Kulttuurisen maun poliittisuus näkyy myös tasa-arvon mallimaa Suomessa
Väitöskirjatutkija Sara Sivonen ja tutkija Riie Heikkilä tarkastelevat viimeisimmässä tutkimuksessaan kulttuurikäytäntöjen ja politiikan välisiä kytköksiä.
Aiemmassa kulttuurisosiologisessa tutkimuksessa on havaittu poliittisten arvojen kytkeytyvän kulttuurisiin käytäntöihin, kuten ihmisten kulttuuriseen makuun tai kulttuuriosallistumiseen. Tutkijat Sivonen ja Heikkilä pitävät tärkeänä, että elämäntapojen erojen tutkimusta laajennetaan koskemaan myös moraalisia, eettisiä ja poliittisia arvoja ja asenteita.
– Halusimme tarkastella, kytkeytyvätkö politiikka ja kulttuuri toisiinsa myös suomalaisten haastattelupuheessa ja millä tavoin tämä ilmenee, Sivonen ja Heikkilä kertovat.
Aiemmissa kyselytutkimuksissa on selvinnyt, että konservatiiviset poliittiset asenteet liittyvät usein esimerkiksi vähäisempään kulttuuriosallistumiseen ja liberaalimmat arvot taas vilkkaampaan osallistumiseen.
Tutkijat löysivät aineistosta neljä erilaista puhetapaa, joissa yhdistyvät poliittiset arvot ja kulttuuriset käytännöt.
Ensimmäinen puhetapa yhdistelee perinteisesti korkeakulttuurisiksi miellettyjä käytäntöjä arvoliberaaliin ja vasemmistolaiseen ajatusmaailmaan. Toisessa puhetavassa korkeakulttuuriset käytännöt taas ovat yhteydessä arvoliberaaliin ja talousoikeistolaiseen arvomaailmaan.
Kolmannessa on kuultavissa, kuinka populaarimmat ja kapeammat kulttuuriset käytännöt liittyvät usein arvokonservatiivisiin näkemyksiin. Neljännessä puhetavassa kulttuuriset käytännöt liittyivät tiiviisti siihen, mitä haastateltavat pitivät moraalisesti oikeana.
Elämäntapojen eroja on tärkeä tutkia Suomessa
Tutkijat havaitsivat aineistosta, kuinka kulttuuri ja politiikka kietoutuvat puheessa toisiinsa useimmiten jokseenkin saumattomasti, mutta joskus suhde voi olla myös jännitteinen. Jännitteisyys näkyy esimerkiksi siinä, että aikuisiän sosiaalisen nousun jälkeen ihminen kokee ristiriitaa lapsuudenkotinsa tapoihin.
– Aineiston analyysi osoittaa, kuinka elämäntyylit ovat poliittinen kysymys myös perinteisesti tasa-arvon mallimaana pidetyssä Suomessa. Kulttuuristen käytäntöjen ja poliittisten arvomaailmojen liitos voi nousta yhä keskeisemmäksi kysymykseksi maailmassa, jota leimaa puhe identiteettipolitiikasta ja polarisaatiosta, Sivonen ja Heikkilä toteavat.
Tutkimuksen aineisto koostuu 28 laadullisesta haastattelusta, jotka tehtiin vuosina 2019–2020. Osallistujat valittiin vuonna 2018 toteutetun valtakunnallisen suomalaisten kulttuuria ja vapaa-aikaa selvittäneen, kansallisesti edustavan kyselyntutkimuksen osallistuneiden joukosta niin, että mukana oli mahdollisimman monenlaisia suomalaisia.
Tutkimusartikkeli:
Sivonen, S., & Heikkilä, R. (2024). Exploring the limits and boundaries between cultural practices and political values in contemporary Finland. European Journal of Cultural and Political Sociology, 11(1), 101–123.
