Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen 17 uutta akatemiatutkijaa ja -hanketta
Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunta myönsi rahoitusta kaikkiaan 40 uudelle akatemiatutkijalle ja 61 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 76 osahanketta. Toimikunta osoitti rahoitusta akatemiatutkijoille yhteensä noin 22 miljoonan ja akatemiahankkeille noin 35 miljoonaa euroa.
Sekä akatemiatutkijan että akatemiahankerahoituksen sai noin 13 prosenttia hakijoista.
Uudet akatemiatutkijat Tampereen yliopistossa
Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu lupaavalle, urallaan nopeasti edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle nuoren tutkijasukupolven tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Tampereen yliopistosta rahoitusta saivat seuraavat tutkijat:
Natalya Bekhta: Utopia ja itäeurooppalainen kirjallisuus vuoden 1989 jälkeen
Sodan, ilmastokriisin ja fasismin uusien muotojen keskellä pessimistiset ja apokalyptiset tulevaisuuden visiot hallitsevat julkista ja tieteellistä keskustelua. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että utopia inhimillisenä impulssina ja kirjallisena muotona elää vastoin odotuksia sodan repimässä Itä-Euroopassa, Neuvostoliiton hallinnon jälkimainingeissa. Bekhta tutkii Utopian esteettisistä, muodollisista ja poliittisista ilmenemistä valikoiduissa itäeurooppalaisissa kirjallisuuksissa vuodesta 1989 nykypäivään. Lukemalla Utopian uusia muotoja maailmankirjallisuuden teorioiden kontekstissa hanke uudistaa käsityksiä tavoista, joilla kuvittelemme tulevaa. Lue lisää Natalya Bekhtan tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Olli Kuparinen: Puhe puheena – akustinen mallinnus kielen vaihtelun tutkimuksessa
Puhutun kielen tutkimuksessa puhe yleensä litteroidaan eli kirjoitetaan tekstiksi tarkasti äännetasoa mukaillen. Litteroiminen on kuitenkin hyvin aikaa vievää ja riippuvaista osaavasta työvoimasta, ja samanaikaisesti automaattisen puheentunnistuksen alalla on edistytty viime vuosina nopeasti. Alan tavoitteena on kuitenkin ollut tuottaa kirjakielistä tekstiä, vaikka puhe olisi esimerkiksi murteellista. Kuparinen hyödyntää tutkimuksessaan puheentunnistusta äännetasoa mukailevien litteraattien tuottamiseen. Hän käyttää neuroverkkoihin perustuvaa akustista mallinnusta kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimiseen suoraan puhesignaalista. Lisäksi hän käyttää konekäännösmalleja olemassa olevien litteraattien muuttamiseksi kansainväliseen foneettiseen aakkostoon (IPA). Lue lisää Olli Kuparisen tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Mikko Meriläinen: Vallan vaihtoehdot - uusia näkökulmia miehiin ja maskuliinisuuksiin pelikulttuurissa
Meriläinen tarkastelee tutkimuksessaan, kuinka miehet kokevat, neuvottelevat ja haastavat normatiivisia maskuliinisuusodotuksia ja ilmaisevat toimijuuttaan osallistuessaan pelikulttuureihin. Tutkimuksessa keskitytään maskuliinisuuden ja pelikulttuurien leikkauskohtiin sekä digitaalisten että ei-digitaalisten pelien viitekehyksessä, painottaen miesten toimijuutta ja refleksiivisyyttä. Tutkimus haastaa miehiin ja maskuliinisuuksiin kohdistuvan pelitutkimuksen tyypillisen pessimismin ja lisää ymmärrystämme maskuliinisuuksien ja pelaamisen monimutkaisista yhteyksistä. Tutkimus sijoittaa miehet pelikulttuurin yhdenvertaisuustyön keskiöön ja siirtää samalla tämän työn taakkaa pois syrjintää kokevilta ryhmiltä. Lue lisää Mikko Meriläisen tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Uudet akatemiahankkeet Tampereen yliopistossa
Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Tampereen yliopistossa rahoitusta saivat seuraavat hankkeet:
Jaakko Siltaloppi: Ekosysteemien hallinta kestävyyssiirtymien vauhdittamiseksi - monitoimijayhteistyön jännitteiden ratkaiseminen oikeustieteen ja johtamisen näkökulmista
Hankkeessa tarkastellaan kestävyysorientointuneiden ekosysteemien johtamista ja hallintaa oikeustieteen ja johtamistutkimuksen näkökulmista. Tavoitteena on tunnistaa ekosysteemien hallintaan liittyviä jännitteitä ja tapoja organisoida ja koordinoida monitoimijayhteistyötä ja yhteiskehittämistä kestävyystavoitteiden edistämiseen. Lisäksi hankkeessa analysoidaan yksityisoikeuteen ja lainsäädäntöön liittyviä rajoitteita kestävyysorientoituneiden ekosysteemien toiminnalle, ja haetaan ratkaisuja ekosysteemimäisten toimintatapojen vahvistamiseksi yhdessä hankkeen sidosryhmäverkoston kanssa. Tulokset vahvistavat edellytyksiä kestävyystavoitteiden edistämiselle yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä. Lue lisää Jaakko Siltalopin tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Pekka Jokinen: Vaillinaisten infrastruktuurien poliittisuus - jätevedenpuhdistus ja lietteen prosessointi kiertotaloudessa
Yhdyskuntajätevesien käsittely muodostaa kriittisen infrastruktuurin. Pilaantumisen ehkäiseminen ja turvallinen sanitaatio ovat välttämättömiä kaupungeille ja yhdyskunnille. Suomessa jätevesi-infrastruktuurit täyttävät niille asetetut odotukset vain osittain. Jos tavoitteena on kiertotalousyhteiskunnan rakentaminen, jätevesi-infrastruktuurit on muutettava kestävää resurssien hyödyntämistä tukeviksi. Tutkimuksessa analysoidaan, miten ja missä laajuudessa infrastruktuurien epätäydellisyys muodostuu reagointia vaativaksi kysymykseksi, ja kuinka kaupungit ja yritykset vastaavat muutospaineisiin. Lue lisää Pekka Jokisen tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Satu Ojala: Velvoittava aktivointi - poiskäännyttävät vaikutukset? Aktivointipolitiikkojen ja kansalaisten elämänkulkujen risteymät
Tutkimuksessa arvioidaan aktiivisen työvoimapolitiikan elämänkulku- ja hyvinvointivaikutuksia eri maissa sekä eri kohorttien sosiaaliturvapolkuja Saksassa, Tanskassa ja Suomessa ja niiden kytkeytymistä aktivointipolitiikkaan. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan sosiaaliturvaetuuksien sanktioinnin elämänkulku- ja hyvinvointivaikutuksia sekä tarkastellaan työvoimapalveluiden toimeenpanoa ja aktivointikäytäntöjä. Hanke määrittelee uudelleen ymmärrystämme hyvinvointivaltion politiikkojen seurauksista niille, jotka ovat kaikkein turvattomimpia sosiaalisilta riskeiltä. Lue lisää Satu Ojalan tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Maria Mäkelä: Kirjailija tarinataloudessa - kerronnallinen ja digitaalinen pääoma 2000-luvun kirjallisella kentällä
Aikamme tarinatalous tekee kaikista tarinankertojia ja palkitsee dramaattisista kokemustarinoista. Sen takia se ohjaa myös kirjailijoita hakemaan huomiota omalla tarinallaan. Kirjallisuus ei ole enää erityinen taiteellisen vapauden alue, vaan siihen vaikuttaa digitaalisten alustojen tarinallisuus. Tutkimuksessa selvitetään kertomuksentutkimuksen ja kirjallisuussosiologian keinoin, miten 24 nykykirjailijaa Euroopasta reagoivat tarinatalouden paineeseen kaunokirjallisissa teksteissään ja muussa kirjoittelussaan. Hankkeessa tutkitaan myös digitaalisin menetelmin, millaista suosiota tai arvostelua heihin kohdistuu sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on auttaa kirjailijoita, mediaa, kustantajia ja yleisöjä hahmottamaan analyyttisesti ja kriittisesti kirjallisuuden tulevaisuutta. Lue lisää Maria Mäkelän tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Élise Féron: Ruumiillisuus ja sovinto - kadonneiden ruumiit ja niiden merkitys konfliktin jälkeisessä sovinnossa
Sotien aikana katoaa usein valtava määrä ihmisiä, joita ei koskaan löydetä. Kun väkivaltaisuudet päättyvät, kokevat kadonneiden omaiset määrittelemätöntä menetystä ja kaipuuta, mikä ei mahdollista menetykseen liittyvän surun läpikäymistä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisin kehollisin keinoin ja rituaalein omaiset muistavat kadonneita sekä voiko jaettu kokemus kadonneista lähiomaisista rakentaa yhteyksiä eri ryhmien jäsenten välille ja avata siten uusia polkuja sovintoon. Tutkimuksessa tarkastellaan neljää toisiinsa linkittyvää tapaustutkimusta. Tarkoituksena on tuottaa ammattilaisille tietoa, millaista roolia konflikteissa kadonneiden ruumiit näyttelevät rauhanprosesseissa. Lue lisää Élise Féronin tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Päivi Kymäläinen: Asumisen epävarmuus - oikeusmaantieteellisiä näkökulmia näkymättömään eriarvoisuuteen
Suomea pidetään yhtenä asuntopolitiikan mallimaista, jossa asunnottomien määrä on alhainen ja jossa asunto ensin -malli on toiminut hyvin. Huoli asumiseen liittyvien epävarmuuksien lisääntymisestä ja moninaistumisesta on kuitenkin lisääntynyt viime aikoina. Hanke tuottaa etnografisen ja tekstiaineiston avulla tietoa asumisen epävarmuuksista, keskittyen etenkin elettyyn arkeen sekä vähemmälle huomiolle jääneisiin näkökulmiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten esimerkiksi sukupuoli ja ikä vaikuttavat asumisen epävarmuuksiin sekä mahdollisuuksiin neuvotella asuntotilanteesta. Hanke luo uutta tietämystä asumisesta ja asunnottomuudesta, käsitteellistää eriarvoisuutta uusista näkökulmista sekä hyödyntää tieteidenvälisyyttä metodologisessa kehittämisessä. Lue lisää Päivi Kymäläisen tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Inkeri Rissanen: Opettajien transformaation ajattelutapaa kehittämässä - päämääränä kulttuurinen muutos kohti kestävyyttä
Ekokriisin, ilmastonmuutoksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ongelmien ratkaisu edellyttää kulttuuristen rakenteiden muuttamista. Opettajat ovat avainasemassa kestäviä elämäntapoja edistävän kulttuurisen muutoksen edistäjinä, mutta opettajat eivät aina itse näe mahdollisuuksiaan toimia muutoksen puolesta. Hankkeessa tutkitaan, millaisia ovat opettajien muutosajattelun ydintekijät ja miten niihin voidaan vaikuttaa opettajankoulutuksessa. Tutkimus keskittyy opettajien uskomuksiin ihmisten ja kulttuurien kyvystä muuttua. Nämä uskomukset on aiemmissa tutkimuksissa tunnistettu keskeiseksi muutostoimijuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi. Tutkimuksessa tarkastellaan ydinuskomusten roolia opettajien ajattelutavoissa, ja kehitetään interventio jonka avulla voidaan tukea opettajia kulttuurisen kestävyysmuutoksen edistämisessä. Tutkimuksessa tuotetaan vapaasti saatavia työkaluja opettajankoulutukseen. Lue lisää Inkeri Rissasen tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Veli-Matti Värri: Deliberaatiokasvatus - dialogisen tutkimisen käytännöt demokratiakasvatuksessa
Tutkimuksen tavoitteena on luoda uusi lähestymistapa demokratiakasvatukseen. Tutkimus lähestyy teoreettisesta, empiirisestä ja pedagogisesta näkökulmasta sitä, miten demokraattista deliberaatiota voidaan parhaiten edistää kasvatuksessa. Tutkimuksessa kehitetään uutta teoriaa hyödyntäen erityisesti tottumuksen, tutkimuksen ja käytännön käsitteiden pragmatistista tulkintaa ja luodaan yhtenäistä teoriaa ja tutkimukseen perustuvia käytänteitä deliberaatiolle kasvatuksessa. Lue lisää Veli-Matti Värrin tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Riikka Homanen: Lisääntymisen ajan sukupuolistunut etiikka - tiede, teknologia ja markkinat (ReproTime)
Avusteisen lisääntymisen teknologinen kehitys, terveydenhuollon kaupallistuminen sekä lääke- ja teknologiateollisuuden laajeneminen muuttavat lisääntymisen ajallisuuden säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi kaupallinen munasolujen pakastus mahdollistaa äitiyden yhä vanhemmalla iällä. Tutkimuksessa käsitellään sukupuolistuneita tapoja, joilla teknologiavälitteistä ajallisuutta arvioidaan eettisesti, yhdistäen sosiaalitieteitä ja bioeettistä tutkimusta. Tutkimuksessa tarkastellaan kolmea teknologista käytäntöä: lisääntymiskudosten luovutusta, jäädyttämistä sekä terveysdataa analysoivaa tekoälyä ja koneoppimista. Projekti edistää feminististä sosiaalitieteellistä ja bioeettistä keskustelua lisääntymisteknologioista, terveydenhuollosta ja markkinoista. Lue lisää Riikka Homasen tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Arto Laitinen: Sitoutuminen ja itsearviointi – yksilöt ja kollektiivit
Sitoutuminen on keskeistä monilla ihmiselämän alueilla. Tutkimuksessa kehitetään uusi sitoutumista korostava teoria yksiköiden intentionaalisesta toiminnasta sekä sovelletaan sitä ihmisten välisten tunnustussuhteiden, ryhmätoiminnan ja kollektiivisen vastuun kysymyksiin. Tutkimuksessa painottuu sitoumusten ja itsekritiikin yhteys. Tunnustussuhteiden, ryhmätoiminnan ja kollektiivisen vastuun kysymyksissä sitoumusten rooli on jossain määrin ymmärretty, mutta uusi teoria mahdollistaa paremman ymmärryksen sekä relevanttien sitoumusten luonteesta että merkityksestä sosiaalisissa ilmiöissä. Lue lisää Arto Laitisen tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Salla Jokela: Haastava rantarakentaminen - sosiaalisen inkluusion mahdollisuudet kaupungin kasvukoneen puristuksessa
Kaupunkimaan ja kiinteistöjen finansialisaatiosta on muodostunut urbaaneja ympäristöjä muovaava ilmiö, jossa kunnat, kiinteistöjen omistajat, rakennuttajat ja yritykset ja julkiset organisaatiot muodostavat niin kutsuttuja kasvukoalitioita. Hankkeessa analysoidaan ristiriitoja tai uusia tasapainon tiloja, jotka syntyvät kaupunkien investointivetoisen maapolitiikan ja sosiaalisen inklusiivisuuden tavoitteiden välillä. Hankkeessa tutkitaan kaupunkirantojen kehittämishankkeita kuudessa eurooppalaisessa kaupungeissa hyödyntämällä politiikka-analyysiä ja innovatiivisia tekoälyyn perustuvia visuaalisia menetelmiä. Kyseisillä alueilla maan arvo on korkea, mikä avaa hedelmällisen näkökulman tutkia finansioituneiden kaupunkikasvukoneiden (FUGM) ja sosiaalisen inklusiivisuuden välistä vuorovaikutusta. Tuotamme myös tietoa poliitikoille ja virkamiehille sosiaalisen inklusiivisuuden edistämiseksi. Lue lisää Salla Jokelan tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Kristian Kiili: Joustavan matemaattisen ajattelun kehittäminen pelipohjaisessa oppimisympäristössä - oppimisen ja sitoutumisen tukeminen
Digitaalisilla oppimispeliympäristöillä voidaan tukea joustavaa matemaattista ajattelua. Eri maiden opetussuunnitelmat pyrkivät tukemaan joustavan matemaattisen ajattelun kehittymistä, mutta sen tukeminen on osoittautunut haastavaksi myös Suomessa. Projekti sisältää kolme tutkimusta, joiden tarkoituksena on selvittää digitaalisten oppimispeliympäristöjen erityispiirteitä, joiden avulla voidaan tukea joustavan matemaattisen ajattelun kehittymistä. Tutkimuksessa selvitetään, millaisilla pelitehtävillä ja oppimisen tuen menetelmillä oppijoita voidaan tukea, kun he kohtaavat vaikeuksia pelin sisältämien tehtävien ratkaisemisessa. Tutkimus auttaa muodostamaan teorioita ja käytänteitä, joita voidaan soveltaa joustavaa matemaattista ajattelua tukevien oppimispeliympäristöjen kehittämisessä. Lue lisää Kristian Kiilin tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Jukka Huhtamäki: Generatiiviset teknologiat ja viestinnällinen organisoituminen
Uudenlaisia organisoitumisen muotoja syntyy asiantuntijayhteisöjen viestinnässä digitaalisilla alustoilla. Hankkeessa tutkitaan, miten alustat mahdollistavat ja muovaavat organisoitumista ja siihen liittyviä valtarakenteita. Lisäksi hankkeessa tutkitaan erityisesti automatisoitujen ja generatiivisten teknologioiden, kuten kategorisointien, kuratoinnin ja viestinnällisen tekoälyn toimijuutta organisoitumisessa. Hanke tuottaa uutta tietoa digitaalisesta organisoitumisesta yhteiskunnassa sekä luo kehikkoa laskennallisten menetelmien käytölle organisaatiotutkimuksessa. Lue lisää Jukka Huhtamäen tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Reetta Muhonen: Tavallisuus ja tyytyväisyys tutkimustyössä – kestävämpiä akateemisen työn horisontteja jäljittämässä
Samaan aikaan kun uusliberalististen tavoitteiden mukaisesti navigoivien yliopistojen julkinen kuva piirtyy yritysmäisinä huippuyliopistoina huippututkijoineen, fasadin takana akateemista arkea varjostaa kurjuustarina. Tämä dikotominen kuva akateemisesta työstä ja sen puitteista on vallitseva jäsennys akateemisen työn tutkimuksessa. Se ei pysty tarjoamaan kestäviä akateemisen työn horisontteja ja on näin ollen riski akateemisen työn mielekkyyden ja tieteen jatkuvuuden kannalta. Tutkimuksessa tartutaan tähän tutkimukselliseen katvealueeseen tarkastelemalla huippupuheen ja kurjuustarinan varjoon jäävää puhetta kysymällä, millaista on tavallinen, merkityksellinen akateeminen työ. Ensimmäisessä vaiheessa tavallisuuteen ja työn merkityksellisyyteen liittyviä kokemuksia tehdään näkyväksi kollaboratiivisen autoetnografian keinoin. Autoetnografista vaihetta seuraa tutkijoille järjestetyt työpajat. Lue lisää Reetta Muhosen tutkimuksen rahoituspäätöksestä.
Kirjoittaja: Jenna Ala-Rantala
