Työn itsenäisyys ei aina lisää työn imua
Tämä tulos käy ilmi kuusivuotisesta esimiesten seurantatutkimuksesta, jonka aineisto on kerätty Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Tutkimukseen perustuva artikkeli on julkaistu Journal for Person-Oriented Research -lehdessä ja se on tehty yhteistyönä Työterveyslaitoksen, Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa.
Lukuisat aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että työn imua, myönteistä hyvinvointia työssä, aikaansaavat ja edistävät työhön liittyvät motivoivat voimavaratekijät. Yksi tärkeä ja paljon tutkittu työn voimavara on autonomia eli itsenäisyys – mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja tehdä sitä koskevia päätöksiä.
Aikaisemmat tutkimukset autonomian ja työn imun välisestä yhteydestä eivät kuitenkaan ole olleet täysin johdonmukaisia. Välillä myönteinen yhteys on osoitettu, mutta ei aina. Toisaalta vielä ei ole tiedetty, voisiko yhteys olla erilaista eri aikoina.
– Jos itseohjautuvuutta korostava johtaminen lisää henkilöstön kokemuksia työn liiasta kiihtymisestä ja kasaa liian suuria autonomian vaatimuksia, oletetut myönteiset vaikutukset kääntyvätkin kielteisiksi, seurantatutkimusta Jyväskylän yliopistossa johtanut professori Taru Feldt kertoo.
Työn imun tiedetään vaikuttavan siihen, kuinka hyvin erilaisia työn voimavaroja, kuten autonomiaa, pystyy työssään hyödyntämään. Näin ollen työn imun kokemukset saattavat vaikuttaa siihen, millaiseksi autonomian ja työn imun yhteys muodostuu.
Seurantatutkimuksessa selvitettiin, voiko autonomian ja työn imun välinen yhteys vaihdella eri aikoina ja voiko työn imun lähtötaso vaikuttaa siihen, millaisia yhteyksiä muodostuu.
– Oletukset osoittautuivat oikeiksi. Vuosien saatossa esimiehillä saattoi olla hyvinkin erilaisia autonomian ja työn imun yhteyksiä. Vaikka valtaosa yhteyksistä oli positiivisia, yllättävää oli, että tietyissä tilanteissa yhteys oli negatiivinen. Toisin sanoen itsenäisyys ennakoi harvemmin koettua työn imua, erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitokselta toteaa.
Tutkimus kohdistui reiluun 300 suomalaiseen julkisen ja yksityisen sektorin esimieheen, joita tutkittiin kuuden vuoden ajan neljänä eri mittauskertana. Tutkimusaineisto on osa laajempaa Jyväskylän yliopiston tekemää FINNMA-10-tutkimusta. Tutkimushanketta johti psykologian professori Taru Feldt.
Tutkimusartikkelin ovat kirjoittaneet erikoistutkija Piia Seppälä (TTL), dosentti Anne Mäkikangas (Tampereen yliopisto), tutkimusprofessori Jari Hakanen (TTL), professori Asko Tolvanen (JYU) ja professori Taru Feldt (JYU). Tutkimus on julkaistu Journal for Person-Oriented Research -tiedejulkaisussa.
Lisätietoja:
Työterveyslaitos, erikoistutkija Piia Seppälä, +358 30 474 2467, Piia.Seppala [at] ttl.fi
Tampereen yliopisto, dosentti Anne Mäkikangas, +358 4377137, anne.makikangas [at] tuni.fi
Työterveyslaitos, tutkimusprofessori Jari Hakanen, +358 30 474 2453 Jari.Hakanen [at] ttl.fi
Jyväskylän yliopisto, professori Taru Feldt, +358408053485, taru.feldt [at] jyu.fi
