Sukupuolentutkijat kuulisivat lisää talouspuhetta ihmisten arjesta
Talous ja sukupuoli askarruttivat Hanna Ylöstaloa, Heini Kinnusta, Emma Lambergia, Inna Perheentupaa ja Taru Lepistöä neljän vuoden ajan. Osana tutkimusta ryhmä tuotti podcast-sarjan taloudesta, feminismistä ja niiden tutkimisesta.
Tutkimuksen lopuksi julkaistut podcastit ja vertaisarvioitu kriittisen talouslukutaidon opas (Feminismiä talouteen, Gaudeamus 2024) ovat yleistajuisia tuotoksia laajemmassa tutkimustavoitteessa. Tutkijat kehittävät kriittistä feminististä talouslukutaitoa vuoropuhelussa kansalaisjärjestöjen, aktivistien ja opiskelijoiden kanssa.
Kansalaisyhteiskunnan mukaan tuonti juontuu tutkimusteemasta, joka tarkastelee tiedon ja asiantuntijuuden roolia ja valtaa talouspolitiikassa. Tutkijat ovat kriittisiä asiantuntijatiedon ensisijaiseen rooliin talouskeskustelussa.
Apulaisprofessori Hanna Ylöstalo pitää tutkimusta avauksena laajemmin yhteiskuntaan. Tutkijat kurottavat myös kohti niitä ihmisiä, jotka eivät osallistu kansalaisjärjestöjen tai poliittisten puolueiden toimintaan.
– Keskusteltaessa taloudesta asiantuntija-aseman edellytys voi olla epädemokratisoivaa, sillä poliittinen keskustelu koskee kaikkia ja kuuluu kaikille. Keskusteluihin tarvitaan myös muita kuin miespolitiikkoja ja ekonomisteja. Olemmekin halunneet antaa kansalaisyhteiskunnan toimijoille välineitä osallistua keskusteluun, heidän omista lähtökohdistaan käsin, Ylöstalo sanoo.
Tutkijat pyrkivät antamaan marginaaliin jätetyille ihmisille välineitä osallistua talouskeskusteluun.
Talouspolitiikalla on sukupuolivaikutuksia
Sukupuolentutkijat kiinnittävät huomiota siihen, että talous koetaan vaikeaksi keskustelunaiheeksi, vaikka palkka, kuluttaminen, sosiaalietuudet, verot ja julkiset palvelut tuntuvat kaikkien arjessa.
Feministisestä näkökulmasta talous on sukupuolittunut järjestelmä.
Sukupuolentutkimus on tapa tuoda eriarvoisuus näkyväksi ja tarkastella sitä kriittisesti. Näkökulmana talouteen se näyttää eriarvoisuuden, joka on juurtunut syvälle talousjärjestelmään niin sukupuolen, rodun kuin yhteiskuntaluokan määrittäminä.
Ylöstalo ja tutkimusryhmä eivät tarjoa talouspolitiikan käsitteitä ja mittareita, vaan he pyrkivät laajentamaan käsityksiä taloudesta.
– Kyse ei ole vain bruttokansantuotteesta, valtionvelasta tai työllisyysvaikutuksista, vaan esimerkiksi lastentarhanopettajien palkoista, omaishoitajien jaksamisesta ja sukupuolten tasa-arvosta.
– Talouspoliittiset päätökset vaikuttavat eri ihmisryhmiin eri tavoin, sillä esimerkiksi työmarkkinat ovat sukupuolittuneita. Sukupuoli määrittää myös köyhyyttä ja julkisten palveluiden käyttöä. Talouspolitiikalla on siten aina sukupuolivaikutuksia, Ylöstalo toteaa.
Hoiva ja kotityö esiin pimennosta
Sosiaalinen uusintaminen teoreettisena käsitteenä ja sitä arjessa ilmentävä uusintava työ tuottaa ja ylläpitää elämää, työvoimaa, kulttuuria ja yhteisöjä. Feministisestä näkökulmasta uusintaminen on taloudellista toimintaa, joka jää taloutta koskevan yhteiskunnallisen keskustelun taustalle tai oikeastaan ulkopuolelle.
– Silloin kun uusintava työ on palkkatyötä, se on aliarvostettua ja matalapalkkaista. Sen ollessa palkatonta työ pysyy täysin näkymättömänä yhteiskunnassa. Ajankäyttötutkimuksista tiedämme, että naiset tekevät valtaosan palkattomasta kotityöstä, sanoo Ylöstalo.
Apulaisprofessori antaa esimerkin korona-ajan alusta, jolloin puhuttiin välttämättömästä työstä. Lähes kaikki yhteiskunnalliset toiminnat pysäytettiin väliaikaisesti, paitsi uusintava työ kuten hoiva.
– Valitettavasti se ei muuttanut näkemystä alojen yhteiskunnallista merkityksestä. Sairaanhoitajille taputettiin ja valaistiin rakennuksia, mutta heille ei annettu rahallista korvausta. Minusta se alleviivaa uusintavan työn asemaa talouden ulkopuolella.
Sosiaalisen uusintamisen sivuuttamisella Ylöstalo näkee konkreettisia seurauksia. Kun työn arvoa ei tunnusteta, naisenemmistöiset julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut näyttäytyvät helppoina leikkausten ja tehostamisen kohteina.
– Talouspolitiikassa uusintavasta työstä puhutaan kuluina eikä ajatella taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä, Ylöstalo pohtii.
Vaikuttavuus on myös kysymysten esittämistä
Totuttujen näkökulmien yli tarkastelu auttaa näkemään, että talouden ja yhteiskunnan järjestykset voisivat olla myös toisin. Feministinen tutkimus pyrkii avoimesti muutokseen, mikä edellyttää valtarakenteiden näkyväksi tekemistä.
– Paitsi että sukupuolentutkimus tuottaa ymmärrystä maailmasta ja sen sukupuolittuneista rakenteista, sen tehtävänä on tarjota visio paremmasta.
Ylöstalo ei tutkijana katso vastaavansa valmiisiin kysymyksiin, joita muut esittävät. Tutkijan ei tarvitse hänestä sopeutua tutkimukselle tarjottuun valmiiseen rooliin. Ylöstalo toteaa näin siitä huolimatta, että hän osallistuu usein valiokuntakuulemisiin ja on tehnyt tutkimusta ministeriöiden rahoittamissa hankkeissa. Tällöin hän ei koe velvollisuudeksi tuottaa tietoa yksittäisten politiikkatoimien sukupuolivaikutuksista, vaan ajattelee laajempaa ymmärrystä ilmiöistä.
– Haluan haastaa ajatusta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Käsite ymmärretään aika kapeasti, jos ajatellaan tutkimusta vaikuttavaksi vastauksina yhteiskunnallisten eliittien kuten poliitikkojen määrittelemiin kysymyksiin. Tutkijan pitää voida kritisoida talousjärjestelmää, vaikka ei tarjoaisi konkreettista poliittista ohjelmaa, Ylöstalo ajattelee.
– Vaikuttavuus tarkoittaa myös kysymysten esittämistä. Kyse on uusien näkökulmien tarjoamista. Tutkimus voi lähteä myös alhaalta ylöspäin ja siten tuoda esiin ruohonjuuritason ääniä.
Tiede yleistajuiseksi podcastilla ja tietokirjalla – uusille yleisöille
Podcasteissa Ylöstaloa kiinnostaa muun muassa se, että ne tavoittavat yleisöjä, jotka eivät lue vertaisarvioituja tutkimusartikkeleja.
– Yhteiskuntatieteissä tehdään tutkimusta, joka koskettaa laajasti yhteiskuntaa. Siksi on tärkeää, että tutkimuksen tuloksia pyritään viemään ihmisille eikä jätetä vain akateemisen yhteisön sisälle.
Ylöstalo sanoo podcastien asettuvan osaksi akateemisen tiedon levittämisen perinnettä, jossa tutkijat osallistuvat keskusteluun monin tavoin. Usein ei ajatella, että niin tapahtuu myös opettamalla. Popularisoinnin sijaa Ylöstalo puhuu yleistajuistamisesta.
– Podcast on siitä kiva tieteellinen ilmaisumuoto, että siinä itse tutkijana oppii kiteyttämään tutkimustuloksia uudella tavalla. Taito konkretisoida ja puhua tutkimuksesta uusille yleisöille kehittyy.
Liialliseen yksinkertaistamiseen ryhmä ei halunnut tutkimukseen perustuvissa podcasteissa eikä tietokirjassa lähteä. Pikemminkin konkretisoivat asioita, käyttävät esimerkkejä ja avaavat tutkimuksen käsitteitä. Lukijaa palvelevat erilaiset kiteytykset ja tietolaatikot. Tuotokset tehtiin yleistajuisesti mutta tieteellisestä sisällöstä tinkimättä.
– Haluamme antaa sytykkeitä feministiseen talousajatteluun. Esittelemme myös olemassa olevia talouden vaihtoehtovisioita kuten hyvinvointitaloutta ja kohtuutaloutta, mutta teemme sen sukupuolinäkökulmasta. Tavoitteena on ennen kaikkea ruokkia lukijan omaa kriittistä ajattelua, ei tarjota valmista feministisen talouden toimintaohjelmaa
Lue lisää:
Podcast: Feminismiä talouteen! – Politiikasta
Podcast on osa Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan (FEMTIE) -tutkimushanketta (Hankkeen blogi)
