Viestinnän avulla rakennetaan kestäviä siltoja

Mitä sinä ajattelet, että viestintä on?

Usein viestintä nähdään lähinnä välineenä, jonka avulla informaatio välittyy yksilöltä toiselle.

– Työelämässä ihmiset ovat kovin halukkaita tietämään, miten tulisi viestiä, jotta viesti menisi perille. Tämä näkemys on kuitenkin kovin yksisuuntainen ja yksinkertaistava, kertoo viestinnän apulaisprofessori Leena Mikkola.  

Näkemys on yleinen, sillä usein tavoitteena on viestiä ja toimia mahdollisimman tehokkaasti. Työyhteisöviestinnän näkökulmasta olisi kuitenkin tehokkuuden sijaan tärkeämpää ymmärtää, mitä viestinnällä tehdään. Organisaation todellisuus, roolit ja yhteinen ymmärrys syntyvät yhteisessä vuorovaikutuksessa. 

Viestinnän tutkimuksen painopiste onkin siirtynyt tarkastelemaan vuorovaikutusta niin sanotun konstitutiivisen eli rakentumismallin näkökulmasta. 

– Organisaatio luodaan viestinnässä. Esimerkiksi Tampereen yliopisto ei ole syntynyt liittämällä kampukset ja rakenteet yhteen, vaan sen rakentuu vähitellen keskinäisessä vuorovaikutuksessa, jossa yliopisto saa merkityksensä, kertoo Mikkola.

Mikkola johtaa Motiivi-tutkimuskonsortiota. Konsortio tutkii monialaista osaamista ja identiteettiä, joka viittaa vuorovaikutuksessa syntyvään ja koettuun työidentiteettiin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten monialaista identiteettiä luodaan ja rakennetaan vuorovaikutuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon tiimeissä.

Yksilön viestintäkäsityksellä on todennäköisesti melko suuri merkitys sille, miten hän asemoi itsensä suhteessa moniammatillisiin ryhmiin. Hankkeessa on esimerkiksi tutkittu, millaisena lääkärit näkevät oman roolinsa tiimissä. Viestinnän väitöskirjatutkija Emma Sallisen väitöstutkimuksen perusteella lääkärit voivat asemoida itsensä esimerkiksi tiimin johtajaksi ja vastuunkantajaksi, mikä liittyy viestinnän perinteiseen näkemykseen tiedon välittymisestä. Toisaalta he voivat kokea olevansa yksi osa tiimiä, jossa vastuu yhteisestä ymmärryksestä on jaettu. Tässä viestintäkäsityksessä tiimi rakentuu viestinnässä. 

Monialainen tiimityö on jännitteiden hallintaa

Monialaisessa työssä tiimi muodostuu eri alojen osaajista. Vaikka he kuuluvat samaan tiimiin, ovat he myös erillisiä toimijoita. Jäsenten tulokulmat tiimin toimintaan voivat olla hyvin erilaiset. Jäsenet ovat kuitenkin riippuvaisia toisistaan ja heidän tulee jatkuvasti sovitella näkemyksiään. Tämä tuottaa autonomian ja riippuvuuden jännitteitä tiimissä.

– Meidän täytyy hyväksyä ihmisten erilaiset intressit ja siitä huolimatta tulla toimeen keskenämme ja ajaa yhteisiä asioita. Se, että erilaiset intressit katoaisivat, on ”mission impossible”, mutta vuorovaikutukseen löydetään koko ajan enemmän ratkaisuja, pohtii Mikkola.

Jännitteisissä tilanteissa on keskeistä tarkastella, miten jännittyneisyyttä hallitaan. Jännitteitä on mahdollista hallita erilaisilla viestintästrategioilla sekä vuorovaikutuksen tavoilla.

Työyhteisöissä tulee näkyviin myös hierarkkisuuden ja tasavertaisuuden jännitteet. Näiden jännitteiden hallitsemiseksi tulisi tarkastella, miten valta rakentuu ja miten sitä ilmaistaan ryhmässä.

Päätöksentekohierarkia saattaa heijastua esimerkiksi tiimin keskusteluun. Sen sijaan, että johtaja ajaisi omaa mielipidettään, tulisi hänen kuunnella tiimin jäseniä ja hyväksyä erilaiset asiantuntijuudet. Tämä luo keskustelusta tasavertaisemman, ja vahvistaa kokemusta, että jokaisen rooli tiimissä on yhtä arvokas. Silloin viestintä on parhaimmillaan valtava tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden väline.

Jos taas viestitään niin sanotusti tittelit edellä, valtasuhteet korostuvat ja alakohtaiset erot painottuvat. Moniammatillisen tiimin jäsenten kategorisointi eri ammattikuntien mukaisesti perustuu ennakkomielikuviin siitä, miten kunkin ammattikunnan edustaja tyypillisesti toimii ja viestii. Toisaalta väitöskirjatutkija Karoliina Karppinen havaitsi tutkimuksessaan, että tällaisilla kategorisoivilla, rajaavilla puhetavoilla on myös tärkeä rooli yhteistyön organisoinnissa, sillä niiden avulla voidaan selkiyttää vastuita, tehtäviä ja osaamisalueita. Toimiva monialainen tiimityö rakentuukin sekä ammattialojen erojen ja rajojen että monialaisen tiimin jäsenten yhteyksien ja samanlaisuuksien huomioimisesta.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Viestinnän asiantuntijat voivat toimia sensoreina

Viestinnän asiantuntijoilla on osaamista tunnistaa tilanteita, jolloin tiimin jäsenet puhuvat samoilla sanoilla eri asioista. Tällöin tiimissä tulisi käydä merkitysneuvotteluita.

– Viestinnän ammattilaiset ovat organisaatioissa tavallaan sensoreita, jotka nappaavat asioita ja tilanteita, jolloin ihmisten yhteisymmärrys ei ole riittävä. Joku sanoisi, että he toimivat ilmapuntareina tai aistivat ilmapiiriä. Se on kuitenkin systemaattista työtä, johon meillä on olemassa teoreettiset käsitteet ja välineet, pohtii Mikkola.

Organisaatioiden tulisi ymmärtää, missä kaikkialla viestijät voivat olla tukemassa yhteisen perustan rakentamista sekä jännitteiden hallintaa. Sensoritehtävä jää hoitamatta, mikäli pääsyä kaikille organisaation tasoille ei ole. 

– Viestinnän ja vuorovaikutuksen ymmärtäminen on sitä perustietoa, mitä tarvitaan kaikkialla, sanoo Mikkola.

Viestinnän merkitys myös koko yhteiskunnassa on tunnistettu. Esimerkiksi pandemia-aika korosti, miten suuri merkitys viestinnällä ja sen osaamisella on, kun digitaalinen viestintä lisääntyi valtavasti. 

– Meiltä viestinnän opintosuunnasta valmistuvien maistereiden osaaminen on sellaista, joka vakuuttaa. Se kertoo jotakin koulutuksen roolista ja laadusta. Ihmiset ymmärtävät yhä enemmän, mitä viestijät tekevät sekä miten moninainen alamme on, kertoo Mikkola.

Viestinnän alan hakijoiden määrä kasvoi 56 % keväällä 2024.

– Meillä näkyy hyvin voimakkaasti opiskelijoissakin se, että halutaan vaikuttaa siihen, että ihmiset voisivat paremmin. Fukseilta kysyttäessä vastauksista nousee maailman parantamisen eetos yhteistä ymmärrystä lisäämällä, kertoo Mikkola.