaa tilannetietoisuutta ja antaa lisätietoa päätöksentekoon pelastustoiminnassa. Täydennyskoulutus oli tarkoitettu pelastustoiminnan johtajille, tilanne- ja johtokeskushenkilöstölle sekä muille viranomaisille, yhteistyötahoille ja asiasta kiinnostuneille. 

Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen kertoo, että ajatus täydennyskoulutuksesta lähti hänen omista kokemuksistaan ja havainnoistaan pelastustoiminnan aikana sekä aiheeseen liittyvistä tietovirroista.  

– Onnettomuustilanteissa kuva- ja videomateriaalia on paljon, joten tarvitaan osaamista siihen, miten sitä hyödynnetään tehokkaasti ja miten kootaan keskeinen kuva-aineisto päätöksenteon tueksi. Kuvia ja videoita on toki hyödynnetty alalla jo kauan, mutta niiden systemaattinen analysointi on puuttunut. 

Kuvia ja videoita hyödynnetään hyvin monenlaisissa onnettomuustilanteissa, ja ne ovat hyvä apu myös pelastustoiminnan johtamisessa. 

– Esimerkiksi etäjohtamistilanteissa tapahtumapaikalta välitetty kuvamateriaali auttaa johtoa päätöksenteossa, Honkanen sanoo.

Tekoäly kuva-analyysin tueksi 

Täydennyskoulutusta ja sen sisältöä suunniteltiin huolella yli vuoden verran. 

– Otin selvää alan asiantuntijoista ja sain vinkkejä muun muassa TAMKista. Otin yhteyttä TAMKin mediatuottamisen yliopettaja Ari Koivumäkeen, ja asia alkoi järjestyä, Honkanen kertoo. 

TAMKista oli mukana kouluttajia median ja tekniikan aloilta. Media-alan lehtorit ja Pelastusopiston yliopettajat kouluttivat osallistujia kuva- ja videoanalyysiin – mitä kuvista ja videoista halutaan saada selville, millaisia kuva-analyysin soveltamistapoja on ja miten tilannetta dokumentoidaan oikeassa aikajanassa. Kuvien ja videoiden analysointia opeteltiin myös käytännön harjoituksin.  

Lehtori Pekka Pöyry TAMKista koulutti osallistujia tekoälyn hyödyntämiseen kuva-analyysissa. Tekoälyn käyttäminen on tarpeen, koska Pelastuslaitos ja muut alan toimijat vastaanottavat niin paljon kuvamateriaalia, että sitä ei voi pelkin ihmisvoimin käsitellä.  

– Tekoäly tunnistaa esimerkiksi tulen ja savun. Se voi myös hyödyntää paikkatietoja ja ennakoida vaaratilanteita, esimerkiksi mihin suuntaan tuli leviää. Tekoälyn antamien tietojen avulla osataan arvioida, paljonko työvoimaa ja kalustoa tilanteeseen tarvitaan, Pöyry luettelee muutamia esimerkkejä käyttömahdollisuuksista. 

Lisäosaamista omaan työhön 

Eemu Hyvönen työskentelee Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella päivystävänä palomestarina. Koulutus kiinnosti häntä, koska aihe liittyy läheisesti hänen omaan työhönsä. Hän oli halukas hankkimaan lisäosaamista sekä verkostoitumaan muiden samanlaista työtä tekevien kanssa. Koulutus täytti Hyvösen odotukset hyvin. 

– Media-alan opettajat antoivat uusia näkemyksiä kuvien tulkintaan ja analysointiin. Opin myös asioita, joita en ennen osannut ottaa huomioon, esimerkiksi kuvissa esiintyvät mittasuhteet valokuvaajan näkökulmasta. Mielestäni koulutuksen paras anti oli se, että siinä tuotiin yhteen kaksi toisilleen aiemmin vierasta aihealuetta, eli pelastustoiminta ja kuva-analyysi. 

Pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen työskentelee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolla. Virasto vastaa metsäpalojen lentotähystyksestä koko Suomessa. Kurvinen toimii tehtävässään valtakunnallisena johtavana asiantuntijana. Hän osallistui koulutukseen, koska kuvamateriaalin tuottaminen on oleellinen osa hänen työtään. 

– Metsäpalojen tähystämistä tehdään lentokoneilla riskiperusteisesti, ja havaitut palot välitetään tehtäviksi pelastuslaitoksille. Reaaliaikainen lentokoneesta tuotettu kuvamateriaali on tärkeää, jotta pelastuslaitoksen päätöksenteko ja sammutustoimet voidaan tehdä nopeasti. Ilmakuva ja sen oikeanlainen analysointi auttavat pelastuslaitosta optimoimaan sammutukseen tarvittavia resursseja, laatimaan leviämisennusteita ja arvioimaan tapahtuman aiheuttajaa, Kurvinen kertoo. 

Kurvinen on tyytyväinen koulutukseen. Hänen mielestään se yhdenmukaisti pelastusalan toimijoiden käsityksiä kuva-analyysin käytöstä, ja myös aiheesta käydyt keskustelut olivat hyödyllisiä.

Suunnitteilla jatkoa 

Matti Honkasen ja Pekka Pöyryn mukaan täydennyskoulutus sai positiivisen vastaanoton osallistujilta. Ryhmä täyttyi nopeasti, joten koulutukselle on selkeä tarve. TAMKin ja Pelastusopiston yhteistyö tulee mitä luultavammin saamaan jatkoa. 

– Meillä on ajatus, että samantyyppistä koulutusta järjestetään uudelleen. Tämän koulutuksen käyneille voisi hyvinkin järjestää myös jatkokoulutuksen, Honkanen pohtii. 

– TAMKissa on kiinnostavaa annettavaa pelastusalalle, joten olemme halukkaita jatkamaan yhteistyötä, toteaa Pöyry. 

Lisätietoa:
Ari Koivumäki, mediatuottamisen yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu
p. 050 5909 312, ari.koivumaki [at] tuni.fi

 

Teksti: Emmi Suominen 
Matti Honkasen kuva: Santtu Tuomisto 
Pekka Pöyryn kuva: Emmi Suominen