Hyppää pääsisältöön

Kielentutkijat kutsuvat kansalaiset mukaan tekemään tutkimusta

Julkaistu 3.10.2023
Tampereen yliopisto
Puhekuplassa Arkisuomet-tutkimusta kuvaavia sanoja.
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät suomalaisten käsityksiä kielen vaihtelusta ja muuttumisesta. Samalla tutkijat ottavat käyttöön uusia kanssatutkimuksen menetelmiä: vapaaehtoiset pääsevät osallistumaan suomen kielen tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Tampereen yliopistossa käynnistyi vuonna 2023 Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -tutkimushanke, jossa suomen kielen tutkijat selvittävät kielen vaihteluun ja muutokseen liittyvää tietoisuutta. Hankkeessa kokeillaan samalla uutta lähestymistapaa kielentutkimukseen: tutkittavat osallistetaan mukaan tutkimuksen suunnitteluun ja tekemiseen. Eli sen sijaan, että tutkittavat vastaisivat pelkästään valmiisiin kysymyksiin, he pääsevät itse ideoimaan, esittämään kysymyksiä ja toteuttamaan tutkimusta yhdessä yliopiston tutkijoiden kanssa. 

Tutkimushanketta johtavan suomen kielen professori Johanna Vaattovaaran mukaan kanssatutkimus on kansainvälisesti nouseva trendi, joka kiinnostaa nyt monien alojen tutkijoita.  

– Kanssatutkimuksessa tutkimukseen osallistuvat pääsevät tutkijoiden tontille ja aiempaa tasavertaisempaan asemaan. Siten voidaan saada uusia näkökulmia ja ideoita, jotka voivat viedä myös tutkimusalaa eteenpäin, Vaattovaara kertoo.  

Kielentutkimusta lukiossa ja työväenopiston kurssilla  

Kielentutkija, dosentti Kaarina Hippi tekee tutkimushankkeeseen liittyen lokakuussa pilottitutkimuksen Outokummun lukiossa. Hipin mukaan tarkoituksena on yhdessä lukiolaisten kanssa testata ja kehittää kanssatutkimuksen menetelmiä. Tavoitteena on löytää sopivia menetelmiä ihmisten osallistamiseksi.  

Keväällä 2024 alkaa yhteistyössä Helsingin työväenopiston kanssa Hipin vetämänä kurssi, jossa osallistujat pääsevät käytännössä tekemään kielentutkimusta tutkijoiden kanssa.  

– Ideana on, että osallistujat saavat itse haastatella muita, havainnoida kielen ilmiöitä erilaisissa arjen ympäristöissä, kertoa ajatuksiaan sekä pohtia yhdessä tutkijoiden kanssa uusia tutkimusideoita, Hippi kertoo.  

Osallistujille tarjoutuu tilaisuus saada tietoa kielentutkimuksesta yleistajuisessa muodossa sekä oppia omasta kielitietoisuudestaan ja kielikäsityksistä laajemmin.  

– Tällainen kansalaistieteellinen lähestymistapa sopii hyvin kielenkäytön tutkimiseen, sillä kieli elää ja hengittää yhdessä sitä käyttävien ihmisten kanssa, Hippi toteaa. 

Tutkimushankkeessa on suunnitteilla myös lukiolaisia kautta maan kutsuva Virtuaalinen kielitiede-TET keväälle 2024.   

– Sitä kautta kielentutkimuksesta kiinnostuneet lukiolaiset eri puolilta Suomea voivat tulla mukaan kanssatutkimukseen ja samalla oppia alasta, Johanna Vaattovaara kertoo.

Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos

Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -tutkimushanke (LANGAWARE) on Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke (2023–2025). Siinä tutkijat selvittävät, miten suomea äidinkielenään ja sitä toisena kielenään käyttävät eritaustaiset suomalaiset hahmottavat suomen kielen vaihtelua arjessaan, niin kasvokkaisissa kohtaamissa kuin digitaalisissa ympäristöissä. 

Tutkijat kartoittavat kielellisen vaihtelun dynamiikkaa ja kielenmuutoksen suuntia valtakunnallisen kyselyn avulla sekä erilaisin kokeilevin, osallistavin menetelmin. Samalla kehitetään yhdessä kielenkäyttäjien kanssa kansalaistieteellistä kielitietoisuus- ja asennetutkimusta.  

Lue lisää aiheesta hankkeen verkkosivuilta

Lisätietoa

Kaarina Hippi, dosentti, tutkija, kaarina.hippi [at] tuni.fi
Johanna Vaattovaara, professori, tutkimushankkeen johtaja, puh. 040 555 1616, johanna.vaattovaara [at] tuni.fi