Arri Priimägin tieteellinen rohkeus palkittiin akatemiapalkinnolla
Tampereen yliopiston professori, akatemiatutkija Arri Priimägi ja hänen Smart Photonic Materials -tutkimusryhmänsä tutkii ja kehittää polymeerejä, joiden muotoa voidaan muuttaa valon avulla. Tutkijat ovat kehittäneet muun muassa kasvin toimintamallin innoittaman, valolla liikuteltavan optisen kärpäsloukun, ihmissilmän tavoin valoon reagoivan keinoiiriksen ja valoa pakoon pyrkivän mikrorobotin. Tutkimus on alan eturintamaa – siinä vaaditaan rohkeutta, luovuutta ja ennakkoluulottomuutta, jotka nyt toivat Priimägille Suomen Akatemian tunnustuksen.
– Priimägi liikkuu tutkimuksessaan rohkeasti perustutkimuksen ja sovellusten välissä. Hänen koko uralleen on ominaista ennakkoluulottomuus vaihtaa alaa, oppia uusia asioita ja yhdistellä rohkeasti poikkitieteellistä osaamista siten, että kokonaisuus on paljon merkittävämpi kuin osiensa summa, Suomen Akatemian tiedotteessa kerrotaan.
Arri Priimägin mielestä valo on erityisen kiehtova tutkittava juuri siksi, että se mahdollistaa materiaalien etäohjauksen ilman fyysistä kontaktia. Hänen tuloksiaan voidaan hyödyntää esimerkiksi fotoniikassa ja robotiikassa.
– Meitä kiinnostaa, miten materiaalien ominaisuuksia, kuten väriä, kovuutta ja muotoa, voidaan muokata ja kontrolloida valolla. Näiden ominaisuuksien valo-ohjaus tarjoaa monia mahdollisuuksia fotoniikan ja robotiikan lisäksi myös biomateriaalitieteissä. Tutkimme esimerkiksi parhaillaan yhdessä BioMediTechin tutkijoiden kanssa, miten valo-ohjattavia pintoja voi hyödyntää solujen kasvun etäohjauksessa, sanoo Priimägi.
– Valoon reagoivilla materiaaleilla on monet kasvot. Ne voivat toimia autonomisesti, säätää vastettaan ympäristöolosuhteiden mukaan tai niitä voi ohjelmoida. Tutkimme myös yhdessä Aalto-yliopiston professorin Olli Ikkalan kanssa voivatko materiaalit ”oppia” ja mitä oppiminen elottomien materiaalien tapauksessa tarkoittaa, Priimägi kertoo.
Palkinnon perusteena on tieteellinen rohkeus. Priimägin mukaan rohkeus tieteessä liittyy itsensä haastamiseen ja omien mukavuusalueiden ulkopuolelle siirtymiseen: ei pidä tehdä vain sitä mikä on jo tuttua vaan pyrkiä aina kohti uutta ja ennestään tuntematonta.
– Vaikka palkinto on henkilökohtainen, ilman loistavaa tiimiä en olisi sitä saanut. Ehkäpä rohkeutta on myös se, että uskallan kysyä Smart Photonic Materials -tiimin jäseniltä tyhmiä kysymyksiä. Nimittäin jokainen tiimiläinen on omassa erityisalassaan osaavampi kuin ryhmänjohtajansa ja minulla on opittavaa heiltä jokaiselta.
Suomen Akatemia on nimittänyt Arri Priimägin akatemiatutkijaksi kaudelle 2014–2019. Erittäin kilpaillun Euroopan tutkimusneuvoston ERC Starting Grant -rahoituksen (2016–2021) lisäksi Priimägi on saanut ERC Proof of Concept -rahoituksen, joka on askel sovellusmahdollisuuksien suuntaan.
Toinen tämän vuoden palkinnonsaajista, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan palkittu akatemiatutkija Mari Pihlatie Helsingin yliopistosta tutkii puiden roolia metaanin tuottajina. Tutkimuksessa yhdistyvät maaperän biokemia, kemia, fysiikka ja mikrobiologia, kasvien biokemia ja fysiologia sekä ilmakehän fysiikka ja kemia.
Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiapalkinnot jo kuusitoista kertaa. Palkittavien tulee olla akatemiatutkijoita tai työskennellä Akatemian tutkijatohtoreina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä.
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Arri Priimägi, Tampereen yliopisto, puh. 044 515 0300, arri.priimagi [at] tuni.fi
Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät vuoden 2019 alussa uudeksi Tampereen yliopisto -nimiseksi yliopistoksi. Lue lisää Arri Priimägin Smart Photonic Materials -tutkimusryhmän kehittämästä keinoiiriksestä ja optisesta kärpäsloukusta Tampereen teknillisen yliopiston Rajapinta-lehdestä.
