Tutkimus

Puolustusvoimien lentokaluston kunnosta pidetään Suomessa hyvää huolta

Julkaistu 11.4.2022

Tampereen yliopisto

F/A-18 Hornet hävittäjälentokone ilmassa

Yhdysvaltalaisvalmisteinen, kaksimoottorinen monitoimihävittäjä Boeing F/A-18 C/D Hornet kuuluu ilmavoimien päälentokalustoon. Hornetia käytetään rauhanaikana lentokoulutukseen ja alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistehtäviin. Kuva: Puolustusvoimat

Hävittäjälentokoneiden huoltovarmuus Suomessa on hyvällä tolalla. Tampereen yliopiston mekatroniikan tutkijoiden sekä Puolustusvoimien ja kotimaisten teollisuusyritysten asiantuntijoiden tiiviin yhteistyön ansiosta Puolustusvoimien lentokalusto pysyy käyttökuntoisena koko elinkaarensa ajan.

Julkisuudessa on pohdittu, miksei Venäjä ole käyttänyt enempää lentokalustoaan Ukrainaan hyökätessään. Tutkimuspäällikkö Jussi Aaltonen Tampereen yliopiston automaatio- ja konetekniikan yksiköstä arvelee yhdeksi syyksi sen, ettei Venäjän lentokalusto ole täysin käyttökunnossa.

– Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, ettei Venäjällä ole varaosia eikä huolto toimi, Aaltonen arvioi.

Suomessa tilanne on onneksi toinen. Tampereen yliopiston mekatroniikan tutkijoiden tutkimus- ja kehitystyö Puolustusvoimien, VTT:n ja kotimaisten teollisuusyritysten kuten Patrian ja Instan kanssa lentotekniikan kehittämiseksi on kestänyt jo parikymmentä vuotta. Yhteistyön ansiosta koko nykyisen taistelukaluston elinkaari on turvattu. Lentokalustosta hävittäjiä operoivat Ilmavoimat ja helikoptereita Maavoimat.

– Esimerkiksi Ilmavoimien lentokaluston koko suorituskyky on tarpeen mukaan käytössä. Koneet ovat täysin kelvollisia tehtäväänsä niiden elinkaaren loppuun asti, Aaltonen lupaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Ilmavoimien nykyiset F/A-18 C/D Hornetit voidaan lennosta vaihtaa uusiin Lockheed Martin F-35A Lightning II -hävittäjiin. Ensimmäiset F-35 häivehävittäjät toimitetaan Suomeen vuonna 2026.

Lentokalustosta käyttövalmiina jopa kaksi kolmasosaa

Sotilaslentokoneita käytetään ja huolletaan eri maissa eri tavoin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa puolustusbudjetti on valtava ja varaosia valmistavat tehtaat ovat kotimaassa.

Suomessa Puolustusvoimien kaluston kunnossapito nojaa siihen, että olemme varautuneet puolustamaan maatamme yksin. Tämän takia kaluston elinkaaren turvaaminen sekä kunnossapidon edullisuus ja tehokkuus ovat olleet etusijalla.

Esimerkiksi USA:ssa sotilaskaluston saatavuuteen on aloitettu kiinnittämään toden teolla huomiota vasta viime aikoina. Aiemmin esimerkiksi sen hävittäjäkalustosta alle puolet on saattanut olla tehtäväkelpoisia.

– Suomessa meillä on valtavan hyvä tilanne, sillä olemme kaluston käyttövarmuuden suhteen pisteessä, joka muille on tavoite, Aaltonen lisää.

Lentokoneiden järjestelmät ovat tutkimuksen ytimessä Tampereella. Yhteistyön aikana on tutkittu laajasti esimerkiksi hävittäjäkoneiden hydraulijärjestelmissä, paineistusjärjestelmässä, polttoainejärjestelmässä ja muissa mekaanisissa järjestelmissä esiintyviä ongelmia ja kehitetty niihin ratkaisuja, jotka parantavat kaluston luotettavuutta ja saatavuutta.

– Hydrauliikan osaamisemme on maailman kärkeä. Testausta olemme tehneet kenttäolosuhteissa, laboratoriossa ja lennossa, kertoo mekatroniikan professori Kari T. Koskinen.

Tampereen yliopiston tutkimuksen tuloksena on syntynyt uutta teoreettista tietämystä, jolla kalustoa on kehitetty teknisesti, sekä käytännön ratkaisuja esimerkiksi lentokoneiden vikaantumisen ennustamiseen ja kunnonvalvontaan.

Lentotekniikan opetuksessa korostuu ylläpito ja järjestelmien toimivuus

Tänä päivänä Tampereen yliopisto on Suomen ainoa yliopisto, jossa voi opiskella lentokonetekniikkaa. Opinnot kuuluvat Konetekniikan tutkinto-ohjelmaan syventävinä opintoina. Lentotekniikan diplomi-insinöörikoulutusta tarjosi vuoteen 2018 asti Aalto-yliopisto.

Puolustusvoimat ja alan teollisuus tukevat koulutusta Tampereen yliopistossa.

Vuosittain lentokonetekniikan opinnot aloittaa 15–20 opiskelijaa. Heistä suurin osa työllistyy opintojensa jälkeen sotilasilmailun pariin esimerkiksi lentokoneiden kunnossapitoon ja huoltoon ja niihin liittyvään kehitystyöhön, mutta opinnot antavat hyvän pohjan myös muille aloille.

– Lentokoneiden järjestelmien toiminnan lisäksi syventävissä opinnoissa käsitellään mm. aerodynamiikkaa ja lentomekaniikkaa sekä elinkaarenhallintaa. Koulutuksemme ei ole perinteinen aerospace engineering -kokonaisuus, vaan painottuu selkeästi ylläpidon ja järjestelmien toimivuuteen kotimaisen teollisuuden näkökulmasta, tarkentaa Koskinen.

Myös TAMKissa järjestettävä lentokoneinsinöörin koulutus perustuu yliopiston tuottamiin opintojaksoihin.

Lisäksi yliopisto tarjoaa Puolustusvoimien henkilöstölle täydennyskoulutusta ja tekee opetusyhteistyötä puolustus- ja ilmailuvälineteollisuuden kanssa.