Kymmenen vuotta kumppanuutta: Tampereen yliopiston ja FlexIT Finlandin yhteistyöstä syntyi patentoitu tuotantokonsepti
Liikkuvien työkoneiden valmistuksessa tarvitaan paljon hydrauliikkaletkuja. Suomalaisen koneenrakennusteollisuuden tuotantomäärät ovat kuitenkin maailman mittakaavassa pieniä, ja koneet ovat usein räätälöityjä. Tämä tarkoittaa, että koneet kootaan tuotantolinjojen sijaan soluvalmistuksena, ja hydrauliikkaletkut toimitetaan soluihin konekohtaisina setteinä.
Konekohtaisten letkusettien valmistaminen on ollut perinteisesti käsityövaltaista, mikä on syönyt työn tuottavuutta. Konekohtaisessa setissä voi olla jopa 200 letkuasennelmaa, joista kaikki ovat hieman erilaisia. Tämä tekee valmistusympäristöstä monimutkaisen ja lisää virheiden määrää. Lisäksi sairauspoissaolot ovat yleisiä, sillä valmistustyö kuormittaa ranteita, hartioita ja kyynärpäitä.
Tampereen yliopiston pitkäaikainen yhteistyökumppani, Ylöjärvellä toimiva FlexIT Finland on mullistanut letkuasennelmien valmistuksen uudenlaisella tuotantokonseptilla, jonka kehitystyössä yliopisto on ollut vahvasti mukana. Patentoitu konsepti yhdistää uudella tavalla digitaalisen valmistuksen, japanilaisen lean-ajattelun ja tuoteohjautuvan logistiikan.
– Uuden tuotantokonseptin myötä työn tuottavuus on kasvanut merkittävästi, ja materiaalit ja valmistusprosessi pystytään jäljittämään sataprosenttisesti. Kokoonpanovirheiden määrä on pudonnut lähelle nollaa, ja työergonomiasta johtuvat sairauspoissaolot ovat loppuneet tyystin, kertoo yliopistonlehtori Jouni Lyly-Yrjänäinen, jonka ideasta konsepti jalostettiin.
Kehitystyön keskeisenä tavoitteena oli vastata Sandvikin Tampereen-tehtaan tuotannollisiin tarpeisiin. Sandvikin isossa porauslaitteessa voi olla hydrauliikkaletkua jopa kaksi kilometriä, mikä motivoi yritystä kehittämään letkuasennelmien valmistusprosessia yhdessä toimittajiensa kanssa. Konseptin kaupallistaminen ja patentointi tehtiin italialaisen Intertraco-perheyhtiön kanssa, joka omistaa pääosan FlexIT Finland Oy:stä. Nykyisin konseptia sovelletaan Intertracon tytäryhtiöissä Ruotsissa, Saksassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa.
Yhteistyö on ollut arvokasta sekä yritykselle että opiskelijoille
Lyly-Yrjänäinen kertoo, että tuotantotalouden kansainvälisen diplomi-insinööriohjelman opiskelijat ovat olleet tuotantokonseptin kehitystyössä merkittävässä roolissa. Osalle yhteistyö on tarjonnut jopa ponnahduslaudan työmaailmaan.
– Opiskelijoiden kanssa on tehty paljon erilaisia testejä ja prototyyppejä siinä hengessä, että ideoita halutaan testata nopeasti käytännössä. Konseptin kehitys lähti uusille urille, kun opiskelijan tekemän analyysin pohjalta tunnistettiin Sandvikin porauslaitteiden suurivolyymisimmat letkut ja kehitystyössä ryhdyttiin keskittymään niihin. Tämä vähensi työn kompleksisuutta ja auttoi katsomaan tuotantoprosesseja uudesta kulmasta.
FlexIT Finlandin toimitusjohtaja Mika Saarinen kokee, että käytäntö ja akateeminen maailma lyövät yliopistoyhteistyössä kättä päälle hienolla tavalla.
– Olemme saaneet yliopistolta hyviä tekijöitä, niin opiskelijaprojekteihin kuin myös palkkalistoillemme. Opiskelijat ovat innovatiivisia nuoria, ja heidän kysymyksensä ja ideansa ovat meille silmiä avaavia.
FlexITin pääomistajan, italialaisen Intertraco-yhtiön kannalta yhteistyö suomalaisyliopiston kanssa oli epätavallinen valinta, sillä yliopistoyhteistyö oli yhtiölle uutta. Toimitusjohtaja Stefano Bertazzoni kuitenkin näki yhteistyön mielenkiintoisena mahdollisuutena.
– FlexIT-projekti oli meille mahdollisuus kehittää letkuasennelmien valmistusta yhteistyössä vaativan OEM-asiakkaan kanssa. Tavoitteena oli luoda arvoa asiakkaallemme kopioimatta suurempien letkuasennelmavalmistajien toimintamalleja. Tampereen yliopiston uudet ajatukset lean-tuotannosta, joustavuudesta ja digitalisaatiosta vastasivat hyvin asiakkaamme tarpeisiin, ja kun nämä ajatukset yhdistettiin Intertracon laadunhallinnan ja jäljitettävyyden osaamiseen, lopputulos oli erittäin mielenkiintoinen, Bertazzoni sanoo.
Yritysyhteistöillä palvellaan ympäröivää yhteiskuntaa
Tampereen yliopiston ja FlexIT Finlandin yhteistoiminta edustaa niin kutsuttua tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyötä, jossa ratkotaan yrityksen haasteita ja viedään ratkaisuja kohti käytännön sovelluksia. Toinen yleinen yhteistyön muoto ovat koulutusyhteistyöt, joissa keskitytään yritysten osaamistason varmistamiseen jatkuvan oppimisen kautta.
Tampereen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja Pauli Kuosmanen toteaa, että yliopisto on riippumaton kumppani, jonka avulla etenkin pienempien yritysten mahdollisuus osallistua tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan laajenee merkittävästi.
– Yliopisto tarjoaa yrityksille kehittämistoiminnan osaamista ja väylän kansainvälisen tiedeyhteisön äärelle. Ympäröivän yhteiskunnan palveleminen on yliopistojen ”kolmas tehtävä”, jonka Tampereen yliopisto näkee todella tärkeänä. Olemmekin Suomen suurin yritysyhteistyön tekijä.
Jouni Lyly-Yrjänäisen mukaan juuri FlexIT Finlandin kaltaiset PK-yritykset ovat yhteistyökumppaneina erityisen antoisia, kun asiaa tarkastelee opettajan näkökulmasta.
– PK-yrityksissä opiskelijaprojektien vaikuttavuus on suurempi. Isoilla organisaatioilla on kehittämiseen paljon resursseja, mutta PK-sektorilla pienimuotosillakin opiskelijaprojekteilla voi saada merkittäviä muutoksia aikaan.
Lisätiedot:
Yliopistonlehtori Jouni Lyly-Yrjänäinen
040 849 0225
jouni.lyly-yrjanainen [at] tuni.fi
Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja Pauli Kuosmanen
050 304 5934
pauli.kuosmanen [at] tuni.fi
Kuvat: Nikita Gavrilenko
