Tutkijat löysivät molekyylitason mekanismin, joka välittää yhteyttä sikiön olojen ja myöhemmän terveyden välillä
Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on löydetty yksi mahdollinen epigeneettinen mekanismi, jonka kautta hedelmöityksen aikaiset olot voivat vaikuttaa myöhempään yksilön terveyteen. Akatemiatutkija Emma Raitoharjun johtama tutkimus osoittaa perheen ammattiaseman, tulotason sekä äidin raskauden aikaisen iän olevan yhteydessä tiettyyn molekyylitason muutokseen jälkeläisessä aina aikuisuuteen asti.
Yhteys havaitaan proteiinia koodaamattoman RNA 886 -geenin (nc886-geenin) alueen DNA-metylaatiossa.
— DNA:n metylaatio on epigeneettinen mekanismi, joka kytkee geeni-ilmentymisen pois. Geenien ilmeneminen vuorostaan säätelee solujen ja kudosten toimintaa. Tässä tapauksessa isältä peritty kromosomi on aina metyloitumaton ja ilmentää kaikilla ihmisillä nc886-geeniä, täsmentää artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, post doc -tutkija Saara Marttila.
— Niiden yksilöiden määrä, joilla myös äidiltä peritty kromosomi on metyloitumaton ja ilmentää myös RNA:ta, näyttäisi olevan pienempi korkeimpaan sosioekonomiseen asemaan syntyneillä ja niillä, joiden äidit olivat 21-30-vuotiaita, Marttila kertoo.
Tutkimus osoittaa, että tämä varhain kehityksessä määräytynyt DNA:n metylaation määrä nc886-geenin alueella on pysyvä lapsuudesta aikuisuuteen, läpi 40-vuotisen seurannan. Ihmisillä, joilla molemmat kromosomit ovat metyloitumattomia, on kaksinkertainen määrä nc886 RNA:ita veressään, ja tutkimuksessa tästä saatiin suoraa näyttöä myös RNA:n ilmentymisen tasolla 30 vuoden seurannan ajan.
— Molekyylibiologin silmin tämä on kaunis esimerkki epigeneettisestä leimautumisesta, Marttila ja Raitoharju sanovat.
— Tulokset muuttuivat kuitenkin myös terveydellisestä näkökulmasta mielenkiintoisemmiksi, kun havaitsimme että ihmisillä, joilla myös äidiltä saatu kromosomi ilmentää nc886 -geeniä (noin 25 prosenttia väestöstä) on korkeammat insuliini- ja matalammat glukoositasot nuoruusvuosinaan ja ryhmään kuuluvilla miehillä on myös korkeammat kolesterolitasot, kertoo Raitoharju.
— Varhain sikiökaudella määräytynyt molekylaarinen profiili on siis yhteydessä aikuisuuden terveyteen.
Yksittäisen geenin merkitys kokonaisuudessa on pieni, mutta tässä tapauksessa ero nc886:n ilmenemisessä on läsnä läpi elämän, kaikissa kudoksissa. Yhteys sokeri- ja rasvametaboliaan vihjaa, että tällä voi olla merkitystä yksilön myöhemmälle riskille sairastua.
nc886-geenin ilmentymiserojen tarkempia terveysvaikutuksia tutkimusryhmä pyrkii selvittämään vielä lisää tulevaisuudessa.
Tutkimuksen aineistona olivat muun muassa 40 vuotta jatkuneen suomalaisen LASERI-tutkimuksen seuranta-aineisto ja vastaava saksalainen KORA-aineisto.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Clinical Epigenetics -tiedelehdessä.
Saara Marttila, Leena E. Viiri, Pashupati P. Mishra, Brigitte Kühnel, Pamela R. Matias-Garcia, Leo-Pekka Lyytikäinen, Tiina Ceder, Nina Mononen, Wolfgang Rathmann, Juliane Winkelmann, Annette Peters, Mika Kähönen, Nina Hutri-Kähönen, Markus Juonala, Katriina Aalto-Setälä, Olli Raitakari, Terho Lehtimäki, Melanie Waldenberger & Emma Raitoharju. Clin Epigenet 13, 143 (2021)
https://doi.org/10.1186/s13148-021-01132-3
Kuva: Emma Raitoharju
