Suomen rakennuskantaa ei ole suunniteltu lämpenevään ilmastoon
Suurimmassa osassa Suomea elohopea on tällä hetkellä useita asteita normaalia keskilämpötilaa korkeammalla. Hellepäiviä on alkukesällä ollut jo useita, ja käynnissä oleva hellejakso jatkuu ainakin kesäkuun loppuun saakka.
Korkeat lämpötilat aiheuttavat monia kansanterveydellisiä ongelmia. Vuoden 2018 hellejakson on arveltu aiheuttaneen 380 ennenaikaista kuolemaa Suomessa.
Ilmastonmuutoksen myötä vastaavat hellejaksot muuttuvat arkisiksi. Kesäajan keskilämpötilan ennustetaan nousevan jopa viisi astetta vuoteen 2100 mennessä, ja 35 asteen päivälämpötiloja tullaan mittaamaan säännöllisesti. Ongelmia lisää ikääntyvä väestö: yli 65-vuotiaat ovat alttiimpia helteestä johtuville sairauksille ja jopa kuolemalle.
Yliopistonlehtori ja ASUTUT-tutkimusryhmän (Kestävän asuntoarkkitehtuuri) jäsen Jonathon Taylor on juuri siirtynyt Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekuntaan University College Londonista. Taylor on tutkinut ilmastonmuutokseen sopeutumista asumisessa sekä korkeista asuinlämpötiloista johtuvia sairauksia.
– Ilmaston lämmetessä Suomen rakennuskannan täytyy sopeutua kuumempiin kesiin tai lisätä merkittävästi asuntojen viilentämiseen käytettävän energian määrää. Muutoin asukkaiden terveysriskit kasvavat, Taylor toteaa.
Kylmään ilmastoon suunnitellut energiatehokkaat rakennukset voivat aiheuttaa ongelmia kesäkuukausina
Suomalaiset rakennukset on suunniteltu kylmään ilmanalaan: energiatehokas suunnittelu ja ilmatiiviit rakenteet pitävät lämpimän ilman sisällä riippumatta siitä, onko lämpö peräisin lämmityslaitteista, ihmisten ruumiinlämmöstä ja aktiviteeteista vai auringonsäteistä.
– Energiatehokkuus on hyvä asia. Lämmitys talviaikaan kuluttaa suuren määrän energiaa ja on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Kylmään ilmastoon sopivat rakennukset voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia kesällä, kun lämpö jää jumiin koteihin. Tämä johtuu tehokkaista eristyksistä, vähäisestä ilmanvaihdosta ja isojen avattavien ikkunoiden, joiden kautta kuuma ilma pääsisi ulos, puutteesta, Taylor kertoo.
Puurakennukset voivat lisäksi lämmetä kivirakennuksia nopeammin päiväsaikaan, kun valoisina kesäkuukausina auringonsäteet lämmittävät sisätiloja ikkunoiden kautta. Suuri osa suomalaisista asuu kerros- ja omakotitaloissa, joiden on Iso-Britanniassa tehtyjen tutkimusten mukaan osoitettu lämpenevän nopeammin kuin rivi- ja paritalojen.
Korona muutti kodit toimistoiksi ja eristäytymissuojiksi
Samalla kun Suomessa ollaan hiljalleen purkamassa koronarajoituksia, monet jatkavat edelleen etätyöskentelyä. Poikkeusaika on osoittanut, että kodit eivät ole ainoastaan lepoa, vapaa-aikaa ja perhettä varteen. Asuntojen on pitänyt silmänräpäyksessä muuttua kotitoimistoiksi ja -kouluiksi, päivähoitopaikoksi, leikki- ja kuntoilualueiksi ja pandemiasuojiksi.
– Monille kaikista heikoimmassa asemassa oleville, kuten vanhuksille ja sairaille, sosiaalisen eristäytymisen tarve tulee jatkumaan. Nämä ihmisryhmät myös kärsivät eniten korkeista sisälämpötiloista, tohtoritutkija Raúl Castaño-Rosa sanoo.
Viilentämiseen voi tulevaisuudessa kulua lähes yhtä paljon energiaa kuin lämmittämiseen
ASUTUT-tutkimusryhmä on tutkinut korkeiden sisälämpötilojen riskejä osana kestävää rakentamista. Kestävässä rakentamisessa rakennukset suunnitellaan sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon samalla kun energiankulutusta pyritään laskemaan.
Projektitutkija Heidi Sukanen osoitti tuoreessa tutkimuksessaan, että Helsingissä ja Jyväskylässä asuntojen sisälämpötilat nousevat jo nykyään yli ylärajaksi suositellun 27 asteen. Ilmastonmuutoksen myötä tilanne vaikeutuu, ja viilennyksen tarve voi nousta 40–80 prosenttia.
Rakennusten ylikuumenemisen riskiä voidaan kuitenkin laskea pienillä muutoksilla.
– Keinoja voivat olla esimerkiksi uuden ikkunalasit ja pinnoitteet, ulkoiset kaihtimet ja varjostimet sekä ristituuletus. Ulkoiset varjostimet ovat huomattavasti tehokkaampia kuin asunnon sisäiset kaihtimet. Ne pitävät auringonsäteet asunnon ulkopuolella. Näitä ilmastoon sopivia ratkaisuja on syytä harkita, Sukanen toteaa.
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että vuotuinen viilennykseen kuluva energia voi lähes vastata lämmitykseen kuluvan energian määrää pienissä yksiöissä Helsingissä, jos auringonsäteiltä ei ole kunnon suojauksia. Jopa Sodankylässä viilentäminen voi viedä neljänneksen vuotuisesta lämmönsäätelyyn kuluvasta energiasta.
– Kun ilmasto lämpenee, Suomen asuntokannan tulee kehittyä energiatehokkaaksi ja mukavaksi ei pelkästään talvea ajatellen, mutta myös kesäkuukausiksi. ASUTUT-ryhmämme tutkimus auttaa tuottamaan tutkittua tietoja päätöksenteon ja muutosten tueksi. Tämä edesauttaa mahdollisten negatiivisten vaikutusten hallintaa sisätilalämpötilojen ja energiakulutuksen osalta, tenure track -tutkija ja ASUTUT-ryhmän vetäjä Sofie Pelsmakers kertoo.
Teksti ja kuvat: Jaakko Kinnunen
