Potilaat vanhenevat, mutta tutkimus parantaa sydänleikkausten turvallisuutta

Länsimainen väestö ikääntyy, ja se tarkoittaa, että sydäntoimenpiteitä tehdään enemmän kuin koskaan.  

Sydän- ja rintaelinkirurgian professorilla, sydänkirurgi Jari Laurikalla on takanaan yli 30 vuoden työura. Hän on vuosien aikana nähnyt muutoksen omin silmin. Leikkaukseen tulevat ovat entistä iäkkäämpiä.  

– Ennen sydänleikkauspotilaat olivat viisikymppisiä, nyt potilaiden keski-ikä on lähes 70 vuotta ja mukana on jopa 80-vuotiaita, Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Sydänsairaalassa työskentelevä Laurikka kertoo. 

Myös operaatioiden luonne on muuttunut. Ohitusleikkauksien määrä on vähentynyt, mutta aorttaläpän korjaustoimenpiteiden määrä on kasvanut. Aorttaläpän kalkkiutuminen on tyypillinen vaiva iäkkäillä. 

Vaikka potilaat vanhenevat ja tulevat hauraammiksi, leikkauskomplikaatiot ja kuolemantapaukset eivät ole lisääntyneet.  

– Sydänkirurgiassa kuolema on aina kilpakumppanina, koska sydänsairaudet ovat niin vakavia. Mutta kuolleisuus on pystytty pitämään matalana.  

Laurikan mukaan onnistuminen ei ole pelkästään kirurgien ansiota, vaan hyvistä leikkaustuloksista on kiittäminen koko tiimiä – hoitajista kardiologeihin, anestesialääkäreihin ja fysioterapeutteihin – sekä koko diagnostiikkaketjua.  

Tavallisimpia sydänoperaatioita ovat sydämen ohitusleikkaus ja läppäleikkaus. Ne eivät ole toimenpiteinä muuttuneet vuosien aikana, mutta sydämen suojaus, potilaan esitutkimukset sekä valmistelu toimenpiteeseen ovat tarkentuneet ja parantuneet huomattavasti. 

Lisäksi kirurgit ja kardiologit ovat saaneet uusia välineitä työhön. Useimmat keksinnöistä ovat tulleet tutkimuksesta, jossa tekniikan ja lääketieteen osaajat yhdistävät voimansa.  

Datan avulla parempaa hoitoa 

Jo jonkin aikaa sydänleikkauksissa sydämen toimintaa on tarkkailtu ultraäänellä ruokatorven kautta. Ruokatorven kautta ultrattaessa sydämen oikea kammio ei kuitenkaan näy kunnolla. Jari Laurikan ryhmä ja tekniikan tohtori, apulaisprofessori Mikko Hokka Tampereen yliopistosta ovat kehittäneet mahdollisen ratkaisun ongelmaan. He tekevät tutkimusta, jossa sydämen sykettä videokuvataan leikkauksen ajan ja sydämen liikkeet muutetaan laskentamallin avulla luvuiksi.  

Luvut antavat kirurgille aiempaa tarkempaa, visuaalista ja reaaliaikaista tietoa sydämen voinnista ja auttavat suunnittelemaan myös leikkauksen jälkeistä hoitoa. 

– Näyttäisi siltä, että meillä on hyvät mahdollisuudet saada kuvaustavasta käytännön työväline leikkaussaleihin.   

– Se, että voimme yhdistää tieteenaloja ja käyttää viimeisintä teknologiaa, on suuri valtti Tampereen yliopistolle, Laurikka kertoo. 

Verisuonikirurgian professori, erikoislääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta puolestaan kehittää Suomen Akatemian hankkeessa puettavia mittalaitteita, jotka kulkisivat huomaamatta ihmisen mukana. Huomaamattomalla teknologialla voitaisiin etäohjauksen avulla seurata ihmisen elintoimintoja kotona ennen leikkausta, leikkauksen aikana ja toipumisaikana.  Tavoitteeseen päästään kehittämällä uudenlaista, venyvää teknologiaa.  

– Mittalaite voi olla yksinkertaisimmillaan laastarin tapainen teippi, joka kiinnitetään iholle, Oksala kertoo.  

Tutkimuksen kunnianhimoinen sivutuotos on teknologialtaan kallis ja vielä kehityksen alla: Poliklinikka, jossa tutkimukset voidaan tehdä kiinnittämättä ihmiseen yhden yhtäkään mittalaitetta. Tämän toteuttaminen on mahdollista uusien kuvantamisteknologioiden ja kehittyneen data-analyysin avulla. 

Kajoamattomasta poliklinikasta koituisi monta hyötyä. Kiinnitettävät mittalaitteet aiheuttavat infektio- ja hygieniaongelmia ja hankaloittavat liikkumista. Lisäksi laitteet kuluvat käytössä. Oksalan tärkein motivaattori kuitenkin on, että näin hoitohenkilökunnalle jäisi enemmän aikaa keskusteluun potilaan kanssa. 

– Nythän poliklinikat ovat sellaisia, että tuntuu kuin olisit autokorjaamolla. Sinut kytketään täyteen johtoja. Mittausrumban sijaan sairaalassa voitaisiin antaa enemmän arvoa ihmisen kohtaamiselle. 

Niku Oksala on aiemmin kehittänyt kaasusensoreihin perustuvan älyveitsen, joka pystyy tunnistamaan syöpäkudoksen leikkauksen aikana. 

Vakavat oireet vähenevät

Verenkiertoelimistön sairaudet ovat jo pitkään olleet pääkuolinsyy Suomessa. Kuitenkin sydämen ja verisuonten sairauksien aiheuttamat kuolemat, aivohalvaukset mukaan luettuna – ovat vähentyneet lähes kolmanneksella vuosina 2007–2017.

Ennaltaehkäisevän ja tehokkaan lääkityksen sekä elintapojen parantumisen myötä vakavat sydänoireet ovat vähentyneet kaikkialla länsimaissa.

– Vielä 1960- ja 1970-luvuilla keski-ikäiset miehet kuolivat työmaille kesken työpäivän. Suomessa sepelvaltimotautikuolemat ovat vähentyneet neljäsosaan verrattuna 1970-luvun alkuun, Jari Laurikka kertoo.

Kuolemat ovat vähentyneet etenkin miehillä, mutta myös naisilla.

 

Vielä 1960- ja 1970-luvuilla keski-ikäiset miehet kuolivat työmaille kesken työpäivän.

 

– Kun diagnoosi tehdään ajoissa ja hoidot aloitetaan ajoissa, voidaan vaikuttaa vakaviin tapahtumiin.  Tämä on sydänlääketieteen nykytrendi. Ihmiset sairastavat edelleen ja tarvitsevat lääkkeensä, mutta he eivät akuutisti kuole sydänsairauksiin siinä määrin kuin ennen.

Ihmiset ovat myös tietoisempia terveydestään ja tekevät parempia valintoja.

– Kansanterveydellisesti merkittäviä ja onnistuneita toimenpiteitä ovat kohonneen kolesterolin, verenpainetaudin ja diabeteksen hoito ja se, että tupakointi on saatu vähenemään, kertoo sepelvaltimotaudin hoitoon erikoistunut kardiologian erikoislääkäri, Tampereen yliopiston dosentti Jussi Hernesniemi.

Pysäytyskeinoja äkkikuolemille  

Edelleen vakavien sydänperäisten tapahtumien riskissä olevia jää löytämättä. Sillä voi olla kohtalokkaita seurauksia.  

– Ikävä kyllä yksi sepelvaltimotaudin yleisimmistä ensimmäisistä oireista on sydänäkkikuolema, Jussi Hernesniemi kertoo.  

Nykyisellään vain alle viidesosa heistä, joilla on riski äkkikuolemaan, pystytään tunnistamaan ja hoitamaan ajoissa. Hernesniemen Business Finland -rahoitteisen tutkimuksen tavoitteena on, että tunnistamista voitaisiin parantaa. Tutkimuksessa on kerätty laajasti tietoa Taysin Sydänsairaalan potilailta. Tietojen avulla tullaan saamaan nykyistä tarkempi käsitys sydänäkkikuolemista ja myös muista vakavista tapahtumista, kuten aivohalvauksista. Osana tutkimusta on seurattu ihmisten sydänkäyrää ja aktiivisuutta infarktin jälkeen kotioloissa ja analysoitu tietoja tekoälyn avulla.   

– Hoitokeinoja löytyy kyllä, jos vain riskiryhmään kuuluvat ihmiset löydetään ajoissa. Beetasalpaajalääkitys on hyvin siedetty ja se estää tehokkaasti rytmihäiriöitä. Tarvittaessa voidaan myös asentaa rytmihäiriötahdistin, Hernesniemi sanoo. 

Myös aivohalvauksen ennusmerkit voi nähdä sydämestä. Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka lisää aivohalvauksen riskiä viisinkertaiseksi. Kuitenkin sydämen eteisvärinä huomataan usein ensimmäistä kertaa vasta aivohalvauksen jälkeen.   

Ristiriitaista on, että eteisvärinän havaitsemiseen olisi keinoja. Syke- ja askelmittarit, joissa sykettä mitataan valon avulla ihon pinnalta, esimerkiksi älykellot, pystyvät havaitsemaan myös eteisvärinän hyvin luotettavasti. Kuitenkin mittalaitteita käyttävät usein ne, joilla sydäntautien riski on hyvin matala, eli aktiiviset liikkujat ja urheilijat. 

– Jos suoraan sanotaan, kaikkein kovimmassa riskissä on autoileva keski-ikäinen ja eläköityvä kansa, joka ei liiku. Heillä on suurin riski vakaviin sydäntapahtumiin. 

Jos tietoa ei saada kerättyä osana potilaan elämää, se ei yleensä onnistu, koska tiedonkeruu rasittaa aina potilasta. Mobiiliteknologian kehitys tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia kerätä terveystietoja sovellusten avulla, jotka pystyvät valvomaan ihmisen terveyttä jatkuvasti.  

– Sitten, kun tällaiset sovellukset yleistyvät, dataa alkaa kerääntyä, halusi sitä tai ei. Kysymys kuuluu, pääsemmekö käsiksi kaupallisten toimijoiden keräämään tietoon.

 

Kovimmassa riskissä on autoileva keski-ikäinen ja eläköityvä kansa, joka ei liiku.

 

Oikeaan aikaan, oikeassa paikassa 

Sydäntautien ekspertit korostavat, että hyvien tulosten saamiseksi on tärkeää osata valita oikeat potilaat kustannuksiltaan suurimpiin hoitoihin. Ei sillä, että toisissa potilaissa olisi jotain vikaa, mutta operaation ajankohta voi olla väärä. Ajankohdalla on merkittävä vaikutus toimenpiteen onnistumiseen. 

Leikkaukseen valmistautumista pyritään parantamaan niin, että mahdolliset ongelmat hoidettaisiin ennen operaatiota, ja riskit tunnistettaisiin ja otettaisiin huomioon. Potilas voi myös tulla aamulla suoraan kotoaan sydänleikkaukseen, koska leikkaus on valmisteltu etukäteen. Tämä on paitsi miellyttävämpää, myös turvallisempaa kuin sairaalassa odottelu.  

– Sairaalaympäristössä elää bakteerikantoja, jotka tarttuvat iholle. Osa niistä voi olla haitallisia potilaalle, Laurikka sanoo. 

– Myös yhteiskunta säästää, kun ei makuuteta ihmisiä sellaisissa paikoissa, missä heidän ei tarvitse olla. 

Sydänsairaalassa potilasta arvioi kirurgin lisäksi esimerkiksi fysioterapeutti. Hän mittaa suorituskykyä ja ennakoi mahdollisia ongelmia toipumisessa. Etenkin avosydänleikkauksissa fysioterapeutin panos potilaan toipumiseen on tärkeä.  

– Leikkauksessa rintalastaparka halkaistaan kahtia. Joillain potilailla rintalasta ei välttämättä parane kunnolla, Laurikka kertoo. 

Laurikan sydänkirurgian ja fysioterapian asiantuntemusta yhdistävässä tutkimuksessa selvisi, että potilaiden toipumista voi parantaa hengitysfysioterapialla ja tukiliivien käytöllä. Tutkimuksen ansiosta nyt voidaan tunnistaa etukäteen riskipotilaat, joilla voi olla ongelmia rintalastan paranemisen kanssa. Heille annetaan tukiliivi mukaan kotiin. 

Ihminen ei ole koneisto

Vaikuttavuustutkimuksista on käynyt ilmi, että hyvin iäkkäidenkin potilaiden hoitaminen toimenpiteiden avulla kannattaa.  Sydämeen kajoaminen on kallista, mutta tulokset ovat hyviä ja niiden avulla voidaan ylläpitää ihmisen toimintakykyä kotona. Se on suoraa säästöä yhteiskunnalle, ja ennen muuta tärkeää potilaan ja hänen lähipiirinsä vuoksi.

– Sydänhoidoissa on paljon haaraumakohtia lähiperheen ja suvun elämään. Kun saadaan autettua yhtä ihmistä, onnistunut hoito vaikuttaa laajemmalle, Jari Laurikka sanoo.

Verisuonistoa hoitavien lääkäreiden työ on pikkutarkkaa ja tekniikka antaa siihen uusia mahdollisuuksia, mutta kaikki tähtää yhteen pääasiaan: Hyvinvoivaan ja itsenäisesti pärjäävään ihmiseen. Se on entistä tärkeämpi tavoite nyt, kun moni meistä elää todennäköisesti pidempään kuin osaamme ajatellakaan.

 

Se, miten hyvin ihmiset syövät, miten he asuvat ja miten onnellisia he ovat, tosiasiallisesti vaikuttaa sydän-verisuoniterveyteen.

 

– Meillä tulee olemaan yhä enemmän kasikymppisiä, jotka voivat terveenä olla aktiivisia, mutta kun he sairastuvat, siitä tulee iso lommo heidän elintoimintoihinsa. Koska vanhan ihmisen toipuminen ei ole enää yhtä täydellistä kuin parikymppisellä, jokainen lommo alentaa terveydentilaa pysyvästi, Niku Oksala sanoo.

Hän näkee ihmisen terveydentilan kokonaisuutena, johon vaikuttavat toiset ihmiset, yhteisö ja ympäristö. Vaikutukset voivat tulla esille kymmenien vuosien viiveellä, ja siksi niitä on vaikea havaita.

– Se, miten hyvin ihmiset syövät, miten he asuvat ja miten onnellisia he ovat, tosiasiallisesti vaikuttaa sydän-verisuoniterveyteen. On aivan elintärkeää tajuta, että ihminen ei ole pelkkä biokemiallinen koneisto.

 

Tätä tutkitaan nyt 

• Rintalastan paraneminen avoleikkauksen jälkeen. Tutkimuksessa on kehitetty rintalastan värähtelyenergian läpäisykykyyn perustuva menetelmä, jolla voidaan seurata rintalastan luutumista. 
• Puettavat mittalaitteet ja kajoamaton poliklinikka. Mukana eri alojen insinöörejä, lääkäreitä ja fyysikoita. 
• Sydämen suojaus ns. nopean pysäytyksen tekniikalla. Tutkitaan, onko sydän paremmassa kunnossa leikkauksen jälkeen, jos se on lääkeaineiden avulla pysäytetty nopeasti leikkausta varten. 
• Sydänäkkikuoleman ennusmerkit.  

 

Sairaala ja yliopisto yhteistyössä 

• Tampereen yliopiston Sydän- ja verisuonitautien tutkimuskeskus yhdistää alan tutkimuksen Tampereella. Mukana on kirurgian ja kardiologian tutkimuksen lisäksi esimerkiksi geeni- ja kantasolututkimusta.  
• Monet lääketieteen professorit ja tutkijat tekevät myös sairaalatyötä. Työviikkoon kuuluu potilaiden hoitoa, leikkauksia, lääketieteen opiskelijoiden opettamista, yliopiston hallinnollisia tehtäviä ja tutkimusta. 
• Kaksoisrooli antaa tietoa potilastyön käytännön ilmiöistä ja ongelmista, jotka voidaan muuntaa tutkimuksen muotoon ja keksiä niille ratkaisuja.  
• Tays Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut julkinen sairaala.