Kestävän vesihuollon tukijalkana toimiva infra, asiakaslähtöisyys ja paikallisuus
Luotettavasti toimiva vesihuolto pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä, myös poikkeusoloissa. Yhteiskunnan terveys, hyvinvointi, talous ja turvallisuus ovatkin pitkälti sen varassa. Dosentti, tutkimuspäällikkö Petri Juutilla on meille hyviä uutisia: viime vuosien poikkeusolot paljastivat, ettei suomalaisella vesihuollolla ole hätää.
– Useimmat vesilaitokset siirtyivät ketterästi palvelemaan asiakkaitaan netissä, tiedonvaihto laitosten välillä sujui, työmaat hoituivat osin etänä ja kriittinen henkilöstö oli saatavilla. Suurimmassa osassa maailmaa ei osata edes uneksia näin hyvin toimivasta vesihuollosta kuin Suomessa on, hän täräyttää.
Mutta on Suomessakin haasteita. Vesihuollon kestävyyttä ja resilienssiä uhkaa erityisesti rapautuva infra. Fyysinen järjestelmä onkin vesihuollon resilienssin kriittisin tekijä.
– Putkistot ja laitteet vanhenevat, eikä maanalaiseen saneeraukseen ole panostettu tarpeeksi. Jos mitään ei tehdä, niin ei ole toimivaa vesihuoltoa, pohtii dosentti, yliopistotutkija Riikka Juuti, joka vetää tutkimusryhmässä vesi- ja ympäristöpalvelujen tiimiä.
Tampereen yliopistossa vuodesta 1998 toiminut Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä CADWES tutkii vesihuoltojärjestelmiä ja niiden vaihtoehtoja sekä alan hallintoa ja datan merkitystä. Petri Juuti ja Riikka Juuti johtavat CADWESia yhdessä.
Kunnan omistama vesilaitos tuntee paikalliset olot
Juutien mukaan vesihuollon paikalliset olosuhteet vaihtelevat todella paljon. Vesivarat, maaperä, väestön määrä ja asukastiheys ovat eri vesilaitosten toiminta-alueella erilaiset. Etenkin globaalissa mittakaavassa vaikutusta on myös poliittisilla, taloudellisilla ja kulttuurisilla oloilla.
– Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole. Siksi paikallisuuden huomioiminen lisää resilienssiä. Olosuhteet kannattaa ottaa huomioon, kun mietitään vesihuollon järjestämistä tai vesilaitoksen hallintoa. Suomessakaan pohjavesi ei ole kaikkialla hyvää ja terveellistä, he sanovat.
Vesihuolto on resilienttiä vain, jos sen hallinnasta, järjestelystä ja tuotannosta vastaavat organisaatiot ovat resilienttejä. Poikkeus- ja häiriötilanteissa nousevat arvoon ajantasaiset valmius- ja varautumissuunnitelmat. Siksi vesilaitosten kannattaa panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen ennakoivasti.
Juutien mielestä parhaiten toimivat vesilaitokset, jotka ovat kunnan tai kuntien omistamia osakeyhtiötä. Tämä hallinto- ja omistusmuoto mahdollistaa muun muassa laitoksen johdon keskittymisen varsinaiseen asiaan eli vesihuoltoon.
Kehittämistyötä yhdessä vesilaitosten kanssa
Vesihuoltosektori ja erityisesti vesihuoltolaitokset tarvitsevat tietoa ja koulutusta vesihuoltopalveluiden ja vesivarojen kestävästä käytöstä.
Lääkkeeksi tähän CADWES perusti yhdessä yhdeksän vesilaitoksen kanssa VEPATUKI vesihuoltopalvelujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioklusterin. Ensimmäinen viisivuotinen VEPATUKI-hanke aloitti 2017 ja nyt meneillään on jo toinen hanke.
Tutkimusryhmä tuottaa klusterin vesihuoltolaitokselle tutkimukseen perustuvaa tietoa vesihuoltopalvelujen organisointiin, strategiseen johtamiseen ja fyysisen omaisuuden hallintaan liittyen.
CADWES järjesti eilen 21.3. perinteisen vesipäivän seminaarin Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella.
Maailma on parempi, kun vesihuolto toimii
Vaikka työsarkaa riittää kotimaassakin, niin globaalisti vesihuollon kehittäminen on vielä akuutimpaa. Petri Juuti sanoo, että kyse on maailman parantamisesta.
– Kansainvälisyys on alallamme erittäin tärkeää. CADWES järjestää muun muassa kaikille avoimia englanninkielisiä verkkokursseja. Vaikka äkkiä saattaisi näyttää, että monet ongelmat ovat paikallisia, ovat ne itse asiassa globaaleja. Toimiva vesihuolto on ihan olennainen edellytys kaupunkien kestävälle kehittymiselle kaikkialla, hän huomauttaa.
Globaalisti vesihuollon resilienssiä haastavat ilmastonmuutoksen tuomat tulvat ja äärimmäiset kuivat kaudet, hallitsematon kaupungistuminen ja väestönkasvu.
CADWES järjestää muun muassa avoimia englanninkielisiä verkkokursseja, jotka ovat kiinnostaneet kansainvälisesti.
Puhtaan talousveden turvaaminen on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteista. CADWES-ryhmä toteuttaa myös yhdyskuntien vedenhankintaan ja sanitaatioon keskittyvää UNESCO-oppituolia ”Sustainable Water Services – kestävät vesihuoltopalvelut”. UNESCOn kaikkiaan 27 vesialan oppituolia sijaitsevat eri puolilla maailmaa. Seuraava UNESCO -oppituolin vuosikonferenssi järjestetään Tampereella kesäkuussa 2023.
Lisätiedot
Petri Juuti
petri.juuti [at] tuni.fi
050 447 8805
Riikka Juuti
riikka.juuti [at] tuni.fi
050 447 9998
Teksti: Anna Aatinen
Kestävän vesihuollon periaatteet
Asiakaslähtöisyys
Kansalaisilla, yrityksillä ja yhteisöillä on oikeus puhtaaseen veteen ja asianmukainen sanitaatioon. Veden käyttäjillä on mahdollisuus osallistua vesihuollon suunnitteluun.
Menneen ja tulevan huomiointi
Tulevaa on helpompi ennakoida ja suunnitella, kun tuntee aiemmin tehdyt päätökset ja toteutukset.
Paras mahdollinen teknologia
Käytössä ovat olosuhteisiin sopivat ja käyttökelpoiset tekniset- ja tietojärjestelmät, toimintaympäristö, osaaminen ja tietämys. Myös digitalisaatio ja kiertotalous huomioidaan.
Integrointi maankäytön suunnitteluun
Vesihuollon tarpeet, pohjavesien suojelu, hulevesien hallinta, ekologiset käytävät ja virkistysalueet huomioidaan maankäytön suunnittelussa.
Elinkaaren aikainen kustannus- ja energiatehokkuus
Kunnille korvataan vesihuollon järjestämisestä, valvonnasta ja saneeraamisesta aiheutuvat kustannukset koko elinkaaren ajan. Vesilaitoksilta ei vaadita tuottoa ja piiloverotuksesta luovutaan. Vesihuollon tunnuslukuja kehitetäänjärjestelmien kunnonarvioinnin osalta. Toimitaan energiatehokkaasti.
Läheisyysperiaate
Vesihuoltopalveluita hallitaan tarkoituksen parhaiten sopivilla organisaatioilla mahdollisimman matalalla hierarkialla. Lisätään resilienssiä paikallisuuden ja institutionaalisen monimuotoisuuden avulla. Viranomaisyhteistyöhön varataan riittävät resurssit.
Muutakin kuin teknistä koulutusta ja tutkimusta
Yliopistoissa ja korkeakouluissa tarjotaan tekniikan lisäksi myös vesihuollon hallinnollista koulutusta ja tutkimusta. Koulutuksessa huomioidaan yhteiskunnallinen tarve. Lisätään yleistä tietoisuutta ja viestintää vesihuollosta.
Kuntien omistamat laitokset
Vesihuoltolaitokset pidetään kuntien tai käyttäjien kuten osuuskuntien omistuksessa. Kilpailutetaan yksityisen sektorin palveluita. Palautetaan vesihuollon kehittämissuunnitelma lakisääteiseksi.
1 % liikevaihdosta TKI-toimintaan
Vesihuollon tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (TKI) ohjataan esimerkiksi prosentti vesihuoltolaitosten liikevaihdosta. Lisäksi annetaan vesihuoltolaitoksille mahdollisuus käyttää prosentti liikevaihdosta kansainväliseen toimintaan.
Ketterä luvitus
Sujuvoitetaan ja nopeutetaan luvitusprosessia erityisesti yhteiskunnan kannalta elintärkeissä vesihuoltohankkeissa. Esimerkiksi merkittävien hankkeiden valmistelu tulisi voida aloittaa, vaikka valituksia olisikin vireillä.
Saneeraukset ja huoltovarmuus kuntoon
Ohjataan enemmän varoja vesihuoltojärjestelmien korjaukseen ja uusimiseen. Selkiytetään saneerauksen vaateita. Panostetaan turvallisuuteen, resilienssiin, jatkuvuuden hallintaan ja huoltovarmuuteen.
Laaja vaikutusten vertailu
Vertaillaan aina laajasti vesihuollon erilaisia vaihtoehtoja. Otetaan teknistaloudellisen tarkastelun ohella huomioon poliittiset, ekologiset, sosiaaliset, lainsäädännölliset ja eettiset vaikutukset.
***
CADWES-ryhmä on laatinut kestävän ja resilientin vesihuollon periaatteet vesihuoltoalan uudistuksen näkökulmasta. Resilientillä tutkijat viittaavat toiminta- ja palautumiskykyiseen sekä muutosjoustavaan vesihuoltoon. Ryhmä julkisti ehdotuksensa vuonna 2022 ilmestyneessä Vesihuollon myytit -teoksessa (Vastapaino). Suositukset löytyvät myös verkosta Petri Juutin tuoreesta artikkelista Vesihuoltolaitosten fyysisen omaisuuden kokonaisvaltainen hallinta (s.104). Suositukset on tässä esitetty toimittajan tiivistäminä.
