Eurooppalaisen ilmakehän tutkimusverkoston päämaja tulee Suomeen
ACTRIS-tutkimusverkoston avulla jäsenvaltiot saavat ilmakehän tilasta ja prosesseista monipuolista havaintoaineistoa, joka tukee tiedepohjaista päätöksentekoa alueellisesti, kansallisesti ja koko Euroopassa.
Euroopan komission päätöksellä ACTRIS on nyt laillisesti tunnustettu eurooppalaiseksi tutkimusinfrastruktuuriksi (European Research Infrastructure Consortium, ERIC). Status tarjoaa sille vakaan oikeudellisen rakenteen.
– ACTRISin laaja tiedeyhteisö voi nyt toimia tehokkaasti yhdessä yhtenä organisaationa. Voimme tarjota entistä kattavammin palveluita monenlaisille käyttäjille tieteelliseen, teknologiseen ja innovaatiolähtöiseen toimintaan, sanoo Eija Juurola, ACTRISin väliaikainen johtaja.
Suomessa tutkimusverkostoon kuuluvat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Itä-Suomen yliopisto. Toimintaa ja kehittämistä rahoittavat niiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Akatemian kautta sekä liikenne- ja viestintäministeriö.
Suomi panostaa tutkimusverkoston kehittämiseen
Suomi on johtavassa asemassa koko tutkimusinfrastruktuurin koordinoijana. Päämaja tulee Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle, jossa se jo osittain toimii. Täydellä teholla toiminta alkaa kesällä 2023.
– Päämajan sijoittaminen Suomeen on merkki tunnustuksesta panoksellemme ilmakehätieteissä ja osaamisestamme yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä, käytössä ja hallinnassa, sanoo ACTRIS Suomen johtaja, Helsingin yliopiston professori Tuukka Petäjä.
Tampereen yliopiston aerosolifysiikan yksikön liikkuva pienhiukkas- ja hivenkaasulaboratorio ATMo-Lab on yksi ACTRISin mittausalustoista.
– Liikkuvat mittaukset ovat tärkeässä osassa päästöjen ja ilmanlaadun ymmärtämisessä. ACTRIS mahdollistaa sen, että asiantuntemuksemme on helpommin saavutettavissa Euroopan laajuisesti, sanoo professori Miikka Dal Maso aerosolifysiikan yksiköstä.
Suomi osallistuu verkoston toimintaan vahvasti myös kansallisesti. ACTRIS Suomella on useita korkeatasoisia valtakunnallisesti toimivia havaintoasemia ja -alustoja Itämereltä Lappiin sekä esimerkiksi Etelämantereella. ACTRIS Suomen havaintoasemia hyödynnetään tällä hetkellä yli 30 kansainvälisessä tutkimusprojektissa, ja niillä järjestetään vuosittain yli 3 200 tutkimusvierailupäivää.
ACTRIS yhdistää eurooppalaisen tutkimusosaamisen
ACTRIS-verkosto muodostuu eurooppalaisista tutkijoista, tutkimusasemista, mittalaitteista ja mittausaineistoista. ACTRIS ERICin perustajamaita ovat Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat, Norja, Puola, Romania, Espanja, Ruotsi ja Sveitsi. Kreikka ja Iso-Britannia ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liittyä mukaan myöhemmin.
ACTRISin toimintaa rahoittavat jäsenmaat. Osallistuvien maiden kokonaisinvestointi suunnittelu-, valmistelu- ja toteutusvaiheessa on noin 700 miljoonaa euroa, josta suuri osa on investointeja olemassa olevien tieteellisten alustojen parantamiseen tai uusien rakentamiseen.
ACTRIS edistää yhdessä muiden eurooppalaisten ympäristötutkimusinfrastruktuurien kanssa uuden eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tavoitetta lisätä investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen. Lisäksi se varmistaa osaltaan, että merkittävät ilmakehän tutkimustulokset ovat saatavilla ja niitä voidaan hyödyntää kaikkialla Euroopassa.
Lisätiedot
Professori Miikka Dal Maso, TAU:n ACTRIS-edustaja, p. 050 3377914, miikka.dalmaso [at] tuni.fi
Professori Tuukka Petäjä, johtaja, ACTRIS Suomi, p. 050 4155 278, tuukka.petaja [at] helsinki.fi
MMT Eija Juurola, ACTRISin väliaikainen johtaja, p. 050 4154 833, eija.juurola [at] fmi.fi
