Filosofian professori Arto Laitinen tekoälyasiantuntijaryhmän jäseneksi
Valtakunnallinen asiantuntijaryhmä pohtii muun muassa tekoälyn ja muiden kehittyvien teknologioiden tutkimuksen tulevaisuutta sekä niiden sovellusten yhteiskunnallisia seurauksia. Ryhmä tarkastelee älykkäiden teknologioiden, ja erityisesti niin sanotun tekoälyn tutkimuksen tulevaisuutta ja arvioi teknologioiden vaikutuksia eri yhteiskunnan osa-alueisiin.
Tarkoitus on herättää ja käydä keskustelua älykkäiden teknologioiden käyttöön liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä tiedollisista, tutkimuksellisista sekä eettisistä kysymyksistä. Asiantuntijaryhmässä tarkastellaan mm. älykkäiden teknologioiden kehitystä ilmastonäkökulmasta, tekoälyosaamisen kehittämistä Suomessa ja tekoälyn ja demokratian suhdetta.
Laitisen mukaan oleellista olisi välttää epärealistisia tekoälyyn kohdistuvia uhkakuvia sekä ylimainostamista.
– Älyteknologian osuus energiankulutuksesta on nopeassa kasvussa. Ilmasto- ja ympäristövaikutuksia on syytä pitää keskeisinä reunaehtoina, Laitinen sanoo.
Suurimmat tekoälyn käyttöön kytkeytyvät uhat liittynevät Laitisen mukaan vallankäyttöön, teknologiaan ja dataan väärissä käsissä.
– Ajattelisin hyvin suunniteltujen yhteiskunnallisten kokeilujen, jollainen Suomen perustulokokeilu ainakin yritti olla, olevan keskeisiä tekoälyn mahdollisuuksien käyttöön saamisessa.
Tarkoitus on seurata nopean teknologisen kehityksen yhteiskunnallisia vaikutuksia järjestelmällisesti ja hyödyntää kehityksen tuomia mahdollisuuksia.
Mitä annettavaa filosofialla on tekoälytutkimukselle ja yhteiskunnalle, valmistautuu elämään tekoälyn kanssa?
– Kysymykset tekoälystä ja digitalisaatiosta johtavat nopeasti filosofisiin syvyyksiin, pohdintoihin ihmisyyden, yhteiskunnan ja luotettavan tiedon luonteesta. Vaikka lopullisia vastauksia ei saada, niin on hyvä kyetä hahmottamaan eri vastausvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia, Laitinen sanoo.
Laitisen mukaan filosofia toimii parhaiten monitieteisen tutkimusryhmän osana, eikä se voi korvata teknistä tai yhteiskunnallista tutkimusta.
– Etiikka, jonka tutkimisessa filosofialla on rikas perinne, on ollut hyvin esillä julkisessa keskustelussa, korostaisin sen rinnalla demokratiaa ja poliittisia erimielisyyksiä. Niiden rooli joskus tuppaa unohtumaan, kun haetaan teknologisia ratkaisuja ja eettistä konsensusta. Kun kysytään esimerkiksi, miten teknologian hyödyt tulisi jakaa, törmätään nopeasti oikeutettuihin erimielisyyksiin, Laitinen sanoo.
Monitieteisen asiantuntijaryhmän muut jäsenet ovat tutkijoita, jotka ovat ansioituneet älykkäiden teknologioiden tai niiden sovellusten tutkimuksessa. Ryhmässä on vakinaisia ja vaihtuvia jäseniä. Osa jäsenistä vaihtuu, koska asiantuntijaryhmän käsittelemät teemat vaihtuvat vuosittain.
Puheenjohtajana toimii Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila. Varapuheenjohtajana toimii tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist LUT-yliopistosta. Vakituisina jäseninä ovat Suomen tekoälykeskuksen (FCAI) varajohtaja sekä Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n johtaja Petri Myllymäki Helsingin yliopistosta ja professori Arto Laitinen Tampereen yliopistosta.
Ensimmäiset vaihtuvat jäsenet ovat apulaisprofessori Minna Ruckenstein Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan dekaani Jukka Riekki Oulun yliopistosta, tietojenkäsittelytieteen osaston osastonjohtaja Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta, johtava tutkija Jaana Leikas VTT:ltä ja professori Virpi Tuunainen Aalto-yliopiston tieto- ja palvelutalouden laitokselta. Vaihtuvien jäsenten kausi kestää vuoden
Asiantuntijaryhmän toimikausi on 1.2.2020–31.12.2022. Ryhmän ensimmäinen seminaari Kohti tulevaisuuden tekoälyä järjestetään 8.4.2020.
Professori Arto Laitinen on mukana KITE-projektissa (Kaupunkiseudun ihmiskeskeiset tekoälyratkaisut), jossa kehitetään tekoälysovelluksia ja niiden suunnittelumenetelmiä yhdessä Pirkanmaan kohdeyritysten kanssa hyödyntäen soveltavaa ihmiskeskeisen teknologian tutkimusta.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteet ja filosofia ovat mukana laajassa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen konsortiossa ”Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus”, jonka tavoitteena on arvioida ja kokeilla uuden sukupolven palvelurobotteja osana vanhuspalvelujen tuotantoa ja kehittämistä.
