Tuberkuloositutkijat tähtäävät uuteen lääkehoitoon
— Vasta äskettäin on osoitettu, että tuberkuloosibakteeri muodostaa infektion aikana antibiooteille luontaisesti vastustuskykyisiä biofilmejä eli bakteerien muodostamia monimuotoisia yhteisöjä, kertoo tutkimusta johtava immunobiologian tenure track -professori Mataleena Parikka Tampereen yliopistosta.
Biofilmimuoto heikentää hoidon tehoa merkittävästi
— Tämän suojaavan kasvuolomuodon lisäksi biofilmiyhteisössä bakteerisolujen tiedetään jakautuvan epäsymmetrisesti, ja tuloksena syntyy ominaisuuksiltaan erilaisia soluja – myös persisterisoluja, eli lepotilassa olevia bakteereita, jotka sietävät antibiootteja entistä paremmin.
— Biofilminä kasvaminen on bakteerisoluille ominainen kasvuolomuoto, joka tuberkuloosibakteerin kohdalla on yksi merkittävimmistä hoidon tehoa heikentävistä tekijöistä, Parikka kertoo.
Parikan tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmiä, joiden avulla voidaan tarkasti mitata sekä biofilmien että biofilmin suojassa syntyvien persisterisolujen elinkykyä.
Uudet hoidot estävät biofilmien muodostumista
Nelivuotinen tutkimus alkaa syyskuussa ja Suomen akatemia rahoittaa sitä kaikkiaan miljoonalla eurolla.
— Nyt saadun rahoituksen turvin pääsemme suoraan testaamaan uusien lääkehoitojen tehokkuutta, kertoo tutkimukseen osallistuva professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta.
— Nämä lääkehoidot estävät biofilmin muodostumista tai jopa hajottavat jo muodostuneita biofilmejä, ja näin vahvistavat tuberkuloosin hoidossa käytettyjen antibioottien tehokkuutta.
Persistenssiä estävien lääkkeiden avulla olisi mahdollista tehostaa ja lyhentää tuberkuloosin antibioottihoitoa, mikä olisi tärkeää maailmanlaajuisen tuberkuloosiepidemian hallitsemiseksi.
Tuberkuloosi on maailman tappavin infektiosairaus, johon kuolee 1,2 miljoonaa ihmistä vuosittain. Tuntemattomista syistä johtuen tuberkuloosibakteeri on luontaisesti vaikeahoitoinen – tavallisen lääkkeille herkän tuberkuloosin hoitoon tarvitaan 6—9 kuukauden mittainen kuuri neljän antibiootin yhdistelmällä.
Tutkimusta tekevään DisRUPT-konsortioon kuuluu tutkimusryhmineen myös professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopistosta.
Kuva: Lauri Paulamäki
