Koneoppimisen tutkimuksen tulee olla monitieteistä, sanoo väitöskirjatutkija Parthasaarathy Sudarsanam
"Rehellisesti sanottuna, minulle ei ollut lainkaan selvää mitä haluaisin tehdä kandidaatin tutkinnon jälkeen," myöntää 28-vuotias väitöskirjatutkija Parthasaarathy Sudarsanam. Työskentely Sonylla koneoppimisen ja signaalinkäsittelyn parissa johdatti hänet Tampereen yliopistoon, missä hän on nyt yksi 'CONVERGENCE of Humans and Machines' -projektin väitöskirjatutkijoita.
Sudarsanam on opiskellut elektroniikka- ja viestintätekniikkaa Anna Universityssa sekä koneoppimisesta ja signaalinkäsittelyä Tampereen yliopistossa. Hänen nykyinen tutkimuksensa keskittyy sosiaalisesti tietoiseen konehavainnointiin. ”Teknologialla on ollut merkittävä vaikutus ihmiselämän eri osa-alueisiin, kuten viestintään ja koulutukseen. Olen kiinnostunut mahdollisuuksista ja haasteista, joita syntyy, kun teknologia ja ihmiskunta lähentyvät toisiaan,” hän kertoo.
Kuva: Antti YrjönenSonylla työskennellessä kerätyt opit ja koneoppimismallien kyvykkyys vakuuttivat Sudarsanamille hänen olevan oikella urapolulla. ”Se tunne, jonka koin huomatessani, että kirjoittamani koodi voi luoda tällaisia kyvykkyyksiä, sai minut päättämään, että tämä on alani.”
Selittäessään tutkimustaan alaa tuntemattomille Sudarsanam vertaa sitä ihmisten kokemukseen kulttuurista. ”Jokainen meistä tulkitsee elokuvia, lauluja tai romaaneja eri tavalla kulttuurimme, kielemme ja kokemustemme perusteella. Tutkimukseni pyrkii muokkaamaan koneoppimismallien käyttäytymistä ihmisten yksilöllisten ominaisuuksien mukaan, jotta voidaan luoda erittäin henkilökohtainen tekoäly jokaiselle käyttäjälle."
Sudarsanamin tutkimuksen sovellukset ovat laajat. ”Rakennamme perustaa henkilökohtaiselle tekoälylle,” hän kertoo.
Tulevaisuudessa esimerkiksi oppimis- tai kuntoilusovelluksia voidaan räätälöidä enstistä paremmin yksilöllisten tarpeiden ja tapojen mukaan, tai miltä kuulostaisi ChatGPT, joka ymmärtää ja mukautuu ainutlaatuiseen ajattelutapaasi.
Parthasaarathy Sudarsanam
Tulevaisuudessa teknologia mukautuu entistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiimme ja tapoihimme. ”Saavutamme toivottavasti ihmisten ja koneiden välisessä vuorovaikutuksessa tasapainon, jossa teknologia sulautuu saumattomasti elämäämme,” Sudarsanam toteaa. ”Tulevaisuuden mahdollisuudet ovat rajattomat.”
Kuva: Antti YrjönenCONVERGENCE-projektin monitieteinen ympäristö on Sudarsanamin mukaan välttämätöntä. Työskentely yhdessä sekä teknologian että humanististen alojen tutkijoiden kanssa varmistaa, että kehitetty teknologia toimii sopusoinnussa ihmisten kanssa. "Uskon, että kaikssa koneoppimiseen liittyvässä tutkimuksessa tulisi käyttää monitieteisiä tiimejä. Kieli- ja muiden generatiivisten mallien kohdalla alamme jo nähdä, kuinka kriittisiä ihmiset ovat näiden teknologioiden mahdollisten vaarojen suhteen," hän painottaa.
Kuva: Antti YrjönenSudarsanamin väitöskirjan pääohjaajat ovat Tuomas Virtanen ja Maija Hirvonen. Lisäksi ohjaajana toimivat Esa Rahtu ja Okko Räsänen.
Tässä juttusarjassa esitellään Tampereen yliopiston CONVERGENCE-hankkeen väitöskirjatutkijat. Hankkeessa koulutetaan asiantuntijoita ja tutkijoita ymmärtämään ihmisen ja koneen lähentymisen haasteita ja mahdollisuuksia. Yhdistämällä luonnontieteen ja tekniikan alan yhteiskunta- ja humanistisiin tieteisiin CONVERGENCE kuroo umpeen teknologian ja ihmisten välistä kuilua. Hankkeessa tarkastellaan esimerkiksi affektiivista tietojenkäsittelyä, lisättyä todellisuutta ja tekoälyä. Voit lukea lisää hankkeen verkkosivuilta.
Hanketta rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Teksti ja kuvat: Antti Yrjönen
Stage ja valot: Carlos Portilla Lopez
Paikka: Teatterimonttu, Tampereen yliopisto
