Uusia akatemiahankkeita biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen
Toimikunta osoitti akatemiahankkeiden, akatemiatutkijoiden ja kliinisten tutkijoiden rahoitukseen yhteensä yli 76 miljoonaa euroa.
Akatemiatutkijan tehtävän rahoituskausi on nelivuotinen. Kliinisen tutkijan ja akatemiahankkeiden rahoitus myönnetään enintään neljäksi vuodeksi.
Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa.
Akatemiahankkeisiin jätettiin 562 hakemusta. Kaikista hankehakemuksista 16 prosenttia sai rahoituksen. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 45 miljoonaa.
Toimikunnalle osoitettuja hakemuksia arvioitiin 21 eri paneelissa.
Satunnaistettu kliinisesti merkittävän eturauhassyövän seulontatutkimus
Professori Anssi Auvisen johtama ProScreen-konsortio tutkii uutta eturauhassyövän seulontamenetelmää.
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja kolmanneksi yleisin syöpäkuoleman aiheuttaja.
PSA-pohjaisen syöpäseulonnan on osoitettu alentavan kuolleisuutta, mutta sen johtaessa kliinisesti merkityksettömien syöpien laajaan ylidiagnostiikkaan, sitä ei ole otettu laajaan käyttöön.
ProScreen-tutkimuksessa selvitetään, voidaanko seulonnan hyötyjen ja haittojen tasapainoa parantaa käyttämällä kahta verikokeesta määritettävää testiä (PSA ja kallikreiinipaneeli) sekä magneettikuvausta. Päätavoite on arvioida seulonnan vaikutusta eturauhassyöpäkuolleisuuteen.
Tutkijoiden alustavat tulokset viittaavat siihen, että käytetty menetelmä löytää aggressiivisia syöpiä ilman merkittävää ylidiagnostiikkaa. Jatkossa tutkimus tavoittelee vaikuttavuuden arviointia, seulontamenetelmien parantamista sekä uusien riskialgoritmien kehittämistä kerättyjen näytteiden avulla.
ProScreen-tutkimuksen partnerina on Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualue Akatemian rahoittamalla hankkeella.
Integriinien klusteroitumisen sääteleminen
Solu- ja molekyylibiologian professori Vesa Hytösen akatemiahanke tarkastelee solun pintareseptoreita. Hankkeessa tutkitaan integriinivälitteistä fagosytoosia, joka on yhteydessä silmänpohjan ikärappeumaan.
Solun pintareseptorit ovat keskeisen tärkeitä solujen viestinnässä ja fysiologisten mekanismien säätelyssä. Integriinit ovat solujen pintareseptoreja, jotka osallistuvat solujen ja sidekudoksen välisten sidosten muodostumiseen ja ovat vastuussa useista biologisista toiminnoista.
Hytösen akatemiahanke kehittää työkaluja, joilla voidaan molekyylitasolla ohjata integriinien klusteroitumista.
Toimiva solujen ja sidekudoksen välinen vuorovaikutus on tärkeä biologisille toiminnoille kuten haavan paranemiselle. Tietämys integriini-välitteisestä sidekudoksen muokkaamisesta antaa mahdollisuuksia esimerkiksi fibroosin ja arven liikakasvun ymmärtämiseen ja hoitamiseen.
Äidin, isän ja lapsen perimän vaikutus raskaushäiriö pre-eklampsiaan
Synnytys- ja naistentautiopin professorin Hannele Laivuoren akatemiahanke tutkii pre-eklampsiaa eli yleistä raskaushäiriötä. Pre-eklampsian jälkeen avautuu tilaisuus naisten ja heidän perheidensä sydän- ja verisuonitautien varhaiseen ehkäisyyn.
Tutkimus luokittelee rekisteritietojen avulla sydän- ja verisuonitautiriskiä pre-eklampsian jälkeen. Toisena tavoitteena on tutkia, kuinka perinnöllinen alttius pre-eklampsialle ja sydän- ja verisuonisairauksille ennustaa raskauden kulkua ja myöhempää sydän- ja verisuonitautisairastavuutta. Kolmanneksi tutkijat tarkastelevat, miten äidin, isän ja lapsen perimä vaikuttaa pre-eklampsiariskiin ja myöhempään sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen perheessä.
Tutkimusaineisto auttaa ymmärtämään pre-eklampsian ja sydän- ja verisuonitautien monimutkaista yhteyttä perheissä. Tutkimustiedolla on merkitystä siinä, että voidaan tarjota kohdennettua terveyden seurantaa raskauden jälkeen.
Systemaattinen lähestymistapa hapetuksen rooliin ultrapienissä hiukkasissa
Aerosolifysiikan professori Topi Rönkön tutkimus koskee ilmansaasteiden koostumusta ja niiden haittavaikutuksia.
Ilmansaasteet aiheuttavat haittoja ihmisen hengitys- ja muille elimille. Erityisesti ultrapienet hiukkaset ja niiden komponentti musta hiili ovat tärkeitä tutkimuskysymyksiä myös WHO:n mukaan. Terveyshaittojen yksi avainmekanismi on hapettava stressi.
Koska ei ole selvää, mitkä ovat haittavaikutusten todelliset syyt, tarvitaan systemaattista ja kontrolloitavaa lähestymistapaa ultrapienten hiukkasten tutkimiseen. Lisäksi ilmansaasteiden seurantaan tarvitaan helppoja ja tehokkaita tapoja havaita mahdolliset haittavaikutukset.
Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen, monitieteinen hanke tutkii systemaattisesti erilaisten koostumusten (metallit, orgaaniset yhdisteet) roolia haittavaikutuksissa.
Aggressivisen eturauhassyövän taustalla olevat lncRNA -molekyylit
Professori Tapio Visakorpi johtaa akatemiahanketta, jossa tutkitaan eturauhassyövän taustalla olevia molekyylejä.
Tutkimus kysyy, kenet tulee hoitaa aktiivisesti, mikä hoito pitäisi valita ja miten kehittää tehokkaampia hoitoja aggressiiviseen tautimuotoon.
Pitkät ei-koodaavat RNAt (lncRNAt) ovat osallisia useissa taudeissa, muun muassa eturauhassyövässä. Niiden funktiota ja merkitystä eturauhassyövässä tunnetaan kuitenkin puuttellisesti. Tutkijat tunnistavat hankkeessa lncRNA:ta, jotka ovat muuntuneita eritysesti aggressiivisessa eturauhassyövässä, ja tutkivat niiden funktiota ja diagnostista arvoa.
Tutkimuksessa käytetään hyväksi laajoja näytemateriaaleja. Tavoitteena on selvittää, olisiko lncRNA:sta biomarkkereiksi ja lääkekohteiksi.
