Virtuaaliset tilat tarjoavat poliittiselle ilmaisulle uusia tapoja ja siksi väitöskirjatutkija Suman Ghosh rakentaa virtuaalista protestitaiteen museota

Intian kuluttuuripääkaupunginksikin kutsutusta Kalkutasta kotoisin oleva Suman Ghosh yhdistää työssään väitöskirjatutkijana taiteen, demokratian ja virtuaaliset tilat. 

”Aloin akateemisen urani kypsässä 40 vuoden iässä. Tutkin taiteen, poliittisen ja demokraattisen osallistumisen ja virtuaaliympäristöjen leikkauspintaa”, Ghosh kertoo. Ennen akateemistä uraansa hän vietti kaksi vuosikymmentä Intian vilkkaissa uutistoimituksissa, joissa hän työskenteli visuaalisena journalistina ja luovana johtajana. Hän näki omin silmin siirtymisen painetusta digitaaliseen mediaan.

Kuva: Antti Yrjönen

Ghoshin Tampereen yliopistossa tekemä työ korostaa digitaalisten alustojen kriittistä roolia nykypäivän poliittisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Tutkimus kertoo myös merkittävästä muutoksesta siinä, miten ymmärrämme ja käytämme teknologiaa ja taidetta tilojen muokkaamiseksi demokraattisiksi.

”Olen hyvin kiinnostunut siitä, miten ihmiset voivat valjastaa virtuaalisten tilojen voiman ja vaatia itselleen tasa-arvoista, osallistavaa ja demokraattista tilaa”, Ghosh kertoo. "Kulkiessamme kohti kyborgimaisempaa todellisuutta, tätä kysymystä kannattaa tutkia."

Ghoshin tutkimusaiheen löytymistä vauhdittivat muutaman vuoden takaiset joukkomielenosoitukset ympäri maailmaa Hongkongin protesteista Black Lives Matter -kampanjoihin ja Intian kansalaisuuslain muutoksia vastustaneisiin protesteihin. Nämä liikkeet sekä COVID-19:n aiheuttamat dramaattiset yhteiskunnalliset muutokset korostivat virtuaalisten tilojen kehittyvää roolia poliittisessa osallistumisessa. 

”Kun fyysistä liikkuvuutta rajoitetaan, olipa kyse sitten COVID-19-suluista tai hallituksen määräämistä ulkonaliikkumiskielloista, digitaaliset tilat tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua poliittiseen vaikuttamiseen”, Ghosh toteaa.

Tampereen yliopiston CONVERGENCE-hankkeen väitöskirjatutkijana Ghosh on mukana monitieteisessä tiimissä, joka tutkii muun muassa affektiivista tietojenkäsittelyä, lisättyä todellisuutta ja tekoälyä. Tässä yhteydessä hän on eturintamassa tutkimassa, miten teknologia voi helpottaa osallistavampaa ja demokraattisempaa ilmaisua virtuaaliympäristöissä. 

”Hankkeeni tavoitteena on kuroa umpeen kuilua eri tieteenalojen paradigmojen välillä, ja tämä tutkimusohjelma tarjosi juuri sitä, mitä toivoin saavuttavani tutkimuksellani”, hän sanoo ja kiittää ohjaajiaan, professoreita Kaarina Nikusta ja Markku Turusta, siitä, että he ohjasivat hänet tähän innovatiiviseen tutkimusryhmään.

Osana tutkimustaan Ghosh on kehittämässä virtuaalista protestitaiteen museota. Hankkeen tavoitteena on haastaa perinteiset taiteen hegemoniat ja tehdä poliittisesta taiteesta teknologian avulla helpommin lähestyttävää ja kiinnostavampaa.

Yksi Ghoshin uran käänteentekevistä hetkistä olivat ensimmäiset COVID-19-sulut Intiassa, joiden aikana hallitus pesi pois katutaidetta protestipaikoilta. "Minusta teko oli hyvin symbolinen. Aivan kuin pandemiahätätilaa käytettäisiin tekosyynä julkisen ilmaisun tukahduttamiseen", Ghosh huomauttaa. 

Tämä sai hänet tarkastelemaan tarkemmin mielenosoitusten virtuaalista representaatiota, jossa meemien ja valokuvien kaltaiset virtuaaliset artefaktit tarjoavat yleisölle mahdollisuuden osallistua vielä kauan sen jälkeen, kun fyysiset mielenosoitukset ovat päättyneet. ”Virtuaaliset protestit ehkä sitouttivat yleisöä enemmän kuin fyysiset.”

Ghosh visioi tulevaisuutta, jossa ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus on saumatonta ja parantaa jokapäiväistä elämää. ”Lisätty todellisuus ja aivojen ja koneiden väliset rajapinnat edistävät ihmisten ja koneiden symbioottista suhdetta, jossa teknologiasta tulee ihmisen kykyjen jatke, joka parantaa tuottavuutta ja rikastuttaa elämää.”

Lisätty todellisuus ja aivojen ja koneiden väliset rajapinnat edistävät ihmisten ja koneiden symbioottista suhdetta, jossa teknologiasta tulee ihmisen kykyjen jatke, joka parantaa tuottavuutta ja rikastuttaa elämää.”

Suman Ghosh

Ghoshin mukaan CONVERGENCEn monitieteinen ympäristö on elintärkeä innovoinnin ja ongelmanratkaisun edistämiseksi. "Ihmisen ja koneen välinen tutkimus edellyttää eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä kokonaisvaltaisen ongelmanratkaisun mahdollistamiseksi ja luovien ratkaisujen edistämiseksi. CONVERGENCE edistää tätä. Tämä dynaaminen synergia kiihdyttää tutkimusta ja synnyttää runsaasti ideoita", hän iloitsee.

Suman Ghoshin matkaa Suomeen ajoi intohimo tutkimustyöhön, mutta maa itsessään tarjosi odottamattomia nautintoja. ”Olin innoissani siitä, että sain mahdollisuuden työskennellä intohimoni parissa”, hän selittää. Vaikka häntä aluksi varoitettiin kylmyydestä ja pimeydestä, pelottelu osoittautui aiheettomiksi. "Sauna piti minut lämpimänä ja revontulet täyttivät taivaan valolla. Suomi on ystävällinen, suoraselkäinen ja rehellinen, ja olen rakastanut täällä viettämääni aikaa", Ghosh kiteyttää.

Kuva: Antti Yrjönen