Ylellä otettiin käyttöön uutisten moniäänisyyttä automaattisesti analysoiva työkalu: taustalla Moniäänisyysmittari-tutkimushankkeen kokemukset
Yle rakensi työkalun Moniäänisyysmittari-tutkimushankkeessa saatujen kokemusten pohjalta. Yle kokeili keväällä 2023 eri tahojen monivuotisen kehittelytyön tuloksena syntynyttä Moniäänisyysmittaria Tampereen yliopiston koordinoimassa, DECA-tutkimuskonsortioon kuuluvassa pilottihankkeessa. Käytännönläheinen hanke osoitti, että moniäänisyyden automatisoitu seuraaminen on mahdollista.
– Olemme jo pitkään tehneet uutisten moniäänisyyden kehitystyötä eri tavoin, tiiviimmin syksystä 2020 alkaen. Mittaamisessa meillä on ollut käytössä manuaalinen, BBC:n 50:50-ohjelmaan nojaava haastateltavien sukupuolijakauman seuranta vuodesta 2016 alkaen. Pitkin matkaa toimituksessa on noussut esiin toive automaattisesta sisällönanalyysistä. Kartoitimme erilaisia mahdollisuuksia, teimme kokeiluja ja päädyimme testaamaan, mitä voisimme oppia mittaamisesta Moniäänisyysmittarin avulla. Kyse ei ole vain työkalusta vaan isossa roolissa on myös se, miten toimitus sitä käyttää, kertoo Kati Puustinen, joka työskentelee Ylellä moniäänisyyden parissa journalistisena kehityspäällikkönä.
Ylen moniäänisyystyökalu muistuttaa ominaisuuksiltaan pilottihankkeessa testissä ollutta Moniäänisyysmittaria, mutta se on räätälöity Ylen tarpeisiin. Työkaluun on Ylellä tuotu yleisöanalytiikkaa sekä esimerkiksi paikkatietoa kaupunginosittain. Käyttöliittymä on luotu Ylen tarpeisiin ja järjestelmiin sopivaksi. Lisäksi tekstianalyysin toiminnallisuudet on mukautettu ja testattu toimimaan hyvin Ylen sisällöillä.
– Erityisen arvokasta on se, että näemme nyt paremmin aiheittain, kenelle annamme äänen. Meillä on tänä vuonna uutisissa uusi kohderyhmä: pyrimme tavoittamaan paremmin peruskoulun ja toisen asteen koulutustaustalla olevia suomalaisia. Sisältöanalyysi voi omalta osaltaan tukea tavoitettamme, mutta se vaatii vielä paljon tutkimista ja ihmisten tekemää analyysiä tuekseen, Puustinen kertoo.
– Tulevaisuudessa olisi mahtavaa, jos pystyisimme tuottamaan jalostuneempaa näkymää siitä, missä roolissa haastateltavat ovat sisällöissämme. Myös video- ja audiosisältöjen analyysille olisi tarvetta. Mutta ensin haluamme tulla tutuksi nykyisen mittarimme kanssa. Olemme siis yhä kokeiluvaiheessa.
Moniäänisyyden kehittäminen on tärkeää ja vaikeaa
Tarve kehittää journalismin moniäänisyyttä on alalla yleisesti jaettu kokemus, mutta työkaluja tähän kehittämistyöhön on ollut vähän, jos lainkaan, tarjolla.
– Työtä vaikeuttaa myös se, että moniäänisyys on laaja käsite: uutislähteiden eli käytännössä haastateltavavalintojen monipuolisuus on vain yksi osa sitä, mutta siitä on silti hyvä aloittaa. Moniäänisyysmittari pyrkii tekemään haastateltavavalinnoista informoidumpia ja suunnitelmallisempia ja sitä kautta monipuolisempia, kertoo tutkija Matleena Ylikoski, jonka tarkastelee väitöstutkimuksessaan journalismin moniäänisyyttä ja Moniäänisyysmittarin design-prosessia.
Luotettavan datan saaminen siitä, kenelle uutiset antavat äänen, on kuitenkin vain ensi askel kohti moniäänisyyden kehittämistä. Mittari ei kehitä journalistisia käytäntöjä ihmisen puolesta, ja lisäksi siihen liittyy paljon eettisiä kysymyksiä.
– Moniäänisyyden mittaaminen on universumin kokoinen asia. Mitatessa kuitenkin oppii lisää, ja mittaaminen kannattaakin aloittaa helpoimmista muuttujista. Jo perustulokset vaikkapa siteeratuimmista henkilöistä tai organisaatioista syventävät journalistista keskustelua. Käytännön uutisvalintoihin vaikuttavat lukuisat asiat, ja mittarin analyysin avulla toimitukset saavat lisää tietoa valintojensa tueksi, kertailee Kati Puustinen tutkimushankkeen kokemuksia.
Mittarin takana pitkä tie ja paljon yhteistyötä
Moniäänisyysmittari sai alkunsa v. 2019 sovittelujournalistien yhdistys Sopiva ry:n innovaationa, jolla se osallistui HS-Säätiön Uutisraivaaja-kilpailuun edeten finaaliin asti. Jo Uutisraivaaja-kilpailussa projektin yhteistyökumppaneina olivat Yle ja STT, joiden uutisarkistojen avulla Sopivan jäsen Martin Pärtel kehitti Moniäänisyysmittarin ohjelmiston. Kilpailun jälkeen mittaria on jatkokehitetty Matleena Ylikosken väitöstutkimuksessa ensin Media-alan tutkimussäätiön tuella toteutetussa Moniäänisyysmittari -tutkimuksessa vuosina 2021–2022, jossa voimansa yhdistivät ITC-tiedekunnan Tampere Natural Language Processing (NLP) -tutkimusryhmä ja Journalismin tutkimuksen ryhmä. Ylen kanssa v. 2023 toteutettua jatkotutkimusta rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvosto, ja molemmissa hankkeissa työtä tehtiin tiiviisti Sopiva ry:n, STT:n, Kalevan ja Yleisradion kanssa.
Matleena Ylikosken mukaan Moniäänisyysmittarin kehittäminen alun yksinkertaisesta ideasta toimivaksi työkaluksi on ollut monipolvinen ja sitkeyttä vaativa projekti, joka on edellyttänyt monen tahon hyväntahtoista yhteistyötä.
– Moniäänisyyden kehittämiselle on kuitenkin media-alalla niin yhteinen tarve, että sitä tahtoa on löytynyt. Olen tosi iloinen siitä, että Moniäänisyysmittari-hanke poiki Ylelle oman työkalun. Moniäänisyyden mittaaminen ja mittausdatan hyödyntäminen ei ole helppoa, ja kaikki siitä kertyvä tietotaito kannattaa jakaa avoimesti, Ylikoski sanoo.
– Kieliteknologiat ovat kehittyneet viime vuosina suurin harppauksin. Oli ilahduttavaa huomata, miten paljon hyödyllistä numeerista tietoa uutisteksteistä voi laskea, joskin tulosten tulkinta osoittautui aika mutkikkaaksi. Monet vinoumat tuloksissa heijastelevat maailman tilaa, ja siksi moniäänisyyden ja tasapuolisuuden operationalisointi ei olekaan ihan suoraviivaista, pohtii Martin Pärtel.
Moniäänisyysmittari on tällä hetkellä vakituisesti STT:n käytössä. Mittari tulee myös muiden mediatalojen saataville ensi syksynä Viestintä ja kehityssäätiön Media moniäänisemmäksi nyt -hankkeen myötä. Hankkeessa Vikes pyrkii luomaan yhdessä mediatalojen kanssa kestävän pohjan toimitusten omalle moniäänisyystyölle, ja Moniäänisyysmittari on yksi hankkeen työkaluista.
