Informaatiovaikuttaminen hyödyntää nuorista tehtyä kahtiajakoa

Tutkija, valtio-opin dosentti Niina Meriläinen on huolestunut yhteiskuntaan muodostuvista railoista ja niihin iskevästä informaatiovaikuttamisesta. Altistajana hän pitää tutkimushavaintoja siitä, että erityisesti ammattiin opiskelevien nuorten luottamus perinteiseen uutismediaan on huonontunut.

– Nuoret kokevat, ettei heitä arvosteta perinteisissä medioissa. Verkon digitaalisilla alustoilla sitä vastoin vaikuttajat ja influensserit eivät puhu arvottaen vaan nuoria arvostaen, kielellä, jota nuoret ymmärtävät. Uusimpina Instaan, TiKTokiin, Redditiin, Ylilaudalle ja WhatAppiin ovat saapuneet nuoret poliitikot, Meriläinen kertoo.

Meriläinen johti vuosina 2021–2023 toteutettua, Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta, jossa analysoitiin sanomalehtien tapaa esittää ammattiin opiskelevat nuoret. Meriläinen julkaisi aiheesta myös vertaisarvioidun englanninkielisen tutkimusartikkelin. HS-Säätiön hankkeen vuosi sitten julkaistussa loppuraportissa todettiin muun muassa, ettei median antama kuva ammattikoulua käyvistä nuorista vastaa heidän omaa käsitystään itsestään.

JÄLKES-Boomerit! Meidän äänemme kuuluviin ja näkyviin -tutkimuksen päätyttyä Meriläinen on julkaissut kaksi uutta vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Toinen niistä on kirjoitettu yhdessä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Mikko Hiljasen ja Matti Rautiaisen kanssa.

Tutkimus paljastaa sanomalehdistä arkkityyppejä ja erilaisia valtasuhteita. Tutkijat havaitsivat lehtien sisällöissä tehtävää valikoitavaa kehystämistä, jossa luodaan identiteettiä ja osoitetaan nuorelle paikkaa maailmassa koulutuksen perusteella.

Ammattikoululaisten elämän media kuvaa kulkevan kohti äänettömän työmyyrän tulevaisuutta, kun taas lukiolaisia pidetään aktiivisina ja menestyksekkäinä muutoksentekijöinä. Arkkityypit havainnollistavat etenkin sitä, miten ammattikoululaiset joutuvat puolustamaan itseään ja valintojaan elämässään, kun taas lukiolaiset eivät.

– Tutkimuksessani nousi esiin, kuinka ammattikoululaiset on systemaattisesti kehystetty äänettömiksi duunareiksi eli työvoimaksi, jolla ei edes tarvitse olla omaa ääntä. Siitä, että työvoimaa tarvitaan tietyille aloille, seuraavat oletukset matalapalkkaisista työpaikoista, joihin työvoima vain vedetään mukaan, Meriläinen sanoo.

Nuoret eivät koe olevansa vaikuttamisen kohteita, mutta vaikuttajat tuntevat railot

Toisessa artikkelissaan Meriläinen osoittaa, että nuoret käyttävät erilaisia digitaalisia alustoja muokatakseen käsitystään tosiasioista ja fiktiosta.

Kaikki tutkimukseen osallistuneet nuoret (n=362) käyttivät erilaisia digitaalisia alustoja uskottavan tiedon ja uutisten lähteenä. Meriläinen tutki lisäksi, missä määrin 16–29-vuotiaat nuoret ovat tietoisia sosiaalisen median alustoilla käytävistä mis- ja disinformaatiokampanjoista – puhekielessä fake news. Tulosten mukaan valeuutiset tai informaatio-operaatiot eivät koskeneet nuoria suoraan, eivätkä he kokeneet itseään informaatio-operaatioiden kohteiksi. Tekoälyn, koneoppimisen, algoritmien, mainonnan, bottien ja vaikuttajien voimasta keskusteltiin kuitenkin jonkin verran.

– Koulutuspolku määrittelee tutkimuksemme perusteella arkkityypin ja nuoren arvon hyvin pitkälle. Sitten tulee toimija digialustoilla ja sanoo, että sinulla on merkitystä ja että nuo muut valehtelevat sinulle. Kiinnostaisiko sinua tällainen totuus, uusi ajattelumalli, lähdetkö mukaan? Aiemmin koetun väheksynnän ja uusien vetoomusten yhdistelmä luo herkullisen mahdollisuuden informaatiovaikuttamiselle, jonka osana tulee laaja hybridivaikuttaminen, Meriläinen toteaa.

Nuorista tehdään oletuksia kysymättä heiltä

Tutkijoiden mukaan tyypittelyt ohjaavat ajattelua nuorista ja heidän elämänkulustaan. Merkittävänä kehystyksenä mediasisällöissä havaittiin lukiolaisten arvo suhteessa ammattikoululaisiin.

Meriläinen muistuttaa ongelmallisesta ajatustavasta, jossa työvoimana mielletyiltä ammattikoululaisilta ei odoteta yhteiskunnallista osallistumista, koska yhteiskunnalla on lukiolaiset sitä varten. Jako johtaa tutkijan mukaan siihen, että ammattikoululaisen ajatuksia ei vaivauduta kysymään julkisuudessa.

Tutkimustulokset tuovat esiin puhetavan ammattikoululaisten terveydestä. Usein oletuksena on heidän huonovointisuutensa.

– Amislaiset olivat hyvin pettyneitä näistä oletuksista ja katsoivat, ettei niiden esittäjä tunne heidän oikeaa elämäänsä. He sanoivat, että epäterveellisiä elämäntapoja on muillakin. Silti on jostain syystä tarve kehystää meidät huonommiksi, Meriläinen kuvaa nuorten mietteitä.

Meriläisen tutkimuksessa ammattikoululaiset kyseenalaistavat aseman, johon heidät sijoitetaan mediasisällöissä.

– Vaikuttajat alustoilla puolestaan puhuvat siten, että he arvostavat eri taustoista tulevia nuoria. Heitä pidetään älykkäinä ihmisinä, ja se lisää nuorten luottamusta sekä alustoihin että vaikuttajiin. Tässä piilee tilaa informaatiovaikuttamiselle, Meriläinen muistuttaa.

Parhaillaan Meriläinen tekee laajaa monitieteistä tutkimusta vallankäytöstä. Sen yhtenä osana hän haluaa selvittää, miksi ammattiin opiskelevien toiseuttaminen on vallitseva tila. Koneen Säätiön rahoittamassa (2022–2025) tutkimuksessa pohditaan muun muassa kehystämisen ja kielen valtaa, informaatiovaikuttamista, internetin ja sosiaalisen median eri alustojen ja vaikuttajien valtaa suhteessa nuoriin. Mukaan tarkasteluun Meriläinen on ottanut muodin ja ulkonäön osana vaikuttamista. (Lue hanketarina Koneen Säätiön sivuilla).

Tutkimusartikkelit