Thaimaalaisten marjanpoimijoiden työperäistä liikkuvuutta tutkitaan EU-hankkeessa
AspirE-hankkeessa (Päätöksentekoprosessit ylirajaisessa liikkuvuudessa) tutkitaan Itä- ja Kaakkois-Aasiasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta.
Tutkimus alkoi vuoden 2023 alussa, ja sitä rahoittaa Euroopan komissio Horisontti-RIA -ohjelmastaan kolmen vuoden ajan.
Tampereen yliopisto osallistuu usean tutkimuskumppanin konsortioon omalla osatutkimuksella, jossa pureudutaan luonnonmarjoja marjateollisuudelle poimimaan tulevien Thaimaan kansalaisten siirtolaisuuteen. Lisäksi tutkimus tarkastelee Suomessa jo asuvien thaimaalaisten osallistumista poimintaan ja muuhun ruuan alkutuotantoon.
Marjateollisuudelle etupäässä mustikkaa ja puolukkaa keräävät henkilöt saapuvat Suomeen turistiviisumilla. Tavallisesti he viipyvät Suomessa poimintakauden ajan eli korkeintaan viisumin salliman kolme kuukautta.
– Kyse on työperäisestä siirtolaisuudesta ilman työsuhdetta, mikä tekee Suomen tapaustutkimuksesta projektin kokonaisuudessa erityisen. Työ on raskasta pienellä palkalla ja sellaista, ettei sille löydy tekijöitä Suomesta, toteaa hanketta johtava dosentti Mari Korpela.
– Luonnonmarja-alalla on aiemmin tullut esiin poimijoiden hyväksikäyttöä. Siihen on myös pyritty puuttumaan viranomaistoimenpitein. Kaikesta huolimatta ihmiset ovat valmiita muuttamaan kaukaiseen maahan työn perässä, Korpela muistuttaa.
Tutkimusta johtaa dosentti Mari Korpela ja siinä työskentelevät VTT Minna Seikkula ja VTT Chaitawat Boonjubun. Lisäksi hankkeessa työskenteli FT Mitra Härkönen (31.8. asti), ja hanketta avustaa YTM Sonja Tiitola.
Tutkimus analysoi siirtolaisuutta makro-, mikro sekä mikroa suuremmalla, vuorovaikutuksen sisältävällä mesotasolla.
– Tutkimuskonsortio pyrkii näyttämään, miten moniulotteista työperäinen muutto on. Jotta voimme ymmärtää akateemisessa tutkimuksessa muuttoa kaukaiseen maahan, meidän täytyy yhdistää tarkastelun tasot, kertoo Minna Seikkula.
– Marjanpoiminta kuuluu kiinteästi suomalaiseen arkeen, mutta sillä on myös suuri taloudellinen merkitys ja ala tarvitsee kausityöhän tulevia poimijoita. Tuotamme teoreettista ja empiiristä tietoa siirtolaisuustutkimukseen. Sen pohjalta pyrimme antamaan myöhemmin suosituksia, joilla voitaisiin parantaa työn perässä muuttavien asemaa, sanoo Chaitawat Boonjubun.
Äänen saavat myös siirtolaiset itse
Tutkijat haastattelevat luonnonmarjojen poimijoita. Haastattelujen avulla hanke selvittää, mitä Thaimaan itäosista marjanpoimintaan saapuvat ihmiset kertovat siirtolaisuudestaan, tilanteestaan ja toiveistaan ja siirtolaisuuteensa liittyvistä verkostoistaan. Haastatteluja on toteuttanut Mitra Härkönen ja niitä jatkaa hankkeessa vastikään aloittanut Chaitawat Boonjubun.
Marjanpoimijoiden ohella tutkijat haastattelevat viranomaisia, intressiryhmien edustajia ja asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet siirtolaisten liikkuvuuden säätelyyn. Lisäksi tutkimus analysoi liikkuvuuteen vaikuttavia politiikkalinjauksia. Politiikkalinjauksia koskevasta tutkimusosuudesta vastaa Minna Seikkula.
Työperäisestä muutosta puhutaan monesti talouden kysymyksenä. Suomi esimerkiksi tarvitsee osaajia tiettyihin ammatteihin.
– On tärkeää, että siirtolaisista ei puhuta vain työvoimana vaan huomioidaan heidät ihmisinä toiveineen, taustoineen ja suhteineen. Siksi on tärkeä kuulla heidän näkemyksiään työn perässä muutosta vieraaseen paikkaan, Mari Korpela toteaa.
Aasia ja Eurooppa tutkivat yhdessä siirtolaisuutta
AspirE-tutkimushanke (Decision making of aspiring (re)migrants to and within the EU) tarkastelee siirtolaisuutta monilta tasoilta. Tutkijat huomioivat lähtö- ja kohdemaiden siirtolaisuuspolitiikojen muovaaman mahdollisuuksia liikkuvuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ihmiset itse ymmärtävät siirtolaisuutensa syyt. Käsittelyssä ovat myös uudelleenmuutto ja tilanteet, joissa ihmisten siirtolaisuutta koskevat suunnitelmat muuttuvat.
Hanke keskittyy erityisesti Kiinan, Japanin, Vietnamin, Filippiinien ja Thaimaan kansalaisten muuttoliikkeeseen EU-alueelle Belgiaan, Italiaan, Portugaliin, Tsekkiin, Saksaan ja Suomeen.
Tampereen yliopiston hanke tekee yhteistyötä erityisesti Thaimaan Mahidol Universityn hanketiimin kanssa, mikä mahdollistaa ainutlaatuisella tavalla siirtolaisuuden moniulotteisen tutkimuksen. Lisäksi hanke tekee yhteistyötä Koillis-Thaimaan alueella toimivan Isaan Record -median kanssa.
Tutkijoiden mukaan yhteistyö thaimaalaisten kanssa purkaa tutkimuksen Eurooppa-keskeisyyttä, kun tietoa tuotetaan myös lähtömaassa.
Eri maissa toteutettavat osahankkeet keskittyvät erilaisiin siirtolaisuuden muotoihin. Siirtolaisuus voi toteutua monella tapaa: työperäisen liikkuvuuden lisäksi esimerkiksi avioliittomuutossa ja investoinnin perusteella myönnettyjen viisumien kautta. Lisäksi analysoidaan liikkuvuuspolitiikkaa EU-tasolla.
Hankekonsortiossa ovat mukana Tampereen lisäksi viisi muuta eurooppalaista yliopistoa, Université Libre de Bruxelles (BEL), Masaryk University (CZ), Goethe University Frankfurt (GER), University of Milan (ITA) ja Instituto Universitario de Lisboa – ISCTE (POR) sekä viisi aasialaista ylipistoa, Scalabrini Migration Center (PH), Mahidol University (TH), Vietnam Academy of Social Sciences (VN), Asia-Pacific Center (VN), The Education University of Hong Kong (HK). Lisäksi yhteistyökumppani on Waseda University Japanissa.
Hankekausi on 1.1.2023-30.12.2025. Hanketta johdetaan Université Librestä Brysselistä.
Hanke Tampereen yliopiston verkkosivuilla
Lisätietoa:
Mari Korpela mari.korpela [at] tuni.fi (mari[dot]korpela[at]tuni[dot]fi), 050 318 6131
Minna Seikkula minna.seikkula [at] tuni.fi (minna[dot]seikkula[at]tuni[dot]fi), 050 477 4528
Chaitawat Boonjubun chaitawat.boonjubun [at] tuni.fi (chaitawat[dot]boonjubun[at]tuni[dot]fi), 050 475 4459
