Luonnonvalo, kalustettavuus, mahdollisuus yksityisyyteen ja toimiva naapurusto tukevat hyvää asumista
Kestävän asuntoarkkitehtuurin ASUTUT-tutkimusryhmän tavoitteena tutkimuksessa oli tuottaa kokonaisvaltaista ja yhteen kokoavaa tietoa siitä, miten asuinympäristön tilat, toiminnot ja palvelut vaikuttavat yhdessä ja erikseen asukkaiden erilaisten tarpeiden toteutumismahdollisuuksiin sekä tukevat hyvää asumista ja hyvinvointia. Hankkeen tilaajina olivat YH Kodit Oy ja Länsi-Suomen Yleishyödyllinen Asuntosäätiö.
Tutkimuksessa (2020–2022) oli mukana 105 YH Kodit Oy:n kerrostalokiinteistöä ja niihin sijoittuvat 4417 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Tutkijat tarkastelivat asuntokantaa ja naapurustoja kokonaisuutena. Vuonna 2020 tehtiin myös kaikille YH Kotien kerrostaloasukkaille asukaskysely, jossa asukkailta tiedusteltiin heille koronavuoden aikana muodostuneista asumiseen liittyvistä muutoksista ja kokemuksista. Kyselyyn saadun yli 1300 vastauksen analyysin pohjalta tutkijat keskittyivät kahteen asumiseen liittyvään tarpeeseen: arjen sujuvuuteen sekä rentoutumiseen ja vapaa-aikaan.
Hankkeen loppuraportti tarjoaa tietoa suomalaisten asuinympäristöjen kehittämiseksi sekä uudis- että korjausrakentamisen suunnittelun näkökulmista. Mukana on myös suosituksia.
– Vastauksissa näkyi selvästi, että asukkaat arvostivat luonnonvaloa. Sen määrään voidaan vaikuttaa ikkunoiden sijoittelulla ja koolla sekä parvekeratkaisuilla. Asuntopohjien analyysi osoitti, että parvekesuunnittelu on yksi merkittävin asuntojen luonnonvalo-olosuhteisiin vaikuttava tekijä. Myös asuntojen helppo kalustettavuus nousi esiin viihtyisyyttä ja toimivuutta lisäävänä tekijänä. Lomittamalla asuntoon sisältyviä eri käyttötarkoituksia palvelevia kulkureittejä voidaan parantaa huomattavasti tilojen kalustettavuutta, tutkija Taru Lehtinen kertoo.
Korona-aikana moni on viettänyt normaalia enemmän aikaa kotona. Etätyötä, vapaa-aikaa ja perheenjäsenten erilaisia toiveita on voinut olla hankalaa sovittaa yhteen. Yksityisyyden tarpeiden huomioimiseen kannattaa tutkijoiden mukaan kiinnittää huomiota.
– Asunnon sisäinen äänieristys, tilojen avattavuus ja suljettavuus sekä mahdollisuus säädellä näköyhteyttä ovat keinoja parantaa yksityisyyden tuntua.
Naapurustolla kokonaisuutena on merkitystä asunnon lisäksi. Yksi suosituksista koskeekin asunnon ja naapuruston rajapintoja. Jaetut tilat, joissa asukkaat kohtaavat toisiaan erilaisten aktiviteettien parissa voivat auttaa naapurustojen sosiaalisen infrastruktuurin muodostumisessa. Sosiaalisella infrastruktuurilla tarkoitetaan rakennetun ympäristön tiloja ja palveluita, jotka tukevat naapurustossa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja vahvistavat asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Normaalista kerrostalokannasta löytyy potentiaalia tilojen uudenlaiselle käytölle ja jakamiselle.
– Suunnittelussa kannattaa tarkastella jaettuja tiloja naapurustotasolla, tuottaa runsaasti näkö- ja kulkuyhteyksiä tilojen ja toimintojen välille sekä huomioida erilaisten näkymien laatutekijät. Muun muassa asunnosta avautuvat näkymät luontoon tai pihalle lasten leikkipaikoille olivat tukeneet asukkaiden jaksamista korona-aikana, mainitsee projektipäällikkö Katja Maununaho.
Virkistysmahdollisuuksien huomioiminen on tärkeää: tarvitaan luontoa ja viheralueita sekä paikkoja irtautumiselle. Esimerkiksi pihalla kannattaa olla omat osiot eri käyttäjille, kuten lapsille ja muuhun yhdessäoloon.
Tutustu Asuminen muutoksessa -hankkeen loppuraporttiin
Lisätiedot: Katja Maununaho, katja.maununaho [at] tuni.fi
Teksti: Sanna Kähkönen
Kuva: Katja Maununaho
