Tampereen yliopisto sai 16 kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahanketta
Tekniikan pedagogiikan professori Petri Nokelainen (EDU) on mukana THEwellbeing -tutkimuskonsortiossa, jonka tavoitteena on edistää korkeakouluopettajien pedagogista osaamista ja hyvinvointia. Tutkimuksen nimenä on "Opetuksen jälkeen mä vaan istuin lattialla ja huohotin" - Korkeakouluopettajien opetusprosessien ja hyvinvoinnin tukeminen.
Tutkimukseen osallistuvat opettajat edustavat sekä tiedeyliopistoja että ammattikorkeakouluja. Konsortiota johtaa Liisa K. Postareff HAMKista ja mukana on myös Anna Parpala Helsingin yliopistosta.
Monipuolisen aineiston (itsearviointiaineistot, fysiologiset mittaukset ja videohavainnot) avulla tutkitaan vielä vähän korkeakoulukontekstissa tutkittuja yhteyksiä pedagogisen osaamisen, tunteiden, stressin, työtyytyväisyyden ja uupumuksen.
Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään opetukseen liittyvän hyvinvoinnin pedagogisia ja psykologisia näkökulmia, ja ne tarjoavat uutta, pitkittäisaineistoihin perustuvaa tietoa korkeakouluopettajien opetukseen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä opetustilanteiden aikana
Avoimen kuvainformaation hyödyntäminen tutkimustyössä
Informaatiotutkimuksen tenure track -professori Sanna Kumpulainen (ITC) tutkii avoimen kuvainformaation hyödyntämistä tutkimustyössä.
Kuvakokoelmia ja somekuvia käytetään yleisesti aineistoina yhteiskuntatieteellisessä ja humanistisessa tutkimuksessa. Vaikka niiden käyttö on yleistä, niiden käyttö tutkimuksessa ei välttämättä ole avointa. Monet tukitoimet aineistojen käytölle on suunniteltu datalähtöisesti tai tiedonhallinnan näkökulmasta.
Tutkimuksessa otetaan vastakkainen näkökulma ja tarkastellaan tehtävälähtöistä informaatiovuorovaikutusta tutkijoiden ja tutkimuskäytön näkökulmasta. Tutkimus perustuu haastatteluihin ja demonstraatioihin, joita käytetään analyyttisten informaatiohorisonttien luomisessa. Näistä analysoidaan kognitiivisia pääsykohtia kuviin, joihin suunnitellaan erilaisia tukimenetelmiä hyödyntämällä koneoppimista ja luonnollisen kielen käsittelyä. Uudenlainen tiedonhakuprototyyppi testataan tehtävälähtöisessä tutkimusasetelmassa kokeellisesti.
Tutkimus tuottaa tietoa kuvien käyttötavoista, kuinka parhaiten tukea tätä tiedonhakujärjestelmillä sekä yleisemmin avoimen tieteen käytännöistä.
Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä
Ympäristökasvatuksen professori Kirsi Pauliina Kallion (EDU) HUMANE–CLIMATE tutkimushanke etsii kriittisen pedagogiikan ja ilmastoaktivismin kautta mahdollisuuksia vastata ilmastopakolaisuuden ajankohtaisiin haasteisiin, tavoitteenaan tukea yhdenvertaisuutta edistäviä kohtaamista ’humanitaarisella rajalla’, empiirisesti Atenassa Kreikassa ja Tampereella Suomessa.
Tutkimus tunnistaa ilmastokansalaisuuden ilmiöksi, jonka ymmärtämiseksi nuorille tulee tarjota territoriaalisesta maailmankuvasta irrotettuja näkökulmia ilmastonmuutoksen ja pakotetun muuttoliikkeen ylirajaiseen luonteeseen.
Tutkimuksessa selvitetään, 1) Miten EU varautuu kasvavaan ilmastopakolaisuuteen, ja miten Kreikka ja Suomi asemoituvat humanitaarisen avun ja rajavalvonnan politiikassa? 2) Miten lasten asenteet ilmastopakolaisuuteen muuttuvat, jos ympäristö- ja globaalikasvatusta informoi suhteellinen tilakäsitys territoriaalisen maailmankuvan sijaan? 3) Voidaanko kriittistä ympäristökansalaisuutta edistää tukemalla maahanmuuttajataustaisten ja suomalaissyntyisten nuorten kohtaamisia?
Kaupungin visiot: visuaalisen politiikka kaupunkikehityksessä ja suunnittelussa
Yliopistonlehtori Markus Laine (MAB) ja visuaalisen kulttuurin tutkimuksen professori Asko Lehmuskallio (ITC) tutkivat VIC-konsortiossa visuaalisen politiikkaa kaupunkikehityksessä ja suunnittelussa.
Kuvat, videot ja visualisoinnit ohjaavat nykyään kaupunkikehitystä. Visualisoinnit eivät ole neutraaleja, vaan tehokkaita vaikuttamisen välineitä, joilla muokataan julkista mielipidettä usein jo ennen suunnitteluprojektien alkamista. Silti näiden visualisointien tuotantoprosesseista, tai siitä kuinka niitä käytetään poliittisessa päätöksenteossa tiedetään vähän.
Projekti yhdistää kaupunkisuunnittelun ja visuaalisen tutkimuksen vastatakseen siihen, kuinka kuvia käytetään edistämään tietynlaisia visioita kaupungista. Tutkijat tarkastelevat, kuinka visualisointeja tuotetaan, kuinka ne materialisoituvat ja miten niitä käytetään julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. Empiirisenä aineistona on kaksi tapaustutkimusta: Tampereen Kansi-hanke ja Helsingin vuoden 2016 yleiskaava.
Tutkimuksen tavoitteena on tarjota uutta tietoa suunnitteluprosessien ymmärtämiseksi ja visuaalisen lukutaidon parantamiseksi, sekä tulkita millaisia ammatillisia visualisointitaitoja tarvitaan tulevaisuudessa.
Kollektiivinen sidosryhmätoiminta yhteishyödykkeiden turvaamiseksi: Sidosryhmäarvonluonnin ja polysentrisen hallinnon yhdistäminen
Yrityksen johtamisen professori Johanna Kujala (MAB) on mukana LUT-yliopiston Laura Albaredan johtamassa Action4commons-konsortiossa, jossa kehitetään teoriaa kollektiivisesta sidosryhmätoiminnasta yhteishyödykkeiden turvaamiseksi.
Tutkimus luo uutta tietoa yritysten osallistumisesta yhteishyödykkeiden hallintaan pitkäkestoisen arvon luomiseksi yhdessä sidosryhmien kanssa. Yhteishyödykkeet ovat kaikkien käytössä olevia luonnonvaroja, joita liikakäyttö ja oman edun tavoittelu uhkaavat.
Tutkimuksessa yhdistetään kollektiivisen toiminnan teoria ja sidosryhmäteoria ja kysytään, kuinka kollektiivinen sidosryhmätoiminta voi toimia ratkaisuna, joka yhdistää sidosryhmäarvonluonnin ja polysentrisen hallinnon yhteishyödykkeiden turvaamiseksi. Empiirisesti tarkastellaan biodiversiteettiä - yhtä aikamme kriittisintä yhteishyödykettä - ja sen turvaamista kaivostoimialalla.
Tutkimus toteutetaan sidosryhmäyhteistyössä ja hanke toimii sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen, oppimisen ja biodiversiteetin turvaamiseen liittyvänä tiedontuotannon alustana.
Luonnostaan Toimiva (LuonTo): hyvinvoinnin ja ympäristöystävällisen käyttäytymisen edistäminen työikäisillä ympäristökriisien aikakaudella
Psykologian professori Kalevi Korpelan (SOC) tutkimuksen tavoitteena on pitkittäistutkimuksen avulla ymmärtää ympäristötunteiden, luontosuuntautuneisuuden ja ympäristöystävällisen käyttäytymisen keskinäissuhteita. AWN-konsortiossa on mukana myös Katriina Hyvönen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Ympäristökriisit ovat aikamme suurimpia haasteita. Tarvitaan interventioita, joilla tuetaan työikäisten ympäristöystävällisen käyttäytymisen muutosta ja hyvinvointia.
Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että pelkkä informaation tarjoaminen tai tiettyjen toimintojen palkitseminen ei riitä. Olennaista on kehittää terapeuttiseen ja sosiaalisen tukeen perustuvia ympäristöuhkiin liittyvien tunteiden käsittely- ja toimintatapoja.
Tämän perusteella kehitetään yhteistyössä ympäristötieteilijöiden kanssa ryhmämuotoinen Luonnostaan Toimiva (LuonTo) -ohjelma, joka tukee ympäristöystävällistä käyttäytymismuutosta. Ohjelman toimivuutta kokeillaan Suomessa ja Iso-Britanniassa.
Hankkeen uudenlainen lähestymistapa käyttäytymismuutosten tukemiseen pyrkii parantamaan sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia pitkälle tähdäten.
Politiikan ajat. Jatkuvuuden ja muutosten kertominen eduskunnassa kylmästä sodasta koronakriisiin
Suomen kirjallisuuden professori Mari Hatavara (SOC) ja tietojenkäsittelyopin professori Jyrki Nummenmaa (ITC) tutkivat POLTE-konsortiossaan politiikan ajallisuuksia Suomen parlamentissa vuodesta 1976 tähän päivään, aikana, jolloin kulttuuri, politiikka ja yhteiskunta kokivat suuria muutoksia. Mukana on myös Jani Marjanen Helsingin yliopistosta.
Tutkijat kysyvät, miten poliitikot luovat muutosta ja jatkuvuuksia tuottavia kerronnan kaaria edistääkseen poliittisia tavoitteitaan. Perinteiset historiallisen muutoksen kuvaukset menettävät selitysvoimansa nykypäivän äkillisten globaalien ilmiöiden ja hajaantuvien poliittisten ideologioiden edessä. Kertomus on tapa järjestää aikaa ja tapahtumia tarinoiden lineaariseen jatkumoon.
POLTE tuo yhteen kertomuksentutkimuksen, politiikantutkimuksen ja käsitehistorian sekä tietoteknisen mallinnuksen lähestymistavat. Täysin digitoituja aineistoja Suomen parlamentista ja Parlamentin kirjaston muistitietohaastatteluista analysoidaan tiedonlouhinnan, tarkan tekstianalyysin ja kontekstuaalisen metadatan arvioinnin menetelmin.
Ruokaostojen luonnollinen ja ohjattu muutos: vaikutukset ihmiseen, ympäristöön ja vaurauteen
Biostatistiikan professori Jaakko Nevalaisen (SOC) ja Helsingin yliopiston professori Mikael Fogelholmin hankkeen tarkoituksena on tunnistaa väestössä esiintyviä ruokaostostyylejä ja niiden muutosta, sekä tehokkaita tapoja ohjata niitä yksilö- ja väestötasolla kohti kestävän kehityksen tavoitteita.
Tutkimuksessa selvitetään erityisesti yksilöllisen palautteen ja eri väestöryhmiä ohjaavien politiikkatoimien vaikuttavuutta ruokaostosten terveellisyyteen ja hiilijalanjälkeen, sekä koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimien aiheuttamien muutosten laatua. Keskeisenä tavoitteena on ymmärtää, millaisia haasteita eri väestöryhmillä on kestävien ja edullisten ruokaostosten toteuttamisessa. Pyrkimyksenä on siten löytää keinoja kaventaa osallisuuseroja kestävyyssiirtymässä sekä parantamaan hyvän ruokaostoskorin saavutettavuutta myös kriisitilanteessa.
Tutkijaryhmä tutkii ilmiöitä tieteidenvälisessä yhteistyössä hyödyntäen kahdeksan vuoden jaksosta koostuvaa yksilötason kanta-asiakaskorttiaineistoa luoden uusia näkökulmia ja menetelmiä väestötason ravitsemuksen seurantaan ja selittämiseen.
Solidariteetit käytäntöön - Nuorten arkiyhteisöt tunnustuksen lähteenä ja ehkäisevän sosiaalityön areenana (SoliPro)
Sosiaalityön tenure track -apulaisprofessori Riikka Korkiamäen (SOC), hankkeessa tutkitaan, mitä solidariteetti merkitsee nuorille ja miten sitä voidaan edistää heidän arkisissa yhteisöissään koulussa, kadulla ja netissä.
Tutkimus tuottaa uudenlaista ajattelua, jonka ytimessä on voimavaralähtöinen ennaltaehkäisevä työskentely nuorten kanssa. Tutkijat hyödyntävät nuorilähtöisiä tutkimusmenetelmiä ja osallistavat nuoria tiedontuotantoon. Aineistoa kerätään verkkoalustalla, ja tutkitaan hetkellisiä sosiaalisia medioita kuten Instagramia ja Snapchatiä.
Hankkeeseen osallistuu myös sosiaali- ja nuorisotyöntekijöitä, jotka yhdessä nuorten ja tutkijoiden kanssa analysoivat, miten solidariteettia voidaan lisätä paikallisissa yhteisöissä tasa-arvon ja elämänlaadun parantamiseksi.
Strategisen kulttuurin murros Euroopassa: syyt, välittäjät ja prosessit (STRAX)
Tutkimusjohtaja Hanna Ojasen (MAB) akatemiahankkeessa tarkastellaan strategisen kulttuurin murrosta Euroopassa, sen syitä, välittäjiä ja prosesseja. Partnereina STRAX-konsortiossa ovat vanhempi tutkija, dosentti Niklas Helwig Ulkopoliittisesta instituutista ja professori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Suurvaltapolitiikan käänteet kiihdyttävät keskustelua eurooppalaisesta puolustuksesta ja sen myötä tarpeesta yhtenäistää strategista kulttuuria. STRAX luo uuden lähestymistavan strategisen kulttuurin muutoksen analysointiin.
Akatemiahankkeessa tarkastellaan, miten strategiset kulttuurit vaikuttavat toisiinsa. Hankkeessa keskitytään monikansallisten episteemisten yhteisöjen vaikutuksiin ja tutkitaan, miksi, kenen vaikutuksesta ja missä muutosta tapahtuu. STRAX tarkastelee eri Euroopan maita sekä käytännön yhteistyön muotoja, joissa eri kulttuurit kohtaavat, kuten kriisinhallintaoperaatiot, strategiaprosessit EU:ssa tai opetussuunnitelmien kehittäminen sotilaskoulutuksessa.
STRAX auttaa ymmärtämään, mistä strateginen kulttuuri voi koostua, ja millaista sen muutos on. Se kehittää käytännön ymmärrystä tämän hetken Euroopan toimijoista ja poliittisista prosesseista. Se auttaa myös tuottamaan tietoa päätöksentekijöille ja vahvistaa pedagogista kehitystä strategiaan liittyvässä koulutuksessa.
Tubettajat nuorten mielenterveyden vertaistukijoina (TUBEDU)
Terveystieteiden yliopistonlehtori Pirjo Lindfors (SOC) on mukana Turun yliopiston Katja Jorosen johtamassa konsortiossa, johon osallistuu myös Meri Kulmala Helsingin yliopistosta.
Pandemian on osoitettu lisänneen sekä nuorten psyykkistä pahoinvointia että sosiaalisen median käyttöä. Ei kuitenkaan tiedetä, miten mielenterveyshaasteiden kanssa elävät nuoret tulkitsevat ja hyödyntävät suosittujen tubettajien mielen hyvinvointia käsitteleviä vlogeja vertaistukena.
Monitieteisessä hankkeessa tutkitaan tubettajien vlogien mielenterveyteen liittyviä sisältöjä, kommenttikenttien aiheita, ja vertaistukea YouTube-kontekstissa. Metodologisesti hanke on ainutlaatuinen yhdistäessään laadullisia aineistoja, kanssatutkimusta sekä koneoppimista ja datanlouhintaa mielenterveyden ja vertaistuen tutkimisessa.
Hanke tuottaa uutta teoreettis-käsitteellistä tietoa ja ymmärrystä nuorten mielenterveyden lukutaidon ja vertaistuen välisestä kytköksestä sekä luo nuorten kontekstin huomioivia ja kanssatutkimusta hyödyntäviä metodologisia välineitä nuorten hyvinvoinnin tutkimiseen.
Työväenluokan kulttuurit 2020-luvulla: fragmentaatio, reproduktio, rajat, politiikka (CuWoC)
Sosiologian professori Semi Purhosen (SOC) CuWoC-hanke on monimenetelmällinen, laaja tutkimus nykyisestä työväenkulttuurista—työväenluokalle tyypillisistä kulttuurisista käytännöistä ja mauista, maailmankuvista ja arvoista—joita aikaisemmin on tutkittu vain harvoin, erityisesti Suomessa.
Käyttäen poikkeuksellisen rikkaita empiirisiä aineistoja (kyselyitä, haastatteluita ja havainnointia sekä verkkokeskusteluita), jotka mahdollistavat sekä työväenkulttuurin ajallisten muutosten että nykyhetken ominaispiirteiden selvittämisen, hanke kysyy: 1. Mistä työväenkulttuuri nykypäivän Suomessa koostuu? 2. Miten työväenkulttuurin ominaispiirteet ja sisäiset jaot ovat muuttuneet viime vuosikymmenten aikana, ja onko näköpiirissä, miten ne tulevat muuttumaan tulevaisuudessa?
CuWoC on toistaiseksi systemaattisin ja laajin tutkimus työväenkulttuurista Suomessa, ja sen toteuttaa Tampereen yliopistossa toimiva tutkimusryhmä Tampere Group for Sociology of Culture.
Varhainen vanhempien katse- ja uniohjanta tukemassa autistisesti käyttäytyvien taaperoiden kehitystä
Akatemiatutkija Anneli Kylliäisen (SOC) hankkeessa tutkitaan lapsen katseen käyttöä tukevan ohjannan ja uniohjannan vaikutuksia lapsen varhaiskehitykseen sekä itsesäätelykykyyn.
Kehityksellisissä häiriöissä, kuten autismikirjon häiriössä, on tärkeää aloittaa kuntoutuksellinen tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan ehkäistä sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksien lisääntymistä, sekä vähentää vanhempien kokemaa huolta. Hanke on osa Katse Taaperoon -projektia, jossa pyritään vanhempien täyttämän seulontakyselyn avulla tunnistamaan ne taaperot, joilla autistista käyttäytymistä on havaittavissa jo 16-18kk iässä. Lasten kehitystä seurataan aina kolmeen ikävuoteen saakka.
Lapsen katseen käyttöä vuorovaikutustilanteissa tukevan ohjannan tavoitteena on tutkia vahvistaako ohjanta lapsen katsekontaktissa olemista sekä lapsen sosiaalista kehitystä. Uniohjannan tavoitteena on tutkia unen vaikutusta lapsen kehitykseen sekä vähentää kehityksellisiin häiriöihin liittyvien univaikeuksien haittaa.
Akatemiahankkeet edistävät tutkimuksen vaikuttavuutta ja uudistumista
Akatemiahanke on kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta painottaa rahoituspäätöksissä erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä tieteen uudistumiseen.
Akatemiahankkeen rahoitus käytetään tutkimusryhmän palkkaamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Myönnettävä rahoitus ohjataan suomalaiselle yliopistolle tai tutkimusorganisaatiolle, joka vastaa akatemiahankkeen rahoituksen käytöstä. Akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi.
KY-toimikunta pitää tärkeänä, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita. Pääpaino on kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä.
Suomen Akatemian tiedote 24.5.2022
Uutista on korjattu 23.6.2022 lisäämällä STRAX-hanke ja korjaamalla akatemiahankkeiden yhteismäärä.
