Tampereen yliopisto sai 12 kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahanketta

Akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi.  Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunta pitää tärkeänä, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita. Pääpaino on kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä.

Akatemiahanke on kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta painottaa rahoituspäätöksissä erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa

Aluetieteen professori Jouni Häkli (MAB) tutkii akatemiahankkeessaan kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa.

Tutkimus koskee pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kehollisia kohtaamisia maahanmuuttoregiimin ja vastaanottavan yhteiskunnan kanssa. Hankkeessa on kolme osaa: Euroopan Unionin ja Suomen turvapaikkapolitiikan kriittinen analyysi, turvapaikkapuhutteluun sisältyvien kehollisten kohtaamisten tutkimus, sekä arjen tilanteisiin liittyvän henkilönä kohdatuksi tulemisen etnografinen tutkimus.

Keskeisenä tavoitteena on tutkia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden poliittiseen läsnäoloon perustuvaa toimijuutta suhteessa heitä esineellistäviin politiikkatoimiin ja yhteiskunnallisiin käsityksiin. Teoreettinen perusta rakentuu filosofisesta antropologiasta, jossa kehollisuus ymmärretään sekä intentionaalisena että ei-intentionaalisena olemassa olemisen muotona. Hankkeessa tarkastellaan myös kehollisuuden mahdollisuuksia toimia rajapintana yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa. Tutkimuksessa tuotettu tieto lisää ymmärrystä turvapaikka- ja pakolaispolitiikan dynamiikoista.

Queer- ja transmaailmojen luomisen paikat

Yliopistonlehtori Tuula Juvosen (SOC) Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat -hankkeessa tutkitaan tapoja, joilla queer- ja transaktivistit ottavat itselleen tilaa ja luovat uusia maailmoja.

Monitieteinen lähestymistapa affektiiviseen aktivismiin tuottaa ainutlaatuista haastatteluaineistoa ja innovatiivista analyysiä aktivistien tekojen, strategioiden ja tulevaisuudenvisioiden affektiivisista asetelmista. Näin projekti osallistuu tieteellisiin keskusteluihin erityisesti affektien merkityksestä queer- ja transaktivismissa sekä tämän aktivismin roolista yhteiskunnallisessa muutoksessa, joka on käynnissä evankelisluterilaisessa kirkossa, muistiorganisaatioissa, taiteessa ja alakulttuuristen yhteisöjen rakentamisessa.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat käsitteellisiä ja käytännöllisiä itsereflektion työkaluja, joista on suoraa hyötyä tutkimukseemme osallistuville yhteisöille. Tampereen yliopistossa toteutettu tieteellinen tutkimus queer- ja transtutkimuksen kentällä on ratkaisevan tärkeää myös julkiselle keskustelulle queer- ja transihmisten elämistä ja elinmahdollisuuksista.

Poikkikansallisen tiedon verkostot korkeakoulupolitiikassa

Kasvatustieteen professori Jaakko Kauko (EDU) selvittää hankkeessaan poikkikansallisen tiedon verkostoja korkeakoulupolitiikassa.

Tutkimuksessa tarkastellaan tietoverkostoja ja niiden toimintaa sekä niiden vaikutusta korkeakoulupolitiikkaan. Hankkeessa tutkitaan, miten suomalainen korkeakoulupolitiikka toimii EU:n kehyksessä ja siihen liittyvien poikkikansallisten verkostojen roolia tiedon suhteuttamisessa ja valinnassa sekä niiden tuottamaa pehmeää valtaa. Tutkimus yhdistää verkostoanalyysia, haastatteluja ja havainnointia.

Uskonnon vaikutukset vammaisten ihmisten arkeen myöhäiskeskiajalla

Yliopistotutkija Jenni Kuulialan (SOC) tutkimuksen otsikko on Eletty usko ja vammaisuuden muuttuvat merkitykset myöhäiskeskiajalta teollisen vallankumouksen aikaan.

Tutkimusprojekti analysoi tapoja, joilla uskonto ja uskonnollinen elämä vaikuttivat psyykkisesti ja fyysisesti vammaisten ihmisten arjen elämään ja elettyyn kokemukseen Euroopassa myöhäiskeskiajalta teollisen vallankumouksen aikaan. Projektissa analysoidaan laajasti erilaisia maallisia ja hengellisiä arkistomateriaaleja noin vuosilta 1450-1850. Tämän kautta päästään tarkastelemaan pitkän aikavälin muutoksia ja pysyvyyttä tavoissa, joilla normista poikkeavat kehot ja mielet ymmärrettiin ja koettiin sekä uskonnon merkitystä niille.

Projektin tulokset lisäävät myös ymmärrystä vammaisten asemasta nykyaikana sekä auttavat purkamaan syrjiviä rakenteita.

Kestävä kehitys osana organisaatioiden laskentainformaatiota

Akatemiatutkija Matias Laineen (MAB) hankkeen aiheena on Laskentatoimi, hiili ja organisaatioiden päätöksenteko. CARACC-konsortiossa on mukana myös Janne Järvinen Oulun yliopistosta.

Tutkimus lähestyy olennaista kestävän kehityksen teemaa, ilmastonmuutosta ja hiilidioksidipäästöjä, laskentatoimen näkökulmasta. Tutkijat pitävät selvänä, että kestävä yhteiskunnallinen murros kohti vähähiilistä yhteiskuntaa vaatii onnistuakseen liike-elämän aktiivista osallisuutta. Yritysten ja muiden organisaatioiden päätöksenteossa taloudellisella ja ei-taloudellisella informaatiolla on keskeinen rooli. Siten voidaan ajatella, että käytettävissä olevan informaation laatu on tärkeässä osassa mahdollistamassa organisaatioiden, rahoitusmarkkinoiden ja edelleen yhteiskuntien murrosta kestävämmäksi. Ymmärrämme kuitenkin vain rajallisesti, miten kestävää kehitystä koskeva informaatio nivoutuu osaksi organisaatioiden laskentainformaatiota.

Projektissa tarkastellaan, miten erilaiset hiililaskennan käytännöt tuodaan mukaan organisaatioiden laskentajärjestelmiin ja päätöksentekoprosesseihin, jotka tavanomaisesti nojaavat kapeammin rahamääräiseen tietoon.

Vanhuuden tautitaakkaa ennakoivat tekijät

Yliopistotutkija Subas Neupane (SOC) selvittää tutkimuksessaan vanhuuden tautitaakkaa ennakoivia tekijöitä keski-iässä kohorttitutkimusten yksilötason aineiston meta-analyysilla.

Maailmaa kohtaavaan haasteeseen, yhteiskuntien vanhenemiseen, liittyy tautitaakan ja vanhuuden toimintakyvyn vajeiden kasvu. Nykyinen tutkimustieto ei huomioi elinikäisten työolojen ja terveyden kehityspolkujen yhteyttä vanhuuden tautitaakkaan. IPD-MAD tutkii vanhuuden terveyttä ennakoivia tekijöitä keski-iässä ja mekanismeja, joilla ne yhdistyvät vanhuuden terveydentilan heikkenemiseen. Pyrkimyksenä on lopulta pienentää tautitaakkaa. Tutkimuksessa hyödynnetään tietoja pitkittäistutkimuksista, joissa on seurattu ihmisiä keski-iästä vanhuuteen. Yksilötason aineiston meta-analyysilla selvitetään eri altisteiden kokonaisvaikutuksia tulosmuuttujiin.

Tutkimus lisää tietämystä yhteiskunnallisesta haasteesta, väestön ikääntymisestä. Monitieteinen, kansainvälinen yhteistyö nostaa tämän tutkimuksen tasoa, parantaa tulosten yleistettävyyttä ja luo mahdollisuuksia tieteen uudistamiselle.

Verkon vihapuheeseen kytkeytyvät tunteet

Viestinnän ja median tutkimuksen professori Kaarina Nikunen (ITC) tutkii HAFFECT-konsortiossa verkon affektiivisia käytäntöjä: vihapuheen tuottamista, kokemusta ja hallintaa digitaalisella aikakaudella.

Projektissa tarkastellaan sitä, kuinka vihapuheeseen kytkeytyviä tunteita tuotetaan, koetaan, kierrätetään ja hallinnoidaan. HAFFECTissa kiinnitetään huomio myös siihen, kuinka digitaaliset alustat osallistuvat affektiivisten käytäntöjen tuottamiseen ja kuinka vihapuheen hallinnoimisesta on itsessään tullut mediateollisuuden ja digitaalisten infrastruktuurien kannalta keskeinen, myös taloudellinen, kysymys.

Monitieteinen media- ja kulttuurintutkimusta sekä teknologian tutkimusta yhdistävä projekti tuottaa ja syventää teoreettista, metodologista ja empiiristä ymmärrystä vihapuheesta ja siihen liittyvistä affektiivisista käytännöistä, niiden moniulotteisuudesta ja kompleksisuudesta sekä vaikutuksista yksilöihin ja yhteiskuntaan laajemminkin.

Sukupuolittuneen kroonisen sairauden hallinta

Akatemiatutkija Venla Oikkosen (SOC) akatemiahankkeen otsikkona on Sukupuolittuneen kroonisen sairauden hallinta: Ruumiilliset erot ja biolääketieteellinen tieto migreenin, endometrioosin ja fibromyalgian hoidossa (GenDis).

Hanke tarkastelee sukupuolittuneen kroonisen sairauden hallintaa lääkesaatavuuden katkosten, lääkehoidon muuttuvien rationaliteettien ja yksilölle räätälöidyn lääkehoidon jännitteisessä risteyksessä. Hanke käsittelee kolmea sairautta: endometrioosia, migreeniä ja fibromyalgiaa. Aineisto koostuu endometrioosia, migreeniä ja fibromyalgiaa koskevasta biotieteellisestä kirjallisuudesta, mediateksteistä, potilaille suunnatuista verkkosivuista ja keskustelupalstoista sekä etnografisista haastatteluista ja havainnoinnista, joiden kohteena ovat potilasjärjestöt, kliinistä työtä tekevät lääkärit, lääkehoidon linjauksista vastaava lääkehallinto, lääketeollisuuden edustajat sekä kaksi sairauden mekanismien ymmärtämiseen ja lääkekehitykseen tähtäävää tutkimusyksikköä.

Hankkeen tavoitteena on ymmärtää sukupuolen ja ruumiillisten erojen käsitteiden liikkuvuutta ja muovautumista yksilöityvässä ja rationalisoituvassa lääkehoidossa sekä sukupuolittuneen kroonisen sairauden kokemisen muuttuvia ehtoja.

Medioitunut feminismi nyky-Venäjällä

Saara Ratilainen (ITC) tutkii akatemiahankkeessaan medioitunutta feminismiä nyky-Venäjällä.

Globaalien mediakampanjoiden aikana feminismistä on tullut yhä voimakkaammin julkisuuden ilmiö. Mediajulkisuuden kautta feministinen ideologia saavuttaa uusia yleisöjä ja tuo feministiselle politiikalle moninaisia arkeen ja elämäntyyliin liittyviä merkityksiä. Tämän vuorovaikutuksen ymmärtäminen on erityisen tärkeää konteksteissa, joissa poliittinen osallistuminen on kontrolloitua, kuten Venäjällä.

Tampereen yliopistossa toteutettava hanke tuottaa uutta tietoa feminismin ja median roolista nykyaikaisissa autoritaarisissa valtioissa. Se kysyy, kuinka feminismi ja julkisuus ovat vuorovaikutuksessa, mitä feminismi mediadiskurssina tarkoittaa ja mikä on medioituneen feminismin vastaanotto? Analyysi perustuu media-aineistoon ja fokusryhmähaastatteluihin kolmella Venäjän eri alueella. Tutkimustulokset julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa, laajalle yleisölle tarkoitetuissa artikkeleissa sekä media-ammattilaisille ja kansalaisjärjestöille suunnatuissa digitaalisissa julkaisuissa.

Kosketus ja affektit terveydenhuollon vuorovaikutuksessa

Professori Johanna Ruusuvuori (SOC) tutkii kosketusta ja affekteja terveydenhuollon vuorovaikutuksessa.

Kosketuksella sekä tunteiden osoittamisen ja käsittelemisen tavoilla on tärkeä tehtävä terveydenhuollon vuorovaikutuksessa. Empaattinen kosketus vaikuttaa positiivisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Toisaalta monet kosketusta vaativat hoitotoimenpiteet voivat aiheuttaa negatiivisia tuntemuksia sekä ammattilaisten että potilaiden keskuudessa. Tutkimuksessa analysoidaan kosketuksen ja tunteiden roolia erityyppisissä terveydenhuollon tilanteissa aidoissa terveydenhuollon vuorovaikutustilanteissa kuvatun videoaineiston avulla kolmessa eri kulttuurisessa kontekstissa. Tunteita ja kosketusta analysoidaan hoitotilanteen osapuolten yhdessä tuottamana prosessina ja niiden merkitystä tarkastellaan keskeisenä osana hoitotilanteen tavoitteiden saavuttamista.

Tutkimus antaa aineksia kosketuksen ja tunteiden yhteyttä avaavan teorian luomiseen ja auttaa kehittämään terveydenhuollon toimintaa, kuten teknologiavälitteistä hoitoa, kosketuksen ja tunteiden merkityksen huomioon ottavaksi.

Ongelmallisista vuorovaikutuskokemuksista kertominen

Yliopistonlehtori Melisa Stevanovicin (SOC) tutkimuksen otsikkona on Ongelmallisista vuorovaikutuskokemuksista kertominen: Tarinallisuuden, havainnoinnin ja vastarinnan paradoksit, vinoumat ja epätasa-arvoisuudet.

Sosiaalinen vuorovaikutus tuottaa monesti iloa ja solidaarisuutta, mutta se on myös epätasa-arvon, syrjinnän ja lannistavuuden kokemusten tyyssija. Ongelmallisten vuorovaikutuskokemusten kielteisten vaikutusten torjumiselle sekä sosiaalisen muutoksen mahdollistamiselle keskeinen edellytys on kokemuksista kertominen. Tutkimuksessa tarkastellaan tällaista kertomista olettaen, etteivät ihmiset ole tasa-arvoisia mahdollisuuksissaan torjua omaa arkeaan rasittavia ongelmallisia vuorovaikutuskokemuksia.
Keskustelunanalyyttista vuorovaikutuksen yksityiskohtia koskevaa lähestymistapaa, narratiivista teoriaa sekä laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen tutkijat selvittävät, kuinka ihmiset kertovat ongelmallisista vuorovaikutustilanteita ja vastaavat kertomuksiin, kuinka he esittävät itseään näissä kertomuksissa, ja kuinka eri ihmiset havaitsevat ja selittävät vuorovaikutusongelmia.

Tutkimustuloksia hyödynnetään hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävissä interventioissa työpaikoilla.

Kohti inhimilllisen digitaalisuuden teoriaa ja käytäntöä

Aikuiskasvatuksen professori Juha Suorannan (SOC) akatemiahankkeen otsikkona on Kohti inhimillisen digitaalisen tulevaisuuden teoriaa ja käytäntöä. Korkeakoulutuksen digitalisaation tutkimus yhteiskuntatieteellisen mielikuvituksen menetelmin.

Digitalisaatio ja datafikaatio muokkaavat korkeakoulutuksen käytänteitä ja toimintamalleja. Samalla opettajien rooli on joutunut uudelleen tarkasteltavaksi. Dataohjatun koulutuksen aikakaudella opettajat voidaan helposti käsittää pelkiksi digitalisaation kohteiksi, eikä niinkään aktiivisiksi toimijoiksi, jotka osallistuvat digitaalisen tulevaisuuden luomiseen. Tutkimus tuo uuden perspektiivin tähän ajankohtaiseen tutkimusalueeseen.

Tutkimuksessa tarkastellaan insitutionaalisen etnografian keinoin opettajien kokemuksia datafikoituvassa korkeakoulumaailmassa ja kysytään, kuinka datafikaation ja digitalisaation valtasuhteet ja hallitsevat tulkinnat ohjaavat opettajien työtä, millaisia mahdollisia digitaalisia tulevaisuuksia opettajat hahmottelevat, ja millaisista aineksista muodostuu ihmiskeskeisen digitaalisen tulevaisuuden teoria ja käytäntö. Lisäksi tutkitaan ja kehitetään innovatiivisia menetelmiä ihmisläheisen ja osallistavan digitaalisen korkeakoulutuksen visioimiseksi.

Suomen Akatemian tiedote 26.5.2021
 

Kuva: Jonne Renvall