Kaupunkien koronatilanne selviää jätevesistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa näytekeräyksen koronaviruksen esiintymisen kartoittamiseksi Suomen jätevesissä. Jätevesinäytteitä kerätään laajasti eri jätevedenpuhdistamoilta. Puhdistamoilta näytteitä otetaan kuukausittain, osasta viikoittain ainakin syksyyn saakka. Tampereella kerätään kerran viikossa näyte Viinikan jätevedenpuhdistamolle tulevasta jätevedestä.
Aiemmat Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että puhdistamattomasta jätevedestä pystytään mittaamaan koronaviruksen RNA:ta eli viruksen geeniperimää. Jätevedet tarjoavat hyvän ja reaaliaikaisen näkymän siihen, miten koronavirusta esiintyy eri kaupungeissa ja miten määrät vaihtelevat. Jätevesinäytteistä ei tutkita kenellä virus on, vaan kuinka paljon sitä alueella esiintyy.
– Siinä, missä tavallinen koronavirustesti kertoo, onko yksilöllä koronavirustartunta, jätevesitutkimus kuvastaa, kuinka paljon virusta esiintyy väestötasolla eri paikkakunnilla, sanoo erikoistutkija Tarja Pitkänen THL:n tiedotteessa.
Koronavirukset eivät ole uhka juomaveden turvallisuudelle Suomessa. Vedenpuhdistamoilla käytössä olevat vedenkäsittelytekniikat poistavat ja tuhoavat viruksia tehokkaasti, sillä koronaviruksen on havaittu olevan herkkä desinfiointiaineille.
Ympäristöterveyden tutkimusryhmä analysoi näytteet
Jätevesien näytteenotto pyritään saamaan reaaliaikaiseksi kesäkuun alusta alkaen. Vedenpuhdistamoilta otettuja näytteitä tutkitaan THL:n lisäksi Tampereen yliopistossa Kaupin kampuksella lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan ympäristöterveyden tutkimusryhmässä.
– THL keskittyy tulevaan jäteveteen ja epidemian hallinnan tarpeisiin lähes reaaliajassa. Tampereen yliopisto keskittyy uuden koronaviruksen seurannaisvaikutusten kartoittamiseen jätevedenpuhdistamoilla, projektipäällikkö Kirsi-Maarit Lehto kertoo.
– Tampereen yliopistossa on tutkittu taudinaiheuttajia ja erityisesti viruksia molekyylimenetelmillä kaksikymmentä vuotta, joten meillä on työssä vaadittavaa vankkaa osaamista.
Ympäristöterveyden tutkimusryhmä perustettiin viime vuonna. Sitä johtaa dosentti Sami Oikarinen.
– Pyrimme vastaamaan tutkimuksella elinympäristömme muuttuviin globaaleihin terveyshaasteisiin viimeisimmän teknologian avulla. Fokuksessa on eri mikrobien rooli ympäristöterveyden näkökulmasta. Ryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä professori Heikki Hyödyn johtaman virologian tutkimusryhmän kanssa, Lehto kertoo.
Tutkimuksesta on odotettavissa tuloksia muutaman kuukauden kuluttua.
– Jätevesitutkimus täydentää vasta-ainetestauksesta ja yksilöiden koronatesteistä saatavaa kokonaiskuvaa viruksen ilmaantuvuudesta. Se saattaa auttaa epidemiatilanteen kartoittamisessa, Lehto sanoo.
Lisätiedot: projektipäällikkö Kirsi-Maarit Lehto kirsi-maarit.lehto [at] tuni.fi (kirsi-maarit[dot]lehto[at]tuni[dot]fi)
