Kattoviljelmät ja syötävät puistot toimivat hyvin urbaaneissa tiloissa
Keittiöpäällikkö Juhana Paturi myhäilee tyytyväisenä ja napsii suuhunsa salaattia. Paturi vastaa tapahtumatalon ravintolatoiminnasta ja pitää henkilökuntansa kanssa vuosittaiset yli puoli miljoonaa asiakasta tyytyväisinä.
– Täältä kattopuutarhasta tulee tuoreita yrttejä, marjoja ja kasviksia talon keittiöön.
Pölyttäjien ruokalistalla on yli 50 hyötykasvia, muun muassa herukoita, karviaisia, tyrniä, mansikoita, parsaa, salaatteja, yrttejä, papuja, raparperia ja syötäviä kukkia. Kasvihuoneen lämpö vauhdittaa tomaatit, oliivit, kumkvatit, chilit ja melonit kasvuun. Kaupunkiviljely on Paturin sydäntä lähellä ja aihe oli hänen mielessään jo 20 vuotta sitten.
– KIVIREKI-hanke tuli sopivaan saumaan, kun TAMK kartoitti sopivia toimijoita vuonna 2014.
Urbaania viljelyä hyvässä nosteessa
Tampereen ammattikorkeakoulun ja Käymäläseura Huussi ry:n toteuttamassa yhteishankkeessa, KIVIREKI − Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa, pureuduttiin kaupunkiviljelyn liiketoiminta- ja elinkeinomahdollisuuksiin ja kehitettiin uusia viljelyratkaisuja urbaaneihin tiloihin. Hanke oli käynnissä vuosina 2015-2017 ja sen rahoitti Pirkanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.
Yhteistyössä oli mukana kaupunkiviljelyyn myönteisesti suhtautuva Tampereen kaupunki ja viisi tamperelaista ravintolaa: Ravinteli Bertha, Hella & Huone, Tampereen Suomalaisen Klubin ravintola, Ravintola C ja Tampere-talon ravintolat.
– Pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Käymäläseura Huussi ry:n hankealoite osui aikaan, jolloin kaupunkiviljely oli nosteessa. Hankesuunnittelu lähti ravinnekierrosta, mutta hankkeen aikana pääteemoiksi tulivat vähähiilisyys, paikallisuus ja liiketoiminta, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun Impact Leader Eeva-Liisa Viskari.
Tavoitteet täyttyivät hankkeen aikana ja sen jälkeen
Hankkeiden vaikuttavuus voi olla uutta liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista, parempia toimintamalleja tai vaikkapa kattopuutarha tai syötävä puisto. Näin kävi KIVIREKI-hankkeessa, jonka myötä syntyi uutta liiketoimintaa ja toimivia viljelyratkaisuja urbaaneihin tiloihin.
− Suunnittelimme hankkeessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa syötävän puiston Hiedanrantaan. Kaupunki toteutti puiston rakentamisen, ja toiminta siellä jatkuu edelleen. Puisto on ollut mm. ARC-hankkeen toiminta-alustana.
Viskari on silminnähden tyytyväinen syötävään puistoon.
− Se on niin hieno paikka! Olen todella iloinen sen olemassaolosta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että toiminta ei loppunut hankkeen päättyessä, vaan oli muita tarpeita ja toimijoita, jotka onnekkaasti osuivat kohdilleen.
Toinen hankkeen kohokohdista on Tampere-talon kattoviljelmä.
– Siellä innostuttiin asiasta heti ja Juhana Paturi oli siinä sydämellään mukana, Viskari muistaa. Hankkeen vaikuttavuutta lisäävätkin aiheesta innostuneet hanketoimijat.
Tampere-talo toteutti itse kasvihuoneen ja hanke toi sinne toimintaa.
− Se alkoi pienestä kasvihuoneesta, jossa oli munakoisoa ja syötäviä kukkia. Nyt se on laajentunut, kasvanut ja kehittynyt – juuri niin kuin pitääkin.
Buustia ja työntövoimaa uuteen liiketoimintaan
Kattopuutarhan myötä Tampere-talon katolle tuotiin neljä mehiläispesää. Niissä asuu 200.000 mehiläistä, jotka viime vuonna tuottivat lähes 190 kiloa hunajaa. Sitä käytetään ravintoloissa ja tilaisuuksissa, ja talon shopissa on myynnissä hunajan lisäksi mehiläisvahasta tehtyä huulirasvaa.
– Mehiläisistä päästäänkin liiketoimintapuoleen. Siinä kävi juuri niin kuin hankkeessa ajateltiin; tuli kerrannaisvaikutuksia eli uusia yrittäjiä, Viskari sanoo.
− Kattopuutarhaa hoitaa nyt ulkopuolinen yrittäjä ja mehiläisyrittäjä huolehtii mehiläisistä.
Ravintolat saavat lisäarvoa ja imagohyötyä myös omissa tiloissa tuotettujen raaka-aineiden tarinasta.
− Muissa hankkeen ravintoloissa oli jo ennestään viljelyä ja villiyrttien keräilyä, joita he jatkoivat hankkeen jälkeen. Syötävä puisto ja Tampere-talon kattopuutarha ovat oikeasti lähteneet lentoon. Mielellään sitä ajattelee, että hankkeella on ollut buustia ja työntövoimaa.
Viestinnällä vaikuttavuutta
Vaikuttavuuden ja tulosten levittämisen kannalta olennaisia asioita ovat julkisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys, noste ja tulosten löytyminen hankkeen päättymisen jälkeenkin. KIVIREKI-hanke sai aikanaan paljon hyvää julkisuutta.
− Annan tunnustusta Käymäläseura Huussille hienosta hankeviestinnästä, jonka sisältöjä TAMKin oma viestintä nosti hyvässä yhteistyössä.
Kaupunkiviljelystä kiinnostuneet löytävät hankkeen tulokset ja tuotokset, sillä ne ovat hyödynnettävissä ns. open source –periaatteen mukaisesti Huussin sivuilla.
Viskari on tyytyväinen hankkeen loppujulkaisuun ”Kunnioitusta raaka-ainetta kohtaan − viljeltyjä tarinoita ruokapöytiin”.
– Se on Juhana Paturin suora sitaatti. Saan edelleen yhteydenottoja hankkeesta, ja sen tuloksia on hyödynnetty uusissa hankkeissa. Ehkä koronakin on taas nostanut arvoonsa paikallisuuden, oman tekemisen ja viljelyn, Viskari miettii.
Hankkeen luoma ja yleinen noste kaupunkiviljelyyn on synnyttänyt uusia yrityksiä.
− Esimerkkinä on Blokgarden Oy, jonka liikeidea liittyy laatikkopuutarhaan. He kylvävät halutut lajikkeet viljelylaatikoihin, ja toimittavat ne asiakkaalle. Asiakas hoitaa viljelykset ja korjaa sadon, ja syksyllä yritys hakee ne pois ja tuo taas seuraavana kesänä. Niin simppeli ja nerokas idea, kehuu Viskari.
Ajan hermolla tai mieluummin vähän edellä
Hankkeen vaikuttavuus koostuu monesta osasta.
− Nykyisin onneksi ajatellaan, että voidaan ottaa riskejä ja tehdä asioita epäsovinnaisella tavalla. Jos se onnistuu, niin saadaan yleensä vaikuttavuutta, mutta hyväksytään myös se, että voi mennä pieleen, pohtii Viskari.
Hankkeen teeman edistäminen on pitkäjänteistä työtä.
− Esimerkiksi käymäläjätöshankkeille alussa naureskeltiin, mutta julkisuutta niille on saatu ja asia on nyt ministeriöidenkin strategioissa ja viranomaisten tunnistama.
Viskari painottaa, että vaikuttavuuden kannalta on olennaista se, että hankkeesta ei pelkästään jää asioita elämään, vaan ne paranevat ja kasvavat, ja kehittyy uusi toimintamalleja.
− Parasta on, kun hanke laittaa asioita liikkeelle, ja toimii sytykkeenä ja kipinänä. Se on juuri sitä mitä haetaan.
TAMK panostaa vaikuttavuuteen
Tampereen ammattikorkeakoulun uusi kolmen Impact Leaderin tiimi tuo lisää pontta ja uusia työkaluja TAMKin vaikuttavuuteen. – Tutkimme, mitä vaikuttavuus on. Selvitämme, miten esimerkiksi tunnettuutta ja julkisuutta mitataan laadullisesti. Vaikuttavuutta on maailmalla tutkittu jonkin verran, mutta sen mittaaminen on haastavaa ja siinä on vielä paljon kehittämistä.
Onnistuneista hankkeista otetaan oppia ja viedään uuteen hanketyöhön. Viskari muistuttaa, että hankkeita aloittaessa on tärkeää tutkia, mitä on pinnalla, mitä asioita on jo tehty ja mitä kannattaa seuraavaksi ruveta tekemään.
− Ne asiat meidän täytyy tietää.
Pörriäiset jatkavat lentoaan Tampere-talon katolla
Pölyttäjät jatkavat ruokailuaan kattopuutarhassa. Ne löytävät tiensä sinne myös tulevina kesinä.
– Ehdottomasti jatkamme tätä, Paturi toteaa. − Tämä kiinnostaa mediaa, meidän asiakasryhmiämme ja ihmisiä yleensä. Kattokierroksillakin on käynyt noin 700 vierailijaa. Minua tässä kiehtoo yhdistää iso talo ja luonto.
Paturi muistuttaa, että kattopuutarha ja mehiläiset ovat ikkuna Tampere-talon vastuullisuuteen, joka on ollut olennainen osa talon toimintaa jo vuodesta 1992.
− Silloin se ei ollut kovinkaan trendikästä, toisin kuin nyt. Nuorten kokkien on hyvä ymmärtää, että tukusta on helppo ottaa pesty salaattipussi, mutta toisinkin voi toimia. Viljely vaatii vaivannäköä, mutta makua ja imagohyötyä on vaikea korvata, sanoo Paturi katsellessaan ritariperhosta, joka lennähtää mäkimeiramiin aterioimaan.
Tampere-talolla on isona tapahtumatalona vaikuttavuutta jo lähtökohtaisesti.
– Meille on tärkeää olla näyttämässä tietä. Harmi, ettei suomalaisessa uudisrakentamisessa kattoviljelymahdollisuutta vielä juurikaan ole, toisin kuin Euroopassa, sanoo Paturi ja kastelee samalla viljelyksiä.
− On muuten komeaa salaattia, hän hihkaisee.
Lisätiedot:
Eeva-Liisa Viskari, Impact Leader, Tampereen ammattikorkeakoulu eeva-liisa.viskari [at] tuni.fi (eeva-liisa[dot]viskari[at]tuni[dot]fi), 040 8469 452
http://www.huussi.net/toimintamme/paattyneet-hankkeet/kivireki/
Teksti ja kuva: Hanna Ylli
