Hyppää pääsisältöön

Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuskeskus TAUCHI täytti 25 vuotta

Julkaistu 8.12.2022
Tampereen yliopisto
Professori Roope Raisamo
Tutkimuskeskuksen johtaja, professori Roope Raisamo. Kuva: Riitta Yrjönen
Tutkimuskeskus TAUCHIn missio on parantaa ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta kaikin inhimilliseen vuorovaikutukseen perustuvin keinoin. Tutkimuskeskuksen tutkijat ovatkin mukana kehittämässä niin virtuaalitodellisuuden käyttöä lääketieteessä kuin tulevaisuuden autojen käyttöliittymiä ja uusia vuorovaikutteisia oppimisratkaisuja.

Tutkimuskeskuksen johtaja, professori Roope Raisamo:

– Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus on läsnä kaikkialla nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Tutkimme erityisesti moniaistisen teknologian mahdollisuuksia parantaa vuorovaikutuksen laatua ja tehokkuutta. Esimerkiksi laajennettu todellisuus, uudet vuorovaikutusteknologiat ja etäläsnäolo voivat muuttaa työnteon muotoja useilla yhteiskunnan ja teollisuuden aloilla.

Vuonna 1997 emeritusprofessori Kari-Jouko Räihän perustama tutkimuskeskus TAUCHI:n tutkijat pyrkivät saamaan kokeellisen tutkimuksen avulla ymmärrystä ilmiöistä, jotka vaikuttavat ja säätelevät ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta. Roope Raisamo on johtanut TAUCHIa vuodesta 2011 lähtien.

Keskuksessa tutkitaan aisti- ja ilmaisukanavien kuten näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaistin hyödyntämistä information esittämiseen sekä katseen, puheen, eleiden ja muiden ihmisen toimintojen käyttämistä teknologian ohjaamiseen. Erityisesti näiden yhdistelmät (multimodaalisuus) ja tutkimustiedon hyödyntäminen yhteistyössä yritysten kanssa valittuihin sovelluskohteisiin on toiminnan keskiössä.

Juhlaluentojen lisäksi perjantaina 18.11.2022 yleisö pääsi laajasti tutustumaan alan keskustakampuselle sijoittuviin huipputasoisiin laboratorioihin ja tutkimusryhmien työhön monien vuorovaikutteisten demojen avulla.

Professori Veikko Surakka, photo Riitta Yrjönen
Professori Veikko Surakka. Kuva: Riitta Yrjönen

Tuoksulaboratoriossa on paikalla vuorovaikutteisen teknologian professori Veikko Surakka työryhmineen. Tutkimusryhmä on muun muassa tutkinut virtuaalisten tuoksujen tuottamista jo useiden vuosien ajan. He ovat, jo aiemmin, kehittäneet tuoksukoneen, joka haistaa, analysoi ja lähettää tuoksuja tulostettavaksi syntetisaattorilla.

– Hajuaistimukset tuodaan mukaan virtuaalitodellisuuteen ja siellä tapahtuvaan moniaistiseen vuorovaikutukseen. Näin esimerkiksi näkö-, kuulo- ja hajuaistimukset sovitetaan yhteen siten, että ne toimivat mahdollisimman saumattomasti keskenään samaan tapaan kuin aistimme ”todellisessakin” maailmassa.

Surakka on mukana myös merkittävässä kansainvälisessä tutkimushankkeessa Smart Electronic Olfaction for Body Odor Diagnostics (SMELLODI), jolle Euroopan innovaationeuvosto on myöntänyt kolmevuotisen noin 3 miljoonan euron EIC Pathfinder -rahoituksen. Hankkeessa tutkitaan, voiko keinonenä tunnistaa sairauksia kehon tuoksuista.

Kehitteillä on nyt uutta teknologiaa tuoksujen analysointiin ja tuottamiseen. Aiheesta voi lukea lisää yliopiston uutisesta Voiko keinonenä tunnistaa sairauksia kehon tuoksuista?

Simlab, tutkimuskeskus TAUCHI
Simlab. Kuva: Riitta Yrjönen


Professori Markku Turusen tutkimusryhmässä tutkitaan mm. etä- ja virtuaaliteknologioiden käyttöönottoa kuntoutuksessa, uusia innovaatioita joukkoliikenteeseen ja vaikkapa digitaalisen teknologian käyttöä apuna lasten terapiassa. Turunen tekee merkittävää saavutettavuustyötä. Hänen mielestään uuden teknologian soveltaminen on mielenkiintoista yhteispeliä, jossa uusia mahdollisuuksia syntyy kaiken aikaa:

– Mutta kuinka löydämme ne oikeasti saavutettavat, toimivat ratkaisut, joilla innovaatiot pystytään viemään propellihattuideasta käytäntöön, se on se kysymys.

Raisamon oma moniaistisen vuorovaikutuksen tutkimusryhmä tekee mm. kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta tuntopalautteen (haptiikan) hyödyntämisestä vuorovaikutuksessa. Koska tuntopalautetta käytetään vielä rajoittuneesti nykyisissä laitteissa ja ohjelmistoissa, tutkimustyö vaatii myös aivan uusien teknologioiden kehittämistä. Tunnustuksena tästä ryhmällä on lukuisia patentteja ja patenttihakemuksia.

Ryhmän tutkimusta sovelletaan monilla aloilla, esimerkiksi tulevaisuuden autojen käyttöliittymien tutkimuksessa, (yliopiston lehdistötiedote 9.11.2022). Toinen ajankohtainen aihe on virtuaalitodellisuuden ja moniaistisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen lääketieteelliseen kuvantamiseen perustuvassa diagnostiikassa ja leikkaussuunnittelussa.Tiedote Lääkäri näkee pian potilaansa virtuaalitodellisuudessa (9.5.2022).

Digitaalisen vuorovaikutuksen laboratorio LUDUS. Kuva: Päivi Majaranta


TAUCHI:n toiminnassa ovat mukana lisäksi professori Thomas Olsson ja professori Kaisa Väänänen.

Yhteistyötä TAUCHI tekee lukuisten yritysten kanssa, parhaillaankin hankkeissa on mukana noin 80 yritystä. Juhlaseminaarissa olivat luennoimassa Marja Salmimaa, Distinguished Research Leader, Nokia Bell Labs, Vesa Varjonen, Vice President, Research and Technology, Planmeca ja Sanni Siltanen, DIMECC.

Marja Salmimaa, Distinguished Research Leader, Nokia Bell Labs, photo: Markku Turunen
Marja Salmimaa, Distinguished Research Leader, Nokia Bell Labs. Kuva: Markku Turunen

 

Vesa Varjonen, Vice President, Research and Technology, Planmeca, Photo Riitta Yrjönen
Vesa Varjonen, Vice President, Research and Technology, Planmeca. Kuva: Riitta Yrjönen

 

Sanni Siltanen, DIMECC, photo Riitta Yrjönen
Sanni Siltanen, DIMECC. Kuva: Riitta Yrjönen

 

Tutkimuskeskus on vakiinnuttanut toimintansa ja työllistää hankkeissaan n. 50 tutkijaa pääosin ulkoisella rahoituksella. TAUCHI:n rahoitus tulee merkittäviltä osin Business Finlandilta, Suomen Akatemialta ja yritysten suorina toimeksiantoina.

Tyypillisesti tutkimuskeskus toimii kansallisten ja kansainvälisten laajojen konsortioiden koordinaattorina. Pitkäaikaista tutkimusyhteistyötä on ollut Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa toimivien yliopistojen ja yritysten kanssa. TAUCHI on kasvattanut panostuksia EU-rahoitukseen lisäämiseen viime vuosina.