Kansainvälisenä lukutaidonpäivänä 8.9.2023 korostuu monilukutaidon merkitys
Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään tänä vuonna perjantaina 8.syyskuuta. Päivän tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon tärkeydestä ja sen merkityksestä ihmisoikeuksiin, koulutukseen ja kestävään kehitykseen.
Kansallinen lukutaitostrategia 2030 korostaa monilukutaidon vahvistamista. Monilukutaidolla tarkoitetaan taitoa lukea, ymmärtää, tulkita, arvioida ja tuottaa moninaisia tekstejä erilaisissa ympäristöissä ja erilaisin välinein. Tällaisia tekstejä ovat esimerkiksi kuvat ja erilaiset visuaaliset merkit ja symbolit.
Mediakasvatuksen yliopistonlehtori Reijo Kupiainen sanoo, että monilukutaitoa tarvitsevat kaikki:
– Kuten kansallinen lukutaitostrategia osoittaa, monilukutaitoon sisältyy ajatus, että kaikki lukutaidot ovat tarpeellisia perinteisen luku- ja kirjoitustaidon ohella. Tällaisia ovat muun muassa medialukutaito ja visuaalinen lukutaito. Nämä kaikki sisältyvät monilukutaitoon.
Kupiainen korostaa, että ihmiset tarvitsevat nykyistä enemmän työkaluja kuvien ja muiden visuaalisuutta hyödyntävien tekstien kriittiseen arviointiin:
– On tärkeää oppia katsomaan, kuinka kirjoitettu teksti, kuvat, videot, emojit ja visuaaliset symbolit toimivat yhdessä ja miten niillä voidaan vaikuttaa yksilön mielipiteisiin ja uskomuksiin.
Visuaalisia viestejä analysoidaan usein pintapuolisesti
Kupiainen on tehnyt tutkimusta, jossa koulussa hyvin menestyneet lukiolaiset arvioivat Instagram-viestien luotettavuutta. Tutkimustulokset osoittivat, että kirjallista tekstiä tarkastellaan syvällisemmin kuin kuvia.
– Opiskelijat tutkivat kirjoitettua tekstiä tarkemmin. He muun muassa pohtivat kirjoittajan tarkoitusperiä tai julkaisijan asiantuntijuutta. Kun he sitten kiinnittivät huomiota kuviin ja viestien visuaalisuuteen, arviointi oli pinnallisempaa. Opiskelijat tarkastelivat lähinnä visuaalista yleisilmettä, Kupiainen kuvailee.
Tutkimukseen osallistui 15 lukiolaista ja se toteutettiin ääneenajattelumenetelmällä. Opiskelijat lukivat 10 erilaista Instagram-viestiä ja ajattelivat samalla ääneen. Menetelmä antaa syvällistä tietoa lukemisen aikaisesta prosessoinnista ja on erityisen hyödyllinen silloin, kun pyritään ymmärtämään uusia ilmiöitä.
– Tutkimuksemme aineiston perusteella ei voi kovin yleistäviä johtopäätöksiä tehdä, mutta kasvatusta ajatellen tarkoitus on, että myös kuviin tulee kiinnittää monilukutaidon opetuksessa entistä enemmän huomiota, Kupiainen huomauttaa.
Kupiaisen mukaan tutkimuksessa tehty havainto voi liittyä siihen, että kirjallisen tekstin ymmärtämisellä ja tuottamisella sekä argumentaation harjoittamisella on perinteisesti ollut keskeinen osa kouluopetuksessa. Tekstien luotettavuuden arviointia tarkasteltaessa on tutkimuksissakin keskitytty enemmän kirjalliseen ilmaisuun.
– Myös kuvia pitää osata tarkastella systemaattisesti, jotta pystyy esimerkiksi erottamaan tekoälyllä tuotetut kuvat aidoista kuvista. Kuvilla vaikutetaan usein juuri tunteisiin ja nykytekniikan avulla viestiä voidaan vahvistaa entistä uskottavammin. Tätä voidaan hyödyntää muun muassa informaatiovaikuttamisessa.
Tutkimus on tehty osana Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa CRITICAL-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kriittistä lukutaitoa. Tutkimusta on esitelty kahdessa kansainvälisessä konferenssissa.
