Rokote on halun, rahan ja tieteen liitto, joka pistää koronan kiipeliin

Kuin kuuta nousevaa tai suurta pelastajaa. On vaikea keksiä ylisanoja sille, kuinka paljon maailma odottaa rokotetta COVID-19-tautia aiheuttavaa SARS-CoV-2-virusta vastaan. Nyt rokotteita kehitetään kilpaa ja toimiva rokote valmistuu pian, Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet uskoo.

– Optimismini perustuu siihen, että tauti synnyttää sairastuneelle immuniteetin, Rämet sanoo.

Keväällä vaikutti hetken siltä, että immuniteettia koronavirukselle ei ehkä synnykään. Etelä-Korea raportoi, että useita jo kerran taudin sairastaneita olisi saanut uuden tartunnan. Tieto osoittautui vääräksi. Islannissa tehdyissä laajemman otannan kokeissa hyvä vasta-ainetaso löydettiin yhdeksältä kymmenestä sairastuneesta.

– Jos elimistö kykenee kehittämään tautia vastaan suojan, sama suoja kyetään saavuttamaan myös rokotteella, Rämet perustelee.

Eri rokotetekniikat tukevat onnistumista

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 38 rokotetta on edennyt kliinisiin tutkimuksiin ja yhdeksän eri rokotetta laajoihin, vapaaehtoisilla tehtäviin ihmiskokeisiin. Testattavat rokotteet on valmistettu kolmella eri tavalla.

Pisimmällä on Pfizerin ja BioNTechin RNA:ta hyödyntävä rokote. Esimerkiksi kiinalaisen Sinovacin rokote perustuu inaktivoituun eli tehottomaksi tehtyyn koronavirukseen ja Astra Zenecan versio puolestaan adenoviruksen käyttämiseen kantajaviruksena.

Olisi vaikeaa kuvitella, että jonkun toisen taudin torjuntaan osoitettaisiin miljardi rahaa.

Rämetin optimismia tukee se, että koeteltavana on erilaisia rokotetekniikoita. Uusien RNA-rokotteiden vahvuutena on nopea tuotantotapa ja kysymysmerkkinä teho, heikennettyä virusta sisältävissä rokotteissa puolestaan toisin päin.

– Jos RNA-rokote antaa hyvän suojan, antavat luultavasti muutkin. Jos RNA-rokote ei toimi, se ei kuitenkaan merkitse sitä, etteivätkö muut voisi olla tehokkaita. Erityisesti adjuvanttia eli tehosteainetta sisältävät rokotteet antavat luultavasti paremman puolustusvasteen.

Kehitystahti on ennennäkemättömän nopea

Kun ensimmäiset oudot keuhkokuumetapaukset löydettiin Kiinan Wuhanissa marraskuussa 2019, oli viruksen genomi eli rakenne tutkijoiden tiedossa jo vuodenvaihteessa. Rokotteen kehitys aloitettiin keväällä 2020 ja laajamittaiset rokotetestit loppukesästä. Nyt menossa olevista laajoista faasi 3:n ensimmäisistä testeistä odotetaan tuloksia loka-marraskuussa. Faasi 3 merkitsee vaihetta, jossa laboratoriossa ja pienemmissä testiryhmissä koeteltua rokotetta testataan kymmeniin tuhansiin ihmisiin.

– Sutjakkaahan se vauhti on ollut, Rämet kiteyttää.

Ennätyksellisen nopea rokotekehitys on usean asian summa. Niistä tärkeimmät ovat globaali tahto sekä kansainvälinen rahoitus. Sekä rokotteen kehittämiseen että sen hankkimiseen käytetään kymmeniä miljardeja dollareita.

Samalla tarve nopeiden vastausten löytämiseksi pandemiaan on muuttanut lääketieteellisen tutkimuksen tempoa. Koronavirusrokotteen kehityksen alkua vauhditti vuonna 2003 Aasiassa riehuneen, lopulta eristystoimilla hävitetyn ”nykykoronan serkun” eli SARS-viruksen rokotetutkimus.

– Eläinkokeissa on puolestaan edetty nopeammin kädellisiin, kun normaalisti apinoihin edetään asteittain useiden eläinmallien kautta.

Korona vauhdittaa koko rokotekehitystä

Eri tauteja ei voi laittaa vastakkain. Jos kuolee malariaan, on laiha lohtu, ettei kuollut koronaan. Suuri kysymys kuuluukin, syövätkö ennennäkemättömät satsaukset koronavirusrokotteeseen resursseja muulta rokotekehitykseltä. Pelkästään Suomessa hallitus on ilmoittanut varaavansa 110 miljoonaa euroa koronavirusrokotteen hankintaan ja miljardi euroa testaamiseen.

– Niin, olisi vaikeaa kuvitella, että jonkun toisen taudin torjuntaan osoitettaisiin miljardi rahaa, Rämet miettii.

Kyse on priorisoinnista. Rokote koronaa vastaan on keksittävä nyt. Kuitenkin heti vanavedessä tarvitaan rokote vaikkapa sellaisia tauteja vastaan kuin ebola, denguekuume, malaria ja RS-virus. Vaikka korona vie huomion, se on vain yksi lukuisista taudinaiheuttajista.

– Pitemmän päälle koronavirusrokotteen kehitystyö hyödyttää taistelussa myös muita tauteja vastaan. Jos uudet rokoteteknologiat – kuten RNA-rokotteet – osoittautuvat tehokkaiksi, uusien rokotteiden kehittäminen nopeutuu huomattavasti.

Entä jos rokote ei tehoakaan?

Myös sellainen vaihtoehto on mahdollinen, että rokote ei tehoa. Tämän hetken 38:sta kliinisen vaiheen rokotteesta yhdeksän on edennyt faasi 3:een. Vasta riittävän suuri testattava joukko paljastaa suojatehon ja harvinaisimmat haittavaikutukset.

Vielä tässä vaiheessa lupaavatkin tulokset voivat murentua. Kuuluisa esimerkki on 1960-luvulta, kun Yhdysvalloissa RS-virusta vastaan kehitetyn rokotteen heikennetty virus aiheuttikin aiempaa vakavamman taudin.

Koronaviruksen tapauksessa faasi 3:ssa mielenkiinto kohdistuu niin sanottuihin sytokiinimyrskyihin. Tällä tarkoitetaan tapauksia, joissa ihmisen elimistön on havaittu reagoivan sinne tunkeutuneeseen koronavirukseen liian voimakkaasti. Sen seurauksena elimistö alkaa tuottaa liian suuria määriä tulehduksen välittäjäaineita eli sytokiineja.

– Hyvää on se, että toistaiseksi nykyisissä faasi 3 -vaiheen tutkimuksissa ei ole tullut tarvetta tutkimusten pitkäkestoiseen pysäyttämiseen epäiltyjen haittavaikutusten vuoksi. AstraZenecan tutkimus oli syyskuussa tauolla joitakin päiviä epäillyn haittavaikutuksen vuoksi, mutta tutkimus sai luvan jatkua, Rämet sanoo.

Korona muistuttaa, miksi rokotteita tarvitaan

Ajan saatossa rokotteiden kehitys on puhtaan veden ohessa merkittävin kansanterveyden edistäjä. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että pelkästään vuosien 2010–2015 välissä erilaiset rokotteet pelastivat 10 miljoonaa ihmistä kuolemalta ja vielä huomattavasti suuremman määrän tautien aiheuttamilta vammautumisilta ja kehityshäiriöiltä.

Rokotushistorian todellinen menestystarina on isorokko. Ensimmäinen rokote kehitettiin vahingossa jo 1700-luvun lopulla. Tauti tappoi vielä 1970-luvun alussa kaksi miljoonaa ihmistä vuodessa, mutta systemaattisella rokottamisella tauti julistettiin hävitetyksi vuonna 1980. Lähes yhtä hyvin ovat edenneet aiemmin lapsihalvauksena tunnetun polion vastaiset rokotukset. Nykyisin polioepidemioita tavataan vain kolmessa maassa.

– Esimerkiksi tuhkarokkorokote on tehokas. Kun rokotesarja on annettu, suoja tautia vastaan on käytännössä sataprosenttinen. Mutta hyväkään rokote ei tehoa, jos sitä ei oteta, Rämet muistuttaa.

Toisin kuin voisi luulla, ensin ei ehkä voidakaan rokottaa riskiryhmään kuuluvia vanhuksia.

Jos koronaviruksesta on löydettävä jotakin hyvää, Rämet näkee yhden asian: tavallisten ihmisten rokotetietämys on parantunut laajan uutisoinnin vuoksi merkittävästi. Kun moni tauti on käynyt rokottamisen myötä harvinaiseksi, ihmiset etenkään länsimaissa eivät enää näe, miltä esimerkiksi polio tai tuhkarokko näyttää ja tuntuu. Koronavirukseen sen sijaan sairastutaan ja kuollaankin ilman, että rokote olisi ihmisen oma valinta.

– Uskon, että koronavirusrokotteen eteen tehty työ saa hävitettyä perusteetonta rokotekriittisyyttä.

Virukset eroavat toisistaan, ja siksi rokote ei aina onnistu

Menestystarinoista huolimatta aina rokote ei onnistu. Esimerkiksi ensimmäiset rokotteet HI-virusta vastaan kehitettiin USA:ssa jo vuonna 1988. Toimivaa rokotetta ei ole löydetty vieläkään, vaikka viruksen aiheuttamaan AIDS:iin on kuollut jo yli 32 miljoonaa ihmistä.

– HI-virus mutatoituu melko nopeasti, ja samalla on toisaalta kehitetty tehokkaita lääkehoitoja, mikä osaltaan on vienyt tarvetta rokotukselta, Rämet sanoo.

Myöskään vuosittain noin 390 miljoonaa sairastumista ja 25 000 kuolemaa aiheuttavaa denguekuumetta vastaan ei ole kyetty kehittämään rokotetta.

– Denguekuumeen kohdalla rokotteen kehittämistä on puolestaan hidastanut harvinainen rokotteeseen liittynyt haittavaikutus. Rokotteen tuottamat vasta-aineet eivät olleetkaan suojaavia, vaan aiheuttivat taudin pahenemista.

Koronavirus on mutatoitunut hitaasti, mikä on rokottamisen näkökulmasta hyvä asia. Tehokaskaan rokote ei koronavirusta silti maan päältä hävitä. Aivan kuten rokotteella kurissa pysyvä tetanusbakteeri elää maassa, pysyy laajalle levinnyt koronaviruskanta elävänä ihmisissä – sekä luultavasti lepakoissa, joista viruksen arvellaan hypänneen välittäjäeläimen kautta ihmiseen.

– Vain sellainen virus, joka elää ainoastaan ihmisessä, voidaan hävittää rokottamalla. Muuten eläimet ja maaperä toimivat viruksen reservinä.

Tehokas rokote löytyy vaihe vaiheelta

Rämet uskoo, että vaikka ensimmäiset rokotteet eivät olisi täydellisiä, niistä on merkittävä hyöty ainakin osalle väestöä. Jos COVID-19-tauti on osoittautunut epätavalliseksi kirjavine oireineen, epätavalliseksi sen tekee myös rokottamisen priorisointi. Toisin kuin voisi luulla, ensin ei ehkä voidakaan rokottaa riskiryhmään kuuluvia vanhuksia.

– Tavallisesti yli 75-vuotiailla immuunivaste rokotteisiin ja myös viruksiin on selvästi nuorempia heikompi. Se merkitsee sitä, että heille on todennäköisesti kehitettävä rokote, joka painottuu nimenomaan vahvan immuunivasteen kehittämiseen.

Tällainen voisi olla rokote, joka pohjautuu perinteisimpiin rokoteteknologioihin ja tehosteaineisiin. Sellaisiakin on kehitteillä useita. Esimerkiksi Sanofi Pasteurin ja Glaxo Smith Klinen (GSK) yhteistyönä kehittämä rokote sisältää tehosteainetta AS03. Aine on sama, joka mahdollisesti edesauttoi narkolepsian syntyä joillakin lapsilla vuoden 2009 sikainfluenssaepidemian rokotusten yhteydessä.

Uskon, että huolellisesti tutkitut rokotteet tuovat helpotusta jo lähikuukausina.

Vanhempi sukupolvi voisi käyttää tällaistakin rokotetta turvallisesti, sillä sikainfluenssarokotteen yhteydessä vanhuksilla ei rokotteen vuoksi narkolepsiavaikutuksia havaittu. Koska COVID-19-tauti esiintyy lapsilla lievänä eikä epidemia näytä juuri leviävän kouluissa, lasten rokottamisella ei nyt ole kiirettä.

Alkuvaiheessa suuri kysymys onkin se, miten ensimmäisen vaiheen rokotteet toimivat työikäisten joukossa. Se ehkäisisi taudin leviämistä ja terveydenhuollon kuormittumista.

– Tässä asiassa mennään askel kerrallaan kohti parempaa eli epidemian taittumista ja yhteiskunnan normaalia toimintaa. Vielä hetki täytyy jaksaa vastuullisesti rajoitustoimia, käyttää hengityssuojaimia ja käsidesiä sekä noudattaa turvavälejä. Mutta uskon, että huolellisesti tutkitut rokotteet tuovat helpotusta jo lähikuukausina.