BioÄly-hankkeessa syntyy kiertotaloutta vahvistavaa teknologiaa
Pari vuotta sitten käynnistyneen BiöÄly-hankkeen tavoitteena on luoda tietopankki alan teknologioista ja niihin liittyvistä osaajista. Hankkeessa myös rakennetaan Pirkanmaalle yhteistyöalustaa kiertotalouden biopohjaisille älykkäille ratkaisuille.
– Meillä on kontaktilista hankkeesta kiinnostuneista yrityksistä, joille jaamme tietoa tapahtumista ja joita kutsumme hankkeen järjestämiin tapahtumiin. Kerromme myös hankkeesta ja sen mahdollisuuksista suoraan yrityksille erilaisissa yhteyksissä, hankkeen koordinaattori, materiaalitieteen yliopistotutkija Johanna Lahti kertoo.
– Yhteistyöpilottien tarkoituksena on tunnistaa ja viedä eteenpäin lupaavia teknologioita ja arvioida niiden teknologista valmiustasoa ja kaupallisia mahdollisuuksia. Pilotit tarjoavat yrityksille uusinta tietoa, verkostoja sekä turvallisemman mahdollisuuden uusiin investointeihin.
BioÄly-hankkeessa on tähän mennessä demonstroitu ja pilotoitu useita biomuovi- ja selluloosapohjaisia materiaaliratkaisuja erilaisiin sovelluksiin.
– Tällä hetkellä on käynnissä useita teknologiademoja. Yksi yrityspilotti on saatu jo valmiiksi ja neljä on parhaillaan käynnissä.
Lämmityselementti välioveen biomateriaaleista
Yksi mielenkiintoinen meneillään oleva pilotti on yhteistyöhanke, jossa kehitetään uusia biomateriaaliratkaisuja Lundell Oy:n suunnittelemaan Pyörre-messutaloon. Pyörre edustaa ekologista rakentamista Lohjan asuntomessuilla ensi vuonna.
Pilotin keskiössä on biopohjaisen sähköä johtavan materiaalin käyttäminen Liune-liukuovessa. Seinän sisään piiloon menevä liukuovi on merkittävässä roolissa Pyörre-messutalossa.
– Biopohjainen sähköä johtava nanokomposiittimateriaali toimii Liune-oveen asennettavina lämmityselementteinä. Toiminnalliset pääkomponentit lämmityselementeissä ovat mikrofibrilloitu selluloosa ja hiilinanoputket, jotka on levitetty pohjana toimivalle selluarkille, selostaa väitöskirjatutkija Sanna Siljander.
Siljander on mukana BioÄly-projektissa, ja hän tutkii väitöskirjassaan selluloosapohjaisia nanokomposiitteja.
– Lämmityselementit integroidaan oven peileihin, ja niiden avulla väliovesta saadaan mukavuuslämpöä tuottava lämmitin. Tämä sellu-NC-CNT-rakenne itsessään johtaa sähköä koko tilavuudeltaan, eikä vain johtimien läheisyydessä, Siljander kertoo.
Sähkövirta syötetään johdoin ja kupariliittimin selluloosapohjaisen sähköä johtavan rakenteen reunoille, jonka jälkeen hiilinanoputket muuntavat sähkövirran lämmöksi ja jakavat sen rakenteen koko tilavuuteen. Elementti tuottaa mukavuuslämpöä ympäristöönsä sataprosenttisella hyötysuhteella.
Liune-oveen asennettava lämmityselementti on hyvä esimerkki BioÄly-hankkeen ja yrityksen välisestä onnistuneesta kaupallisesta yhteistyöstä, jossa yliopisto toimii yrityksen monitieteellisenä ja moniteknologisena kumppanina uuden teknologian kehityshankkeessa.
Yhteistyötä yli tiedekuntarajojen
BioÄly-hankkeessa on yliopistosta mukana yhteensä viisi eri tutkimusryhmää kolmesta eri tiedekunnasta: tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta sekä lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
– Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta on mukana kolme tutkimusryhmää materiaalitieteen ja ympäristötekniikan sekä automaation ja konetekniikan yksiköistä. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta on mukana Tulevaisuuden elektroniikan laboratorio ja lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta Nanoscale Phenomena and Measurements -tutkimusryhmä, Johanna Lahti listaa.
– On ollut hienoa tehdä yhteistyötä yli tiedekuntarajojen. Ryhmät tuovat oman näkökulmansa biopohjaisiin ratkaisuihin ja täydentävät kukin omalla osaamisellaan hankkeen aihepiiriä. Näin pystymme tarjoamaan myös yrityksille osaamista hyvin erilaisilta toimialoilta.
Lahden mukaan hanke on herättänyt paljon kiinnostusta alan yrityksissä valtakunnallisestikin.
– Meidän tilaisuuksissamme on käynyt yli 40 eri yritystä niin Pirkanmaalta kuin sen ulkopuoleltakin. Biopohjaiset ratkaisut kiinnostavat, ja niille on yrityksissä selkeä tarve.
– Pilottien lisäksi yritykset ovat olleet mukana valmistelemassa hankkeessa laadittavaa tiekarttaa, jonka tarkoitus on antaa suuntaviivoja tulevaisuuden tutkimukselle.
Hanke jatkuu ainakin vuoteen 2021. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastosta Pirkanmaan liiton kautta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa.
Lisätietoa BioÄly-hankkeesta:
- www.bioaly.fi
- Johanna Lahti, bioälyhankkeen koordinaattori, yliopistotutkija (tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta), johanna.lahti [at] tut.fi (johanna[dot]lahti[at]tuni[dot]fi), +358 40 849 0156
Teksti: Tiina Wesslin
Kuva: Jonne Renvall
