Tutkijat selvittävät partiolaisten ympäristökansalaisuuden kehittymistä ja kansalaishavainnoinnin vaikutusta siihen
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Suomen Partiolaisten SPARKA-hankkeessa kerätään ympäristöhavaintoja koko Suomesta erilaisten vesistöjen rannoilta. Vesihavaintojen avulla laajennetaan tietoa sinilevätilanteesta, vesien lämpenemisestä, kirkkaudesta ja sameudesta eli näkösyvyydestä. Myös vesistöjen ja rantojen roskaisuudesta kerätään havaintoja.
Kerättävät havainnot täydentävät viranomaisten keräämää tutkimustietoa sekä lisäävät ymmärrystä tieteestä ja tiedon käyttömahdollisuuksista. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä partiolaisten ja koko yhteiskunnan tiedemyönteisyyttä.
Tampereen yliopiston tutkijat keräävät haastatteluin tietoa partiolaisten ympäristökansalaisuuden kokemuksista.
Ympäristökansalaisuuden kehittyminen on ympäristökasvatuksen keskeinen päämäärä
Tampereen yliopiston rooli SPARKA-hankkeessa liittyy toisaalta tutkimukseen ja toisaalta hankkeen kasvatuksellisten materiaalien kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, millaisia ympäristökansalaisuuden kokemuksia partiolaiset (lapset, nuoret ja partiojohtajat) kertovat saaneensa kansalaishavainnoinnin yhteydessä. Hanke kytkeytyy teemansa puolesta tiedekunnassa ja yliopistossa laajemminkin tehtävään tutkimukseen.
Hankkeessa mukana oleva tutkija Essi Aarnio-Linnanvuori kertoo, että ympäristökasvatuksen tutkimuskirjallisuudessa korostuu lasten ja nuorten aktiivinen ympäristökansalaisuus ja sen tukeminen. Niinpä ympäristökansalaisuuden kehittymistä voidaan pitää peräti ympäristökasvatuksen keskeisenä päämääränä.
– Tästä näkökulmasta kansalaishavainnointi on kiinnostavaa, koska se on toimintaa, jota lapset ja nuoret voivat itse tehdä ympäristön hyväksi. Havaintojen teolle ei ole alaikärajaa toisin kuin vaikkapa äänestämiselle. Ympäristön puolesta toimiminen lievittää myös mahdollisia ympäristöongelmiin liittyviä ahdistuksen tunteita. Tämä on ympäristökriisien aikakaudella tärkeää ja reilua, Aarnio-Linnanvuori korostaa.
Aiemmin tehty tutkimus osoittaa, että kollektiivisen ympäristötoiminnan tukeminen on ajassamme tärkeää. Se tarkoittaa muiden kanssa yhdessä tekemistä yksilön arjen tekemisen ja vaikuttamisen ohella. Lapset ja nuoret eivät ole yleensä tämän tyyppisessä toiminnassa aktiivisia.
– On tärkeää kehittää toimintamuotoja, joihin lapsilla ja nuorilla on aito mahdollisuus osallistua. Partioharrastus on hyvä konteksti tällaiselle toiminnalle, koska ympäristökasvatus kytkeytyy tiukasti partion arvoihin ja kasvatustavoitteisiin, Aarnio-Linnanvuori kertoo.
Aarnio-Linnanvuori odottaa kiinnostuneena, millaisia havaintoja lapset ja nuoret tulevat kokemuksestaan kertomaan:
– On kiinnostavaa tuottaako havainnointiin osallistuminen osallisuuden ja kansalaisuuden kokemuksia vai jääkö sen merkitys lapsille hämäräksi. Minua kiinnostaa myös, miten osallistujat jäsentävät ihmisen vaikutusta vesiekosysteemiin ja omaa asemaansa tässä suhteessa. Tarkoitukseni on kokeilla luovia aineistonkeruumenetelmiä, kuten piirtämistä ja kerronnallista työskentelyä.
Aarnio-Linnanvuori on ollut mukana ideoimassa hankkeen verkkosivuilla olevia tehtäviä. Lisäksi yliopiston opiskelijat ovat kehittäneet partioleirejä varten vesiensuojeluun liittyvän oppimispelin. Tutkimus toteutetaan syksyllä 2023.
