Hyppää pääsisältöön

Virtuaalisissa luontoympäristöissä tehdyt syvähengitysharjoitukset laskevat lasten stressitasoja sairaanhoidossa

Julkaistu 26.2.2024
Tampereen yliopisto
Lapsi istuu sairaalasängyssä VR-lasit päässään. Naishoitaja pitää häntä kädestä ja on suorittamassa pistoshoitotoimenpidettä lapselle. Taustalla kannettava tietokone, jonka näytöllä näkyy VR-sovelluksen kuvitus.
Hoitoahdistukseen kehitetty VirNe-sovellus tarjoaa potilaalle rentouttavan luontokokemuksen ja ohjatun syvähengitysharjoituksen. Hoitotoimenpiteen aikana lapsi seuraa harjoitusta VR-laseista.Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että virtuaalitodellisuussovellus on tehokas tapa vähentää lasten hoitotoimenpiteiden aikana kokemaa ahdistusta. Sovellusta on jatkossa mahdollista hyödyntää esimerkiksi hammaslääkäripelon ja kroonisen kivun lieventämisessä.

Tampereen yliopiston TAUCHI- (Tampere Unit for Computer-Human Interaction) ja TamCAM (Tampere Center for Child, Adolescent and Maternal Health Research) -tutkimuskeskukset ovat kehittäneet sovelluksen, jonka avulla voidaan hoitaa potilasystävällisesti lapsia, jotka kokevat hoitotoimenpiteissä ahdistusta.

Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan Virtual Natural Environments eli VirNE-sovellus onnistui laskemaan lasten stressitasoja, parantamaan hoitoahdistuksesta kärsivien lapsien hoitokokemusta ja mahdollistamaan hoitotoimenpiteen suorittamisen monissa vaikeissakin tapauksissa. Tutkimuksessa mitattiin subjektiivista kokemusta ja fysiologista vastetta 8–12-vuotiailla lapsilla. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, ja se on osa Ilmari Jyskän väitöskirjatyötä.

Hoitotilanteissa esimerkiksi piikkipelko on varsin yleistä. Se ilmenee usein pelokkuutena, itkuna ja vastusteluna, joskus hyvinkin voimakkaasti.

– Jotkut lapset ovat pelokkaita, mutta toimenpide sujuu silti ongelmitta. Toiset lapset voivat puolestaan olla hysteerisiä ja rauhoitteluun voidaan tarvita lisähenkilökuntaa, joskus rauhoittavia lääkkeitä. Tällöin tilanteet ovat hyvin vaikeita kaikille osapuolille, ylilääkäri Sauli Palmu kertoo.

Hoitoahdistukseen kehitettyä VirNe-sovellusta käytetään virtuaalitodellisuus- eli VR-laseilla. Sovellus tarjoaa potilaalle rentouttavan luontokokemuksen ja ohjatun syvähengitysharjoituksen. Harjoituksen aikana hoitohenkilökunta voi suorittaa stressiä aiheuttavan hoitotoimenpiteen.

Sovellusta käytettäessä VR-laseista näkyy rauhallinen luontomaisema, esimerkiksi järvenranta tai metsämaisema. Luontomaisemaan voi potilaan halutessa valita myös hahmon, joka ohjaa harjoitusta. Tässä tutkimuksessa sovelluksen hengitysharjoitusta ohjaa lämmin ja empaattinen ääni.

VR-sovelluksen näkymänä suomalainen metsämaisema. Taka-alalla vihreitä kuusipuita. Kuvan poikki on kaatunut puu sammalaiselle maalle. Kaatuneen puun päällä on digitaalinen kettuhahmo.
VirNe-sovellukseen voi halutessaan valita esimerkiksi kettuhahmon, joka ohjaa harjoitusta.

VR-tekniikan osalta vastaavia hoidollisia sovelluksia ei ole aiemmin tehty lapsille eikä niitä ole tutkittu. Monissa aiemmissa samankaltaisissa tutkimuksissa on käytetty viihdekäyttöön tarkoitettuja VR-sovelluksia, mutta VirNe-sovellusta kehitettiin alusta alkaen lääketieteellistä käyttöä ajatellen.

– VR-teknologian kehittyminen ja arkipäiväistyminen viime vuosina on helpottanut kustannustehokasta kehitystyötä. Tutkimuksessamme käytetyt lapsille sopivat kevyehköt VR-lasit ovat tämän kehityksen seurausta, Jyskä kertoo.

VirNe-sovelluksen avulla on mahdollista tehdä kustannustehokkaasti vastaavia sovelluksia ja saattaa ne mahdollisimman laajaan käyttöön hoitotyössä.

– Kertymässä on jo lasten- ja nuorisopsykiatrinen aineisto, jonka avulla selvitetään VirNe-sovelluksen käyttöä psyykkisen ahdistuneisuusoireilun hoidossa. Lisäksi haluaisimme laajentaa sovelluksen käyttöä myös muihin toimenpiteisiin lapsilla, nuorilla ja aikuisillakin. Tämä soveltuisi esimerkiksi hammaslääkäripelon lievittämiseen, lastenpsykiatrian ylilääkäri Kaija Puura sanoo.

– Hammaslääkäripelon lievittämisen lisäksi sovellus on potentiaalinen myös kroonisen kivun lievityksessä. Lääketieteen ohella sovellusta voidaan hyödyntää useissa muissakin konteksteissa, kuten tuomaan rauhoittumishetki hektiseen opiskeluarkeen. Lisäksi sovelluksesta on kehitetty hindinkielinen versio, jonka avulla voidaan tutkia kulttuurisen kontekstin merkitystä sovelluksen toimivuuteen, kuvailee vuorovaikutteisen teknologian professori Markku Turunen.


Lisätiedot

Ilmari Jyskä
ilmari.jyska [at] tuni.fi (ilmari[dot]jyska[at]tuni[dot]fi)
0445236069

Markku Turunen
markku.turunen [at] tuni.fi (markku[dot]turunen[at]tuni[dot]fi)
0405339689

Kaija Puura
kaija.puura [at] tuni.fi (kaija[dot]puura[at]tuni[dot]fi)
0504677059

Sauli Palmu
sauli.palmu [at] tuni.fi (sauli[dot]palmu[at]tuni[dot]fi)
0407352566