Saako sanoa ”vammainen”? Syrjimätöntä kieltä ja saavutettavuutta tutkitaan Tunteiden Tampere -hankkeessa
Tunteiden Tampere -hankkeen pohjana on kielellisten affektien tutkiminen. Kielelliset affektit tarkoittavat tunteiden ilmenemistä ja ilmaisemista kielessä. Esimerkiksi sanaa vammainen voi käyttää haukkumasanana, mutta sitä voi käyttää myös neutraalina ilmauksena, jolla kuvaillaan ihmisen ominaisuutta.
– Kun käytetään fraasia ”vammainen henkilö”, eikä pelkkä “vammainen”, pyritään silloin korostamaan inhimillisyyttä eikä vammaisuutta. On otettava huomioon myös konteksti, jossa ilmauksia käytetään, sillä sama ilmaus voi saada erilaisia affektiivisia merkityksiä eri tilanteissa, kertoo tuleva post doc -tutkija Idastiina Valtasalmi.
Ideoinnin jatkaminen ja Valtasalmen liittyminen hankkeeseen vei aiheen kielellisistä affekteista kohti selkeän ja syrjimättömän kielen suuntaa. Aihe on ajankohtainen ja paljon puhuttu. Hankkeessa pyritään löytämään vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Millainen kieli on syrjivää, miten eri demografisiin ryhmiin viitataan syrjimättömästi sekä mikä tekee ilmauksesta syrjivän?
Englannin kielessä on annettu erilaisia syrjimättömän kielen ohjeita esimerkiksi akateemisen kirjoittamisen oppaissa, kun taas suomessa vastaavanlaisia ohjeita ei ole. Englannin kielen ohjeita on käännetty suomen kieleen mutta kielten rakenteissa on eroja.
– Suomen kielen rakenne voi muuttua kömpelöksi ja mutkikkaaksi suoraan englannin kielestä käännettäessä. Pyrkimys syrjimättömyyteen voikin johtaa vaikeaselkoiseen tai jopa kielenvastaiseen ilmaukseen. Suomen kielestä lähtöisin olevaa tutkimusta tarvitaan, perustelee hankkeen johtaja ja suomen kielen yliopistonlehtori Liisa Mustanoja.
Kimmokkeena hankkeelle on myös toiminut ympäröivä yhteiskunta. Esimerkiksi lääkärit mielellään käyttäisivät työssään syrjimätöntä kieltä.
Hankkeessa pyritään elämään niin kuin tutkitaan ja opetetaan
Koska yhtenä tutkimusaiheista on saavutettavuus, otetaan se huomioon niin viestinnässä kuin tutkimuksen teossakin. Saavutettavuuden käytäntöjä kokeillaan ja kehitetään hankkeen edetessä. Hankkeen tutkimustulosten toivotaan syventävän saavutettavuuteen liittyvää tietoa.
Väitöskirjatutkija Vilma Wacklin tutkii tulevissa osatutkimuksissaan näkövammaisten kokemuksia aktiivisina osallistujina aineistonkeruuvaiheessa. Tällöin on otettava huomioon näköaistiin liittyvät saavutettavuuden haasteet. Kun halutaan tietää, mitä osallistujat ajattelevat joistakin termeistä, on todennäköisesti saavutettavampaa kysyä termeistä suullisesti kuin kierrättää kirjoitettua termilistaa.
– Yksi iso periaate minulle tutkijana on mennä tutkittavien ehdoilla. Itse, kun olen näkövammainen, niin olen myös toisella tavalla avoin heidän näkökulmillensa, pohtii Wacklin.
Viestinnässä saavutettavuus on otettu huomioon esimerkiksi hankkeen nettisivuilla. Nettisivuilla on mietitty tarkasti yksityiskohtia, kuten värivalintoja ja kuvien alt-tekstejä. Tavoitteena on myös käyttää selkokieltä tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa. Selkokielellä pyritään vähentämään kognitiivisia saavutettavuuden esteitä, jotka liittyvät monimutkaisen kielen prosessointiin ja ymmärtämiseen.
– Hanke haastaa myös meitä tutkijoina koko ajan. Hakemusvaiheessa olemme hahmottaneet asiat tietyllä tavalla ja ehkä neljän vuoden päästä olemme aika viisaita siinä suhteessa, mitä asiat tarkoittavat. Meillä on varsin kunnianhimoiset tavoitteet sekä lingvistiikan että yhteiskunnallisen vuoropuhelun kannalta, pohtii Mustanoja.
Tampereen yhteisöt tarjoavat arvokasta tietoa
Hankkeen yksi teemoista on osallistaminen ja kanssatutkijuus. Sekä tieteelliseen tutkimukseen että ihmisten kokemuksiin perustuvia tietoja pidetään hankkeessa yhtä arvokkaina. Yhdessä ne muodostavat tutkittavasta aiheesta uudenlaisen kokonaiskäsityksen.
– Murteet ovat yksi sellainen aihe, jonka asiantuntemus on todella voimakkaasti myös yhteisöissä. Tutkijana on kovin hedelmällistä saada ulkopuolisen maailman näkökulmaa, vahvistaa Mustanoja.
Tutkimusta ohjaavana tekijänä on näkemys Tampereesta laboratoriona. Kaupunkiseutua ja sen mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään tutkimuksen teossa parhaan mukaan. Tästä onkin hanke, Tunteiden Tampere, saanut nimensä.
Lue lisää Tunteiden Tampere -hankkeen taustoista Suomen Kulttuurirahaston uutisesta
Kirjoittaja: Jenna Ala-Rantala
