Tuore tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi jotkin eturauhassyövän hoidot eivät tehoa toivotusti
Tampereen yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa analysoitiin 120 eturauhassyöpäpotilaan kasvainnäytteitä ja tunnistettiin uusi vuorovaikutus immuunijärjestelmän ja epiteelisolujen välillä. Nämä “nuijasolut” (eng. club-like cells) muistuttavat alkuperältään syöpäsoluja, mutta käyttävät erilaisia signalointireittejä viestiessään ympäristönsä kanssa ja esiintyvät immunosuppressiivisilla kudosalueilla.
Immunosuppressio on mekanismi, joka estää kehon omaa puolustusjärjestelmää tuhoamasta pahanlaatuisia soluja, mikä vaikuttaa hoidon onnistumiseen. Immunosuppressiota aiheuttavat erityisesti myeloidiperäiset solut, jotka tunkeutuvat kasvaimen mikroympäristöön.
– Myeloidisolut ovat olennainen osa normaalisti toimivaa immuunivastetta. Syövässä näiden solujen normaali toiminta häiriintyy, mikä aiheuttaa kroonista tulehdusta ja myeloidisolujen kertymistä kasvaimeen, tutkimuksen pääkirjoittaja Antti Kiviaho sanoo.
Paljon myeloidisoluja sisältävillä kasvaimilla on huono ennuste pitkälle edenneessä, hoitoa vastustavassa eturauhassyövässä. Hoitoresistenssi on suuri haaste eturauhassyövän hoidossa, ja uusien keinojen löytäminen tämän ongelman torjumiseksi tarjoaisi parempia välineitä taudin voittamiseksi.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että myeloidisolujen liikkumisen estäminen voi herkistää kasvaimen uudelleen androgeenideprivaatiohoidolle. Androgeenideprivaatio eli kemiallinen kastraatio vähentää kasvaimen kasvua edistävien mieshormonien määrää. Nyt tehdyssä tutkimuksessa nuijasolut osoittautuivat androgeenideprivaatiohoidolle vastustuskykyisiksi.
– Tuloksemme viittaavat nuijasolujen osallisuuteen kastraatioresistenssissä, mutta lisätutkimuksia niiden tarkasta toiminnasta vaaditaan, yliopistotutkija Alfonso Urbanucci sanoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin teknologiaa, joka mahdollistaa solujen tarkastelun niiden alkuperäisessä kudosympäristössä. Menetelmä oli ratkaisevassa asemassa solujen välisen vuorovaikutuksen paljastamisessa.
– Useat aiemmin käytetyt menetelmät hukkaavat solujen paikkatiedon, mikä vaikeuttaa niiden vuorovaikutuksen ymmärtämistä. Nuija- ja myeloidisolujen yhteisen sijainnin löytäminen ei olisi ollut mahdollista ilman tätä tietoa, professori Matti Nykter kommentoi.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston, Lontoon yliopiston sekä Leuvenin yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimusta johtivat Matti Nykter, Alfonso Urbanucci sekä Antti Kiviaho Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta. Tutkimuksen rahoittivat Suomen Akatemia, Syöpäsäätiö ja Norjan syöpäyhdistys (Kreftforeningen).
Tutkimus julkaistiin Nature Communications -tiedelehdessä 16.11.2024. Tutustu artikkeliin
Eturauhassyöpä
- Miesten yleisin syöpätauti.
- Noin 5000 uutta diagnoosia Suomessa vuosittain.
- Diagnoosin saaneiden keski-ikä noin 70 vuotta.
- Hoitosuunnitelma riippuu taudin aggressiivisuudesta ja vaihtelee tarkkailusta leikkaukseen, sädehoitoon ja hormonihoitoon.
Lisätiedot
Antti Kiviaho
0445141297
antti.kiviaho [at] tuni.fi (antti[dot]kiviaho[at]tuni[dot]fi)
Matti Nykter
0503186869
matti.nykter [at] tuni.fi (matti[dot]nykter[at]tuni[dot]fi)
Alfonso Urbanucci
0509131576
+4745038687
alfonso.urbanucci [at] tuni.fi (alfonso[dot]urbanucci[at]tuni[dot]fi)
