Aska Mayer kehittää kestäviä ratkaisuja kokeellisen pelikulttuurin pohjalta

"Leikimme augmentaatiolla sekä pelien sisällä että vuorovaikuttaessamme peliteknologian kanssa, sanoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Aska Mayer, jonka tutkimuksessa pureudutaan siihen kuinka ihmiset kokeilevat ja muovaavat augmentaatioteknologiaa pelien kautta.

Aiemmin Mayer on tutkinut kriisien representaatioita taiteessa ja mediassa, mikä johdatti hänet lopulta myös pelikulttuurin ja bioteknologian pariin. Hänen kiinnostuksensa lisättyyn ihmisyyteen (augmented humanity) heräsi maisteriopintojen aikana, hänen siirrettyään huomionsa postapokalyptisistä tarinoista scifi-peleihin. 

”Scifi-pelit ovat täynnä kyborgeja ja laajennettuja ympäristöjä”, Mayer selittää. ”Samaan aikaan myös pelaamiseen liittyy usein lisättyjä kokemuksia (augmented experiences), kuten virtuaalisia ja lisättyjä todellisuuksia tai esimerkiksi värähteleviä liivejä. Fiktiiviset teknologiat laajenevat todellisuuteen ja päinvastoin.” Tämä virtuaalisen ja reaalimaailman välinen vuorovaikutus kiehtoo Mayeria. Hän pitää sitä siltana luovuuden ja käytännöllisyyden välillä.

Sen sijaan, että keskityttäisiin augmentaation vakavaan tai kaupalliseen käyttöön, Mayer korostaa, miten kokeilevat lähestymistavat voivat innostaa innovatiiviseen ja sosiaalisesti kestävään teknologiseen kehitykseen. Mayerin mukaan ruohonjuuritason ei-institutionalisoituneiden ryhmien modulaariset ja resurssitehokkaat menetelmät haastavat markkinavetoiset narratiivit ja tarjoavat usein helpommin lähestyttäviä ja mukautuvia ratkaisuja. 

”Resurssien niukkuus on jo nyt merkittävä maailmanlaajuinen ongelma”, Mayer toteaa. 

Tavoitteemme on tuoda esiin leikillisten ja marginaalisten käytäntöjen kautta testattu malli teknologisesta kehityksestä, joka on epälineaarista, resurssitehokasta ja pitkällä aikavälillä sosiaalisesti kestävää.

Aska Mayer

CONVERGENCE-hankkeen monitieteinen ympäristö mahdollistaa yhteistyön eri alojen asiantuntijoiden kanssa, esimerkiksi muotoilun, biologian ja robotiikan saralla. ”Yhteisen kielen löytäminen tieteenalojen välillä vaatii paljon työtä ja pohdintaa, mutta palkitsee lopulta”, Mayer sanoo. ”Jo hankkeen ensimmäisten kuukausien aikana oli mahdollista löytää yllättäviä yhteyksiä CONVERGENCEn eri projektien välillä ja ottaa vaikutteita aloilta, joiden kanssa en ole koskaan aiemmin ollut tekemisissä.”

Taide- ja mediatutkimuksen taustansa ansiosta Mayer löytää inspiraatiota myös augmentaation historiallisista ulottuvuuksista. Keskiajan mielikuvituksellisista visioista teollisen vallankumouksen narratiiveihin hän tunnistaa pitkäaikaisen kiinnostuksen ihmisen kykyjen laajentamiseen – teeman, joka edelleen heijastuu nykypäivän pelikulttuuriin ja teknologisiin innovaatioihin.

Mayer suhtautuu varovaisesti ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen tulevaisuuden ennustamiseen. Hän korostaa, kuinka tärkeää on keskittyä nykyhetken haasteisiin ja mahdollisuuksiin. ”Sen sijaan, että keskitymme kuvittelemaan tulevaisuutta, joka ei ehkä koskaan toteudu, meidän tulisi paneutua niihin haasteisiin, jotka ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus jo tällä hetkellä tuo mukanaan globaalilla tasolla”, Mayer toteaa.

Yhdistämällä pelikulttuurista ammennetut oivallukset reaalimaailman haasteisiin Mayerin tutkimus piirtää tiekartan, joka kutsuu ajattelemaan laajennettua ihmisyyttä mukautuvana ja inklusiivisena prosessina. Olipa kyse suunnittelijoiden näkökulmien muuttamisesta uusien teknologioiden kehityksessä tai kestävämpien käytäntöjen edistämisestä, Mayerin työ tuo esiin luovuuden ja leikin potentiaalin ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen tulevaisuuden muokkaamisessa.

Kuva: Antti Yrjönen

 Mayerin väitöstyön The Future of Human Augmentation in Games ohjaajat ovat Frans Mäyrä ja Roope Raisamo.