Tampereen yliopisto menestyi TKI-kumppanuusverkostojen rahoituksessa

Suomen Akatemia myönsi korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kumppanuusverkostojen erityisrahoituksen haussa 10 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan tutkimusperustaisia kumppanuusverkostoja, joissa korkeakoulut ja valtion tutkimuslaitokset verkostoituvat elinkeinoelämän kanssa korkeatasoisen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi.

Hakuun jätettiin 71 hakemusta, joissa oli yhteensä 213 osahanketta. Myöntöpäätöksen sai 10 hanketta, joissa on kaikkiaan 41 osahanketta.

- Korkeakouluyhteisömme pärjäsi erinomaisesti tässä haussa, johon valmistautumisaika jäi perin vähäiseksi. Erityisinä ilonaiheina haluan erityisesti mainita: saimme temaattisesti laaja-alaisesti rahoitusta, Tampereen yliopiston ja TAMKin yhteisvoimin luoma hanke sai rahoituksen ja rahoituksen saaneiden joukossa oli ensi kertalaisia SA-rahoituksen suhteen, kertoo johtaja, innovaatiopalvelut ja kumppanuudet Pauli Kuosmanen.

- Kumppanuustoiminta on yhteisöllemme keskeistä, tässä haussa menestyminen palkitsee osaltaan laajaa tekemistämme tällä saralla, Kuosmanen toteaa.

Nyt rahoitettavilla toimilla voidaan vahvistaa ja syventää olemassa olevien yhteistyöverkostojen toimintaa tai rakentaa ja kokeilla uutta yhteistyötä.

Teolliseen liiketoimintaan lisää kestävyyttä digitalisaatiolla

Kestävän teollisen liiketoiminnan ekosysteemi -projekti, Sustainable Industry Ecosystem (SIE), edistää teollisen liiketoiminnan kestävyyttä, erityisesti digitalisaatiolla.

Mukana olevat tutkimusorganisaatiot Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto ja VTT tukevat suomalaisen teollisuuden käynnissä olevaa digitaalista murrosta taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään teollisuuden suuntaan. Projektissa yhdistetään kiertotalouden ja robotiikan (Tampereen teollisuusteknologian (TAMK), energiantuotannon (Vaasan yliopisto), innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen (LUT) ja tekoälyn (VTT) tutkimuskärjet.

- SIE-hanke edistää kestävää teollista liiketoimintaa tuomalla uudella tavalla osaajat ja tiedot yhteen, kertoo hanketta johtava professori Minna Lanz.

- Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa, osaamista ja tutkimustuloksia kaikkien osapuolien toimesta, ja muodostetaan tästä uusi verkosto vauhdittamaan moniteknistä kehittämistä, innovointia ja palveluntarjontaa teknologiateollisuudelle.

Projektissa luodaan palvelumalli, jossa olemassa olevat pilottilinjat, digitaaliset alustat, innovaatiokeskittymät ja asiantuntijaverkostot muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa elinkeinoelämää palvelevan poikkitieteellisen testauksen ja tutkimuksen.

- Toisin sanoen Tampereen yliopisto, TAMK, VTT, LUT ja Vaasan yliopisto tuovat mukanaan hankkeeseen omat pilottilinjansa ja testialueensa, jotka tarjoavat yrityksille ja kumppaneille mahdollisuuden koeponnistaa teknologioita, menetelmiä ja ratkaisuja ennen investointipäätöstä, Lanz kertoo.

Verkosto myös kehittää ja tarjoaa teemoihin liittyvää elinikäistä oppimista ja tukea osaamisen kehittämiseen teknologiateollisuudessa.

Projektin aikana tutkimusorganisaatioiden aiempaan tutkimukseen perustuvan ja uuden verkottumisen edesauttaman ekosysteemin koulutus- ja tutkimusmahdollisuudet tehdään näkyviksi suomalaiselle elinkeinoelämälle muun muassa seminaareja ja työpajoja hyödyntäen.

Hanke tekee yhteistyötä kansallisten toimijoiden, kuten ministeriöiden, rahoittajien, yritysten ja verkostojen kanssa sekä alueellisten toimijoiden kanssa, ja vastaa lisäksi muun muassa Porin ja Seinäjoen yliopistokeskusten alueellisiin tarpeisiin.

Lisäksi tehdään yhteistyötä useiden kansainvälisten verkostojen mm. alueellisen yhteistyöverkosto Vanguard Initiative:n, robotiikan euRobotics- ja BDVA-verkostojen sekä H2020 TRINITY, H2020 DIH^2 ja H2020 AI REGIO EU -hankkeiden kanssa.

Lisätietoja SIE-projektista antavat Minna Lanzin lisäksi professorit Marko Seppänen ja Leena Aarikka-Stenroos Johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

NanOrganoid kehittää nanoselluloosapohjaisia kasvatusalustoja prekliinisille organoidimalleille

Organoidit ja 3D-kudosmallit ovat tärkeitä tutkimusvälineitä. Niillä on sovelluskohteita sekä biologisessa perustutkimuksessa että sairauksien mallintamisessa, lääkeaineiden tutkimisessa ja testaamisessa, ihmisen varaosien tuotannossa ja henkilökohtaisessa lääketieteessä.

Solu- ja molekyylibiologian professori Vesa Hytösen johtaman NanOrganoid-hankkeen päätavoitteena on kehittää nanoselluloosapohjaisia ratkaisuja organoidien ja 3D-kudosmallien kasvattamiseen mahdollistamaan prekliinistä tutkimusta ja lääkeaineiden testaamista.

Partnereina ovat apulaisprofessori Eero Kontturi Aalto-yliopistosta, professori David Rice Helsingin yliopistosta ja akatemiatutkija Keijo Viiri Tampereen yliopistosta.

NanOrganoid on kansallinen verkosto, joka yhdistää materiaalitieteen ammattilaisia, solu- ja molekyylibiologian osaajia ja kliinisen lääketieteen edustajia sekä liike-elämän toimijoita ja terveydenhuollon ammattilaisia.

Kehitettävät 3D-kudos- ja organoidimallit toimivat alustana, jota voidaan käyttää uusien lääketieteen hoitojen kehittämisessä tai lääkekandidaattien valinnassa. Nämä mallit vähentävät eläinkokeiden määrää ja tarjoavat ympäristöystävällisen ja kestävän ratkaisun biolääketieteen tutkimuksen tarpeisiin.

3D-biotulostamisen verkosto kokoamaan osaamista

Tenure track -professori Susanna Miettinen sai rahoituksen 3D -biotulostamisen kehittämiseen ja alan kansallisen verkoston perustamiseen.

Tutkimustiedon lisääntyminen biomateriaaleista, kantasoluista, solujen erilaistumista säätelevistä tekijöistä ja solujen mikroympäristöstä on mahdollistanut kudosten valmistamisen laboratoriossa.

Kolmiulotteinen biotulostus on uusi menetelmä kudosvaurioiden korjaamiseksi. Sen avulla voidaan tarkasti säätää tehtävien kappaleiden, kuten implantoitavien tukirakenteiden, kudosten ja elinten hienorakennetta ja mekaanisia ominaisuuksia ja kohdentaa tarkasti oikeille paikoilleen rakentuvaan uudiskudokseen tulevat elävät solut.

Hankkeen tavoitteena on tuoda ratkaisuja ongelmiin, jotka estävät biotulostuksen kehityksen kliiniseen käyttöön, kuten sopivien biomusteiden saatavuuteen, tulostustekniikoihin ja solujen elin- ja erilaistumiskyvyn ylläpitoon biotulostuksessa.

Hankkeessa perustetaan Suomeen biotulostuksen verkosto, johon osallistuu alan osaajia tutkimusyksiköistä ja teollisuudesta. Tavoitteena on edistää yhteistyötä, tiedonvälitystä ja tutkimuspalvelujen kehitystä biotulostuksen alalla.

Älykampus-verkosto kehittää innovaatioista liiketoimintaa

Kansallinen Smart Campus TKI -verkosto on uusi 5G- ja 6G -teknologioiden mahdollistama innovaatiomoottori, jonka perustajina ovat nykyisessä Smart Campus -verkostossa vaikuttavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Rahoitusta saanutta projektia johtaa liiketoiminnan kehittämispäällikkö Jouko Uusitalo Oulun yliopistosta. Seitsemästä partnerista yksi on vuorovaikutteisen teknologian professori Markku Turunen Tampereen yliopistosta. Muut partnerit ovat Oulun, Turun, Kajaanin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut, Centria-ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto.

Tieto- ja viestintätekniikan tutkimus ja kehitys projektissa perustuu vahvasti muun muassa langattomuuteen sekä AR/VR-tekniikoihin, joiden odotetaan luovan taloudellista kasvua uusien sovellusten ja palvelujen kautta.

TKI-verkoston tarkoituksena on jakaa uraauurtavia tutkimusvisioita ja maailman johtavaa teknologia- ja koulutusosaamista yritysten kanssa sekä vastata yritysten TKI- ja valmiuksien kehittämistarpeisiin.

Yhdessä 6G Flagship -ohjelman kanssa yliopistokampukset sitouttavat Suomessa toimivia yrityksiä TKI-toimiin ja pilotteihin vertikaalialoilla - erityisesti liikenteessä, logistiikassa, meriteollisuudessa, rakennusteollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Yhteistyön odotetaan lyhentävän tietä tutkimuksesta liiketoimintaan ja vahvistavan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Tutkimustietoa uusien materiaalien käytettävyydestä teollisuudessa

VTT:n tutkimusprofessori Elina Huttunen-Saarivirta johtaa Materiaalien käytettävyyden osaamiskeskittymä -konsortiota (PerforMat), jonka tarkoituksena on edistää Materials Genome Initiative -lähestymistapaa suomalaisessa tutkimuskentässä.

Tutkimuksessa ovat mukana professori Jukka Kömi Oulun yliopistosta ja professori Petri Vuoristo Tampereen yliopistosta.

Suomalaisten vientiyritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi kumppanuusverkosto kokoaa yhteen keskeiset sidosryhmät uusien materiaalien: suurlujuusterästen sekä uusien ohutkalvojen ja pinnoitteiden, kehityskaaren, käytettävyyden ja potentiaalisten loppukäyttökohteiden osalta.

Kumppanuusverkosto tuottaa yhteisesti tutkimustietoa uusien materiaalien käytettävyydestä olosuhteissa, jotka edustavat potentiaalisia teollisia sovelluksia.

Samoin verkosto lisää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä nopeuttamalla uusien materiaalien jalkauttamista haastaviin teollisiin olosuhteisiin yhdistämällä kokeellisen materiaalitutkimuksen, laskennallinen mallintamisen ja tietoinformatiikan. Verkosto demonstroi optimoinnin tulokset ja luo käytänteitä tutkimusinfrastruktuurin, tuotetun tiedon ja virtuaalisten työkalujen jakamiseen tieteen avoimuuden ja tulosten hyödyntämisen lisäämiseksi.

Rahoituspäätökset Suomen Akatemian sivuilla

Kuva: Mika Kanerva