Ilmanvaihdon sammuttaminen yöksi ei heikennä oppilaitosten koettua sisäilman laatua – säästää lisäksi lämmitysenergiaa

Sisäilman laadun ja muiden sisäilmastotekijöiden asianmukainen hallinta kouluissa ja päiväkodeissa on tärkeää, koska niillä on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja suorituskykyyn.

– Olosuhteiden hallinnalla myös varsinaisen käyttöajan ulkopuolella voidaan vaikuttaa sekä sisäilman laatuun että energiankulutukseen, toteaa Oulun yliopiston professori Ulla Haverinen-Shaughnessy.

Arvostetussa Energy and Buildings -lehdessä julkaistussa tuoreessa Reduced night ventilation did not impair indoor air quality for occupants in a sample of Finnish school and daycare buildings -tutkimuksessa selvitettiin yöllisen ilmanvaihdon sammutuksen vaikutuksia sekä mitattuun että koettuun sisäilman laatuun ja terveyteen koulu- ja päiväkotirakennuksissa niiden käyttöaikoina.

Ilmanvaihdon osuus palvelurakennuksen lämpöenergian kokonaiskulutuksesta on tyypillisesti 20–50 prosenttia. Toimintatavan muutos, jossa ilmanvaihto suljettiin yöaikana kokonaan ja kytkettiin takaisin päälle kaksi tuntia ennen käyttöajan alkua, johti keskimäärin 26 prosentin laskennalliseen ilmanvaihtoon liittyvän lämmitysenergian säästöön tutkimuskohteissa.

– Tarpeenmukaisella jaksottaisella ilmanvaihdolla saavutetaan sähkö- ja lämpöenergiankulutuksessa säästöjä, jolla luonnollisesti on vaikutuksia myös energiantuotannon hiilidioksidipäästöihin laajemmassa mittakaavassa, Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Pentti Kuurola toteaa.

Sisäilmayhdistyksen aikaisemmin julkaisema Hyvä sisäilma - suositus ilmanvaihdosta rakennuksen käyttöajan ulkopuolella on herättänyt talotekniikan alalla kiivasta keskustelua.  

Oppilaat ja henkilökunta eivät kokeneet sisäilman laadun heikentyneen

Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ilmanvaihdon öisellä pysäyttämisellä ja oppilaiden tai henkilökunnan kokeman sisäilman laadun ja terveyden välillä.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ilmanvaihdon sammuttaminen yöaikana ei vaikuttanut negatiivisesti koettuun sisäilman laatuun tai terveyteen rakennuksen käyttöaikana päivällä. Huomioitava on kuitenkin, että tutkimuskohteissa ei tiedetty olevan kosteus- tai homevaurioita tai muitakaan hallitsemattomia sisäilman laatuun vaikuttavia epäpuhtauslähteitä.

– Esimerkiksi vauriokohteissa ja uusissa rakennuksissa, joissa rakennusmateriaalien päästöt ovat vielä koholla, on ilmanvaihdon käyttöajat määriteltävä tapauskohtaisesti, muistuttaa Tampereen yliopiston professori ja Oulun yliopiston dosentti Juha Vinha.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Tampereen yliopiston rakennusfysiikan ja Oulun yliopiston rakennusterveyden tutkimusryhmien kanssa. Tutkimuksissa mitattiin 12 koulu- ja päiväkotirakennuksen sisäilmasta muun muassa hiilidioksidia, pienhiukkasia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sekä lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin tietoja oppilaitosten henkilökunnan sekä pienten lasten vanhempien täyttämillä standardoiduilla kyselylomakkeilla koetusta sisäilman laadusta ja terveysoireista.

Ilmanvaihtoa suunniteltaessa huomioitava sekä energiatehokkuus että terveellisyys

Tutkimuksessa selvisi, että tarpeenmukainen jaksottainen ilmanvaihto oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksen tiloissa pienentää sähkö- ja lämpöenergiankulutusta, ja siten vähentää osaltaan hiilidioksidipäästöjä.
Uusi tutkimus tuo arvokasta tietoa käynnissä oleviin keskusteluihin rakennusten energiatehokkaasta toiminnasta ja sisäilman laadun hallinnasta. Siinä korostetaan mahdollisuuksia kehittää energiaa säästäviä ilmanvaihtostrategioita oppilaitoksissa vaarantamatta sisäilman laatua ja käyttäjien terveyttä. Kuurola summaa: – Tutkimuksemme tarjoaa lisää todisteita siitä, että ilmanvaihdon sammuttaminen käyttöajan ulkopuolella ei vaaranna sisäilman laatua koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Tämä vaikuttaa rakennusten energiatehokkaaseen toimintaan, sillä sen avulla oppilaitokset voivat vähentää energiankulutusta säilyttäen samalla terveellisen sisäympäristön.

Tutkimus toteutettiin osana professori Juha Vinhan johtamaa Future Spaces -tutkimusprojektia, joka keskittyy parantamaan palvelu- ja liikerakennusten sisäilman laatua. Hanketta rahoittivat Business Finland, Tampereen yliopisto, VTT sekä mukana olleet yritykset. Oulun yliopiston tekemää tutkimusta rahoitti myös Suomen Akatemia.

Lisätiedot

Juha Vinha
040 849 0296
juha.vinha [at] tuni.fi

Ulla Haverinen-Shaughnessy
ulla.haverinen-shaughnessy [at] oulu.fi

Pentti Kuurola
040 6740 655
pentti.kuurola [at] oulu.fi