Tutkimus

Profilaatioalat esittelyssä: Uudet pehmeät materiaalit vähentävät mikromuoveja ja eläinkokeita

Julkaistu 13.9.2023

Tampereen yliopisto

Tutkimusaiheena pehmeät materiaalit yhdistävät eri alojen tutkijoita. SUSBIO-hankkeessa on mukana useita lääketieteen ja terveysteknologian sekä tekniikan alan tutkimusryhmiä Tampereen yliopistosta. Kuvat: Jonne Renvall

Tutkijat kehittävät monitieteisessä hankkeessa pehmeitä materiaaleja sekä niiden kokeellisia ja kestäviä tutkimusmenetelmiä biolääketieteellisiin ja toksikologisiin tutkimuksiin. Rakenteilla on tieteenalarajoja ylittävä pehmeiden materiaalien tutkimusyhteisö. Hanke sai keväällä 3,5 miljoonaa euroa profiloitumisrahoitusta Suomen Akatemialta.

Sustainable Biomedical and Toxicological Research (SUSBIO) -hankkeessa tutkitaan pehmeitä, biologisesti yhteensopivia materiaaleja sekä tutkimuksen työvälineitä erityisesti biolääketieteen tarpeisiin. Se on yksi Tampereen yliopiston neljästä rahoitusta saaneesta profiloitumisalueesta.

SUSBIO-hankkeen ytimessä on haitallisten aineiden tutkiminen luontoa jäljittelevillä eli biomimeettisillä menetelmillä. Tutkijoiden tavoite onkin löytää ihmiskehon mallintamiseen uusia keinoja, joiden avulla voisi tulevaisuudessa jopa vähentää eläinkokeita.

– Tutkimme erityisesti pehmeiden materiaalien, kuten hydrogeelien ja erilaisten muovimateriaalien, mahdollisuuksia. Näiden ominaisuudet kuten pehmeys, koko tai mekaaniset ominaisuudet voivat reagoida ympäristöolosuhteisiin, ne voivat korjata itse itsensä ja ne voivat olla biohajoavia. Uskomme niillä olevan paljon annettavaa biolääketieteellisissä tutkimuksissa, kertoo professori Arri Priimägi, joka toimii hankkeen yhtenä vastuullisena johtajana.

Kokonaisuuteen osallistuu useita tutkimusryhmiä lääketieteen ja terveysteknologian sekä tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnista Tampereen yliopistossa. Hankkeen toisena vastuullisena johtajana toimivan, biomateriaalitekniikan professori Minna Kellomäen mukaan monitieteinen ryhmä pyrkii erilaisten tutkimusmenetelmien kehittämisen ohella vaikuttamaan alaa koskevaan lainsäädäntöön ja muihin säännöksiin.

Tulevaisuuden uudet materiaalit ovat bioyhteensopivia ja biohajoavia

Uudenlaisten lääketieteen tarkoituksiin sopivien materiaalien ja in vitro -tutkimusmenetelmien kehittäminen luo aivan uusia mahdollisuuksia kehon ja kudosten fysiologian mallintamiseen laboratorio-olosuhteissa. Uusien biohajoavien toiminnallisten materiaalien avulla on pitkällä tähtäimellä myös mahdollista vähentää mikromuovien kerääntymistä erilaisiin elinympäristöihin.

– Rakennamme samalla tieteenalarajat ylittävää pehmeiden materiaalien tutkimusyhteisöä. Alan tutkimusta eri perspektiiveistä on yliopiston sisällä jo nyt meneillään monella taholla. Uskomme siihen, että kun tuomme alan tutkijat kiinteämmin yhteen, opimme toisiltamme ja saamme tutkimuksiin uusia näkökulmia, sanovat Priimägi ja Kellomäki.

Heidän mukaansa tutkimusaihe yhdistää laajasti eri alojen tutkijoita.

– Tampereen yliopistosta löytyy ainakin 30 tutkimusryhmää, jotka ovat jollain lailla kytköksissä aiheeseen. Suomen Akatemian huippuyksiköiden Body-on-Chip ja Life-inspired Hybrid Materials toiminta kiinnittyy oleellisesti uuteen yhteisöön, Kellomäki toteaa.

Haussa alan tenure track -professori ja tutkijatohtoreita

Profilaatiorahoitusta käytetään tyypillisesti tutkijoiden palkkaamiseen. Rekrytoinnit vahvistavat tutkimusympäristöä esimerkiksi tuomalla uutta osaamista sekä laajentamalla kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja. Priimägin ja Kellomäen hankkeeseen palkataan syksyn aikana koordinaattori ja parhaillaan rekrytoidaan myös tenure track -professori polymeerikemian alalle. Seuraavaksi keskitytään linjaamaan koulutustarjontaa, palkkaamaan uusia postdoc-tutkijoita sekä tarjoamaan siemenrahoitusta yhteishankkeisiin.

– Hankkeestamme on varmasti hyötyä yli tiedekuntarajojen. Vuoden 2024 alussa avaamme tutkijatohtoriohjelman, johon haemme kolmevuotiseen pestiin alan tutkijatohtoreita, kertoo Priimägi.

Tutkimushankkeen sisältö muokkautuu pitkälti sen mukaan, mihin aihealueisiin tulevat tutkijatohtorit ovat erikoistuneet. Hankkeen siemenrahoitusohjelma mahdollistaa myös noin 10 pienempää yhteistyöhanketta, joissa ryhmät voivat esimerkiksi palkata yhteisen diplomityön tekijän.

Sustainable Biomedical and Toxicological Research (SUSBIO)

Biolääketieteen ja materiaalintutkimuksen yhdistävä tutkimusyhteisö on yksi Tampereen yliopiston profilaatioaloista vuosina 2023–2028. Hanke sai rahoitusta 3,5 miljoonaa euroa.
Tutkii ja kehittää pehmeitä materiaaleja ja menetelmiä biolääketieteellisiin ja toksikologisiin tutkimuksiin.

Suomen Akatemian Profit7-rahoitus

Suomen Akatemia myönsi vuoden 2023 alussa niin sanottua Profi7-rahoitusta yhdeksälle suomalaisyliopistolle. Kestävä kehitys ja resilienssi korostuivat hakemusten teemoissa. Rahoitus nopeuttaa yliopistojen omien strategioiden mukaista profiloitumista sekä tukee kansainväliseen vertaisarviointiin pohjautuen tutkimuksen laadun kehittämistä laajasti läpi yliopistokentän.
Akatemia myönsi Tampereen yliopistolle yhteensä 8,2 miljoonaa euroa yliopiston strategian mukaisen profilaation vahvistamiseen.
Tampereen yliopiston kärkialoilla tekniikassa, terveydessä ja yhteiskunnassa rahoitetaan neljää profiloitumisaluetta:
1) Sustainable Security Practices (SUPRA)
2) Century-Long Lives: individual, structural, and cultural adaptation to longevity (CLL)
3) Sustainable Biomedical and Toxicological Research (SUSBIO)
4) System-on-Chip and Wireless Technology for Intelligent Machines

Lue lisää profiloitumisrahoituksesta Suomen Akatemian verkkosivuilta.