PlanCity-hanke tähtää maankäytön suunnittelun prosessin tehostamiseen
– Iso asia PlanCity-hankkeessa on se, että Suomen nykyinen maankäytön suunnittelu on jäänne vanhasta julkisen sektorin ajattelusta. Tutkimuksemme tärkein asia on haastaa tätä vanhaa mallia ja luoda kokonaan uusi maankäytön suunnittelun koulukunta, Industry Professor Ari Ahonen kertoo.
Maankäytön suunittelu ja kaavoitusprosessit vaativat rutkasti tehostamista, sillä nykyisin kaavoitukseen kuluu Suomessa kolmesta viiteen vuotta. Tämä on esimerkiksi kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta mahdottoman pitkä aikajänne.
– Kansainvälisten sijoittajien odotusarvo on, että 18 kuukautta sen jälkeen, kun päätöksiä on tehty, tase pitäisi saada töihin. Suomen nykysysteemi on aivan liian raskas ja hidasliikkeinen tähän vaatimukseen. Suomi menettää tämän takia riihikuivaa rahaa, koska sijoittajat suuntaavat panostuksensa muualle, Ahonen sanoo.
Yrityselämä tuodaan innovaation moottoriksi
Hitauden lisäksi nykysysteemin heikkoutena on julkisen sektorin määräävä rooli. Virkamiehet valmistelevat raamit, joiden sisällä kiinteistökehittämisen toimijoiden täytyy pysyä. Maailma kuitenkin muuttuu niin nopeasti, että kun malli lopulta pitkän suunnittelun jälkeen on valmis, se voi olla monilta osin jo vanhentunut.
– Suomessa kaavoitus on historiallisesti ollut hyvin vahvasti julkisen sektorin vetämä ja vahvasti säädelty alue. Liian usein joudutaan vaan hakemaan poikkeuslupia, kun halutaan kehittää jotain uutta. Teemme uudistuksia postimerkkiluvilla. Tämä on ad hoc -työtä, joka rasittaa entisestään järjestelmää, Ahonen sanoo.
Ahosen mukaan myös elinkeinoelämän edustajien tulee muuttaa ajattelutapaansa ja aktivoitua maankäytön suunnitteluprosesseissa: yritykset eivät voi vain odottaa, että virkamiehet hoitavat suunnittelutyön ja kaavoituksen.
PlanCity-hankkeen kantavana ideana on tuoda yksityinen sektori tiiviimmin mukaan maankäytön suunnitteluun. Ammattimaiset kiinteistökehittämisen yhtiöt elävät kovassa kilpailussa, jossa pärjätäkseen niiden pitää pystyä ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita. Yrityksen tarpeista syntyvät ideat voisivat olla tulevaisuudessa kaavoituksen lähtökohta.
– Poliittiset päättäjät tekevät tietenkin päätökset. Yritykset voisivat tarjota ideoitaan päättäjille, jolloin elinkeinoelämä olisi aktiivisemmin mukana suunnittelussa. Silloin firmat kilpailisivat innovaatioilla, ei sen kautta, kuka tuntee oikean virkamiehen, Ahonen toteaa.
Muutos lähtee julkisesta keskustelusta
Rakennetun ympäristön tiedekunta haluaa olla edelläkävijä yliopiston kolmannen ydintehtävän eli yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta. Maankäytön suunnittelu luo perustan koko yhteiskunnan toiminnalle, jolloin julkinen keskustelu asiasta on ensiarvoisen tärkeää.
PlanCity-hanke viestii tutkimuksen tuloksista ja etenemisestä aktiivisesti ja ottaa johtavan aseman aiheen ympärillä käytävässä keskustelussa.
– Julkaisemme tieteellisten artikkeleiden lisäksi white papereita, joilla otamme osaa julkiseen keskusteluun. Luomme samalla uudenlaista yliopistotoimintaa ja haluamme olla myös tässä edelläkävijöitä yliopistolla, Ahonen toteaa.
Tampereen yliopiston vahvuutena on monitieteellisyys, ja PlanCity-hankkeeseen tuodaankin mukaan osaajia myös yhteiskunnallisen ja taloustieteellisen tutkimuksen puolelta. Rakennetun ympäristön tiedekunnan kehittämisalusta CoreLab vastaa hankkeen verkostojen kehittämisestä ja viestinnästä.
– Paljon puhutaan vaikuttavuudesta, ja me haluamme, että tieteelliset metodit palvelevat yhteiskunnan muutosta ja kehittymistä. Perinteisesti me tutkijat olemme istuneet kammioissamme ja kirjoitettu raportti, jota juuri kukaan ei lue. Me haluamme tehdä asian toisin, Ahonen toteaa.
Onnistuminen vaatii monitieteistä yhteistyötä
Prosessien lisäksi maankäytön suunnittelu kaipaa myös aiempaa laadukkaampaa teknologiaa.
– Kun uusi maankäytön koulukunta on pystyssä, ensimmäinen kysymys tulee olemaan, että milläs teknologialla tämä toteutetaan. Aiemmin kaavoitukset olivat piirustuksia. Me opiskelimme yliopistoissa viisi vuotta vain lukemaan näitä piirroksia. Mutta nyt digitaalisessa maailmassa ideoita voidaan visualisoida aivan uudella tavalla. 3D-mallit ja lisätty todellisuus auttavat myös päätöksentekijöitä, koska niiden kautta suunnitelmista saa paljon paremman ymmärryksen, Ahonen kertoo.
PlanCity-hankkeen tueksi pyritään kokoamaan muita tutkimushankkeita, jotka kehittäisivät maankäytön suunnittelua teknologisesta, taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
– Minua kiehtoisi tämä mahdollisuus, jossa kytkisimme tämän suuren teeman ympärille laajan kokonaisuuden eri tieteenalojen osaajia ja hankkeita, Ahonen kertoo.
Maankäytön LEAN-prosessit kiinteistökehittämisen innovaatioiden mahdollistajana -hanke on kolmivuotinen. Hankkeessa ovat mukana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Asuntosäätiö, Hartela-Yhtiöt Oy, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS, Lujatalo, Senaatti-kiinteistöt, Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOAS ja Tampereen vuokratalosäätiö.
Lisätietoja:
Industry professor Ari Ahonen, puh. 0400 618300, ari.ahonen [at] tuni.fi (ari[dot]ahonen[at]tuni[dot]fi)
Professori Panu Lehtovuori, puh. 050 5250252, panu.lehtovuori [at] tuni.fi (panu[dot]lehtovuori[at]tuni[dot]fi)
Tutkijatohtori Jukka Puhto, puh. 050 4767071, jukka.puhto [at] tuni.fi (jukka[dot]puhto[at]tuni[dot]fi)
Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuva: Suunnittelun haasteita lisää se, että alueelliset erot tarpeissa ovat suuret. Kuvassa Tampereen ratikkatyömaa.
