Terveydenhuollon asiakas tulee aina kohdata yksilönä
Tiedon puute sekä vaikeudet hahmottaa järjestelmän osia ja niiden vastuualueita voivat johtaa tilanteisiin, joista kärsivät niin terveydenhuollon järjestelmä, siinä työskentelevät ammattilaiset kuin palveluja tarvitsevat maahanmuuttajatkin. Tampereella tähän tilanteeseen herättiin joitakin vuosia sitten.
– Terveydenhuollosta tuli suuntaamme viestiä ongelmista, että muualta Suomeen muuttaneiden oli usein vaikea hahmottaa mikä on oikea osoite eri sairauksien hoidossa. Ei tiedetty, milloin on syytä mennä Taysin Ensiapu Acutaan ja milloin taas omalle terveysasemalle. Usein hakeuduttiin herkästi akuuttihoitoon, vaikka terveydentila ei sitä olisi vaatinutkaan, kertoo hoitotyön lehtori Nina Smolander TAMKin terveyspalveluiden yksiköstä.
Lisää tietoa ja ymmärrystä
Tilanne turhautti sekä maahanmuuttajia että terveydenhuollon ammattilaisia, ja asialle haluttiin tehdä jotain. Syntyi MATEAS, Maahanmuuttajat terveyspalveluiden asiakkaina -hanke. Alkuvuonna 2020 päättyneessä Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa olivat mukana myös Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen kaupunki sekä Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä.
– Keräsimme paljon tietoa siitä, mitkä ovat pullonkaulat ja miksi maahanmuuttajien on vaikea sopeutua suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Tämän pohjalta toteutimme koulutuksia ja tuotimme koulutusmateriaaleja maahanmuuttajille, terveydenhuollon ammattilaisille sekä kolmannen sektorin toimijoille, kertoo MATEAS-hankkeen terveyspalveluiden asiantuntijana toiminut Smolander.
Hankkeessa tuotetut materiaalit ovat saatavissa, ja niillä on tärkeä rooli tiedon jakamisessa suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä. Muun muassa hankkeen tuottamat, suomalaista terveydenhoitojärjestelmää esittelevät videot ovat olleet kysyttyjä. Jokaisesta videosta löytyy versio, jossa on sekä puhe että tekstitys suomeksi ja englanniksi, mutta myös darin, arabian, somalin ja persian kielillä, jotka ovat neljä yleistä maahanmuuttajien äidinkieltä.
– Videoissa tärkeää on se, että ne on puhuttu niin monella kielellä. Näin suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää on mahdollista tehdä tutuksi myös niille, joiden kielitaito tai kenties lukutaitokaan ei mahdollista vain suomeksi tai englanniksi puhuttujen ja tekstitettyjen videoiden seuraamista, selittää hanketta TAMKissa koordinoinut TKI-palvelujen projektipäällikkö Helena Tirronen.
– Videoiden avulla voi myös opetella aiheeseen liittyvää sanastoa suomeksi, sillä jokaisesta videosta toteutettiin versio selkosuomeksi puhuttuina ja tekstitettynä, lisää Smolander.
Koronakriisi lisää tiedon tärkeyttä
Juuri nyt, keväällä 2020 koronakriisin piinatessa Suomea ja koko maailmaa on terveydenhuoltoon liittyvän oikean tiedon välittäminen entistäkin tärkeämpää ja ajankohtaisempaa. Parhaillaan monikielistä koronatietoutta jaetaan Pirkanmaalla esimerkiksi Tampereen kaupungin ja Maahanmuuttajainfo Mainion sekä valtakunnallisen Infofinland.fi ja Kotouttaminen.fi-sivustojen kautta.
– Vaikka meillä Pirkanmaalla koronatilanne on pysynyt melko hyvin hallinnassa, on pelko taudin leviämisestä edelleen olemassa, ja informaation merkitys sen estämiseksi on tärkeä. Erityisen herkässä asemassa ovat maahanmuuttajat. MATEAS-hanke verkostoineen ja materiaaleineen on hyvä tietokanava ja siinä tuotetut materiaalit toimivat tarpeellisena pohjatietona myös koronakriisin aikana, painottaa Tirronen.
MATEAS-hankkeen koulutusten ansiosta Pirkanmaalla on myös suuri joukko terveydenhuollon ammattilaisia ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka pystyvät paremmin kohtaamaan toisesta kulttuurista tulevan, usein tulkkia tarvitsevan asiakkaan. Tästä on apua myös koronatietoutta jaettaessa.
Jokainen on yksilö, mutta muutos tehdään yhdessä
MATEAS-hankkeen lähtökohtana oli ymmärryksen ja tiedon lisääminen maahanmuuttajille suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän toiminnasta ja heidän oikeudestaan hoitoon. Toisena tavoitteena oli tiedon lisääminen terveydenhuollon ammattilaisille ja kolmannen sektorin järjestöille eri kulttuuri- ja kieliryhmistä tulevien kanssa työskentelyyn.
– Terveydenhuollon palveluissa jokainen on yksilö ja hänet tulee myös kohdata yksilönä, kieli- ja kulttuurieroista riippumatta. Tämä ydinajatus nousi MATEAS-hankkeessa yhdeksi tärkeimmistä perusteista yhteistoiminnalle, Smolander muistuttaa.
MATEAS-hankeen tuottamat koulutukset ja materiaalit onnistuivat lisäämään paitsi ymmärrystä myös luottamusta. Työpajoissa koettiinkin lähes käsin kosketeltavaa kiitollisuutta siitä, että töitä tehdään yhdessä sen eteen, että kaikki saavat yhtäläisiä terveyspalveluita.
– Koko MATEAS-hanke voidaan kiteyttää lauseeseen ”Tehdään yhdessä”. Me olemme kaikki yhdessä tekemässä tutuksi omaa tapaamme toimia. Yhdessä me voimme olla tekemässä parempaa yhteiskuntaa meille kaikille, summaavat molemmat hankkeen asiantuntijat MATEAS-hankkeen oppia.
- - - - -
Kolmivuotinen, tammikuussa 2020 päättynyt MATEAS, Maahanmuuttajat terveyspalveluiden asiakkaina -hanke rahoitettiin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (engl. Asylum, Migration and Integration Fund, AMIF) sekä projektiorganisaation omarahoitusosuuksilla. TAMKin koordinoimassa hankkeessa olivat mukana hankekumppaneina Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopistollinen sairaala.
Lisätiedot:
Helena Tirronen, TKI-palvelut, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu, helena.tirronen [at] tuni.fi (helena[dot]tirronen[at]tuni[dot]fi)
Nina Smolander, terveyspalvelut, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, nina.smolander [at] tuni.fi (nina[dot]smolander[at]tuni[dot]fi)
Kuva (Hannu Jukola): MATEAS-hanke oli mukana toteuttamassa Tampereen ev.lut. seurakuntien Huokaus-keskustelupalvelua
