Johanna Vaattovaara: Sosiolingvistinen kielikäsitysten tutkimus ja sen yhteiskunnallinen merkitys
– Koulutettuja kieliasiantuntijoita pidetään yleensä kielellisinä auktoriteetteina, mutta todellisia auktoriteetteja ovat kielenkäyttäjät, joiden toiminnan ja kielikäsitysten varassa kieli myös uusiutuu ja muuttuu, Vaattovaara kertoo.
Hänen mukaansa pieneltä tuntuvien ilmiöiden ja niitä koskevien käsitysten tutkimisen kautta voidaan valottaa laajempia kieli-ideologisia mekanismeja.
Esimerkiksi se, mikä tänä päivänä näyttäytyy meille ”Stadi vastaan lande” -asetelmana, on ollut hetki sitten kansallisen identiteetin ja suomen kielen normien rakennuksen kannalta kuuma peruna, joka ei Vaattovaaran mukaan ole vieläkään kokonaan jäähtynyt.
– Äkkiä ei arvaisi, että 1800-luvun kansallisuusaatteella, tietyillä puheterapiatoiminnan perinteillä ja itähelsinkiläisten pissisten terävällä sihisevällä s-äänteellä olisi mitään tekemistä keskenään, mutta kielikäsitysten syvärakenteissa ne kytkeytyvät toisiinsa.
Vaattovaara kertoo kielenkäyttäjälähtöisten näkökulmien tutkimisen merkityksen korostuvan monikulttuuristen yhteisöjen ja vuorovaikutuksen teknologiavälitteisyyden myötä. Hänen tämänhetkinen tutkimuksensa suuntautuu ammattiryhmien kielitietoisuuksiin.
–Esimerkiksi paikallisilla kielipoliittisilla päätöksillä voi olla hyviä tai huonoja seurannaisvaikutuksia joidenkin ihmisten tai ihmisryhmien osallisuuden kokemuksiin ja hyvinvointiin. On tähdellistä ymmärtää toimintayhteisöjen kielikäsityksiä ja kielitietoisuuksien logiikkaa, ja mieluiten tutkittava näitä yhdessä heidän kanssaan.
Johanna Vaattovaaran yhteystiedot