Laatutyö arjessamme: opetuksen kehittämistä opiskelijoita kohtaamalla ja yritysyhteistyöllä

Kun automaatiotekniikan yliopisto-opettaja Veli-Pekka Pyrhöseltä kysytään laadun näkymisestä hänen arjessaan, puhetta tulvii runsaasti. Hän kuvailee itseään elinikäiseksi oppijaksi, joka opetuksen ja tutkimusaktiviteettien lisäksi osallistuu yliopistoyhteisön kehittämiseen. Opetuksen, pedagogiikan ja oman asiantuntemuksen kehittäminen ovat hänelle arkipäivää. Erityisen tärkeänä hän pitää opiskelijoiden oppimisen ohjaamista ja aktiivista läsnäoloa opiskelijarajapinnassa. 

– Haluan tarjota opiskelijoille sellaisia valmiuksia, joilla he pystyvät oppimaan jatkuvasti lisää, pärjäävät työelämässä ja pystyvät ratkaisemaan tekniikan alan haasteita tieteellisillä menetelmillä, hän kuvailee. 

Laatu Tampereen yliopistossa tarkoittaa hänelle tietynlaista vaatimusta arvostukselle: 

– Jos koulutus on aidosti laadukasta, se on tutkimusperustaista, tieteellisesti korkeatasoista, ajattelua haastavaa ja opiskelijoiden arvostamaa; siitä syntyy arvostamisen kokemuksia. 

Palaute kehittämisen välineenä ja työelämätaitona 

Pyrhöstä kuunnellessa vakuuttuu siitä, että opiskelijoiden palautteella on merkitystä. Opettajan pitää hänen mielestään olla läheisessä vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa, koska niin saadaan palautetta esimerkiksi vaikeiksi koetuista asioista, mikä auttaa parantamaan oppimisen tukea. Lisäksi kiltakeskusteluissa ja opettajatuutoritapaamisissa opiskelijat tulevat tutuiksi ja pääsee tutustuttamaan ihmisiä myös toisiinsa: 

– Se että sekä opiskelija että itse voi kokea olevansa merkityksellinen, ja että pääsee lähelle opiskelijaa ja heidän tuntemuksiaan. Se on aitoa ja välittävää vuorovaikutusta. 

Palautteen antamisen Pyrhönen näkee välttämättömänä työelämätaitona: 

– Menee mihin tahansa töihin, niin siellä annetaan palautetta ja joutuu vastaanottamaan palautetta. Palautetaidot ovat osa ammatillista ja ihmisenä kasvua. 

Opettajan näkökulmasta kurssin jälkeisestä palautteesta ei aina saa kiinni; esimerkiksi, jos kurssi ei jonkun mielestä ollut onnistunut, niin pitäisi tietää, mikä siinä ei onnistunut. Lisäksi on hyvä miettiä, olisiko omassa toiminnassa kehittämisen varaa. Siksi onkin tärkeä valmentaa opiskelijoita palautteen antamiseen. Myös opettajan ohjaama palautteen käsittely vahvistaa palautteen antamiseen sitoutumista. 

Kokeiluja, yritysyhteistyötä ja osaamisen jakamista 

- On myös uskottavuuden parantamista, että sulla on jotain uutta takataskussa, kertoo Pyrhönen kysyttäessä kokeilukulttuurista. 

Kokeilusta kimmokkeen sai esimerkiksi kanditöiden opinnollistaminen yrityksiin. Kun työssäkäyvät opiskelijat tekevät kandityönsä yrityksiin, niin töiden aiheet ovat aidosti työelämälähtöisiä ja työt etenevät sujuvasti. Samalla saa käsitystä siitä, missä opiskelijat ovat töissä ja mitä he työkseen tekevät. Maisterivaiheessa on puolestaan käynnissä parin yrityksen kanssa pilottiohjelma, jossa opiskelu ja työnteko sovitetaan yhteen niin, ettei työnteko hidasta opintojen etenemistä. 

Pyrhösen mukaan yritykset ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä, mikä on molemmin puolin palkitsevaa. Yritysyhteistyön kautta saadaan käsitystä siitä, onko valmistuneilla sellaiset tiedot ja taidot, että he pärjäävät työelämässä. Lisäksi saadaan esille koulutuksen vaikuttavuutta: 

– Parhaat caset ovat aidosti sellaisia, että opiskelijalla on opinnoissaan syntynyt sellaista uutta tietoa ja osaamista, joita ei firmassa ole. Esimerkiksi on kehitetty jotain ihan tuotteistamiseen asti. 

Myös Tampereen yliopiston sisäinen yhteistyö ja viestintä ovat tärkeitä. Pyrhönen näkee erilaiset kehittämisryhmät ja elimet hyödyllisinä hyvien käytäntöjen jakamisessa. Vilkkaimpina vuosina hän on itse ollut mukana yli kymmenessä ryhmässä. 

– Mustekalalla on monta lonkeroa; usein niihin osallistujat ovat monessa mukana, ja sitä kautta tieto kulkee ripeästi eri suuntiin. 

Pyrhösen mielestä sekä onnistuneet että ei niin onnistuneet ideat ovat tarkoitettu jaettaviksi. Hän korostaa myös uusien ja toistaiseksi keskeneräisten ideoiden jakamista: 

– Jonkun täytyy rohkeasti tehdä näkymättömästä epätäydellistä, jota voi sitten ajan mittaan jalostaa paremmaksi, hän kiteyttää. 

Kansainväliset verkostot auttavat hahmottamaan tulevia kehityssuuntia ja parhaimmillaan niistä saa uusia ideoita ja uusimpia tieteellisiä tuloksia opetusrajapintaan. 

Auditointiin valmistautumista avoimin mielin 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi auditoi Tampereen yliopiston laatujärjestelmän keväällä 2023. Siihen Pyrhönen suuntautuu positiivisin mielin – hän odottaa, että auditoinnissa saadaan palautetta ulkopuolisin silmin: 

– Nämä arvioinnit ovat hyviä, koska niistä oppii toisen kertomana jotain uutta. 

Pyrhösellä itsellään on kokemusta auditoinneista myös pöydän toiselta puolelta, arvioitsijan roolista. Karvin prosessit hän on kokenut sujuviksi ja laadukkaiksi, joten hän uskoo, että laatuasioita tarkastellaan riittävällä laajuudella. Yliopistoyhteisöä hän rohkaisee valmistautumaan auditointiin ja haastatteluihin avoimin mielin: 

– Kannattaa lähteä mukaan avoimin mielin, ja kertoa haastatteluissa asiat niin kuin ne ovat; tunnistaa omat vahvuudet ja kehittämiskohteet. On hyvän laadun ja kehittyneen ajattelun merkki, että osataan kommunikoida kehittämiskohteet hyvin.


Kirjoittajat: Piia Tienhaara ja Terhi Yliniemi