Alustatyöntekijät pääsevät ääneen työn terveys- ja turvallisuusriskeistä
Yhdeksän tutkimuspartnerin konsortioon osallistuu tutkimusryhmä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. Tampereen yliopiston osahanke kerää nyt kyselytutkimuksessa tietoa digitaalisten alustojen työntekijöiltä, jotka asuvat Suomessa, Belgiassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Aineistonkeruu on käynnissä lokakuusta 2023 ensi vuoden maaliskuuhun asti.
Alustatyö yhdistyy vahvasti katukuvassa näkyviin aterialähetteihin. Silti alustatyö on laajempi työntekemisen muoto, ja sen tehtävissä vaadittava osaaminen vaihtelee. Kuljettamisen lisäksi alustatyötä voivat olla esimerkiksi ohjelmointi, keikkasiivous toisen kotona sekä pienoistyöt kuten kuvien tägääminen verkossa.
Alustatyölle ominaista on työn tekeminen digitaalisten alustojen kautta. Usein työ on lyhytkestoista ja keikkaluonteista. Työn kaksi päämuotoa jaotellaan sen mukaan, tehdäänkö työtä paikallisesti (esim. ruokalähetti) vai pelkästään verkon kautta (esim. kääntäjä).
Alustat tarjoavat työntekijöille joustavuutta ja vapautta tehdä työtä silloin, kun se heille sopii. Samalla alustatyö kuitenkin tuo mukanaan haasteita, erityisesti työturvallisuuden osalta. Alustatyötä yrittäjänä tekevät eivät kuulu työturvallisuuslainsäädännön tai työvalvonnan piiriin, mikä tarkoittaa, että jokaisen henkilön on huolehdittava omasta työturvallisuudestaan. Ajankohtaisena kysymyksenä ovat lisäksi alustatyöntekijöiden heikko sosiaaliturva sekä neuvotteluasema.
– Kun alustatyö yleistyy Suomessa, on tärkeää tutkia sen vaikutuksia yksilöihin sekä laajemmin yhteiskuntaan. On olennaista kysyä alustatyöntekijöiltä itseltään heidän kokemuksistaan, jotta voimme ymmärtää paremmin alustatyön terveys- ja turvallisuusriskejä sekä laatia tarvittavia suosituksia alustatyön sääntelyyn työntekijöiden aseman ja työolojen parantamiseksi, tutkija Hanna Nurmi toteaa.
Kyselyllä selvitetään esimerkiksi ammattiin liittyviä terveysriskejä sekä itsearvioitua terveyttä. Lomake sisältää myös kysymyksiä algoritmisesta johtamisesta, työsuhteen luonteesta, työajasta ja työntekijän koetusta työkyvystä.
Kyselytutkimus toteutetaan verkossa selainpohjaisen ja tietoturvallisen REDCap työkalun avulla.
Tiedot anonymisoidaan ja tallennetaan turvallisille palvelimille. Vastaukset analysoidaan, ja niitä käytetään tieteellisissä artikkeleissa. Vastaajilta kysytään myös halukkuutta osallistua kyselyä yksityiskohtaisempaan haastattelututkimukseen.
Tutkimusta rahoitetaan EU:n Horizon -ohjelmasta
Projektista saatava tieto voi tarjota uusia ohjeita päätöksentekijöille, yrityksille ja ammattiliitoille Euroopan työvoiman terveyden suojelemiseksi. Tutkimuksen päävastuutahona toimii Karoliininen Instituutti (KI).
Suomen osuuden Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa toteuttaa tutkimusryhmä, jota johtaa tutkimusjohtaja Lauri Kokkinen. Ryhmään kuuluvat tutkija Hanna Nurmi, tutkimusavustaja Laura Venäläinen, professori Meri Koivusalo, professori Salla Atkins ja yliopisto-opettaja Mikko Perkiö.
Tutkimusta rahoitetaan Euroopan unionin Horizon -rahoitusohjelmasta. Lisäksi jokainen tutkimukseen osallistuva maa saa kansallista vastinrahoitusta. Suomen osuuteen kansallinen vastinrahoitus tulee Suomen Akatemialta.
Vastaa kyselytutkimukseen (Siirryt tuni.fi-sivuston ulkopuoliseen palveluun, REDCap-työkalu)
Tutkimus somessa:
@Gig-OSH Finland (Facebook)
@gig_osh (X-tili)
GIG-OSH verkkosivut (siirryt tuni.fi-sivuston ulkopuolelle)
Lisätietoa:
Hanna Nurmi, tutkija, hanna.r.nurmi [at] tuni.fi
Lauri Kokkinen, tutkimusjohtaja, lauri.kokkinen [at] tuni.fi
