Migreeni on tuttu kärsimys monelle – uudet lääkkeet estävät kohtauksia täsmävaikutuksella

Pääkipu herättää aamuyöstä ja voimistuu henkäys henkäykseltä. Kipu säteilee vasemman lavan alta kiristävänä vaijerina silmän taakse ja ampuu sieltä lamauttavia nuolia koko päähän. Migreeni, taas.

Migreeni piinaa Suomessa arviolta 700 000 henkilöä, eli enemmän kuin joka kymmenes kärsii siitä. Osuus on samaa suuruusluokkaa kaikkialla maailmassa.

Migreeniä esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä, jopa alle kouluikäisillä lapsilla. Aikuisilla naisilla migreeni on kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä, sillä naishormoni estrogeenin vaihtelu elimistössä altistaa sille.

Alttius migreenille periytyy, mutta mitään yksittäistä migreenigeeniä ei ole löydetty. Neurologian erikoislääkäri Marja-Liisa Sumelahti Tampereen yliopistosta kertoo, että kyseessä on polygeeninen eli monen eri geenin säätelemä alttius.

– Migreeniin liittyviä geenejä on tunnistettu yli 200.

Perinnöllinen alttius ikävälle sairaudelle kuulostaa tympeältä, mutta se on myös hyvä asia: migreeni osataan tunnistaa paremmin, jos sitä esiintyy suvussa.

– Hoidon kannalta on iso helpotus, kun migreeni tunnistetaan ajoissa. Näin etenkin lapsilla.

Ei pelkkä päänsärky

Migreeni on neurologinen sairaus, joka suurimmalla osalla potilaista ilmenee silloin tällöin tulevina kohtauksina. Pieni osa potilaista kärsii kroonisesta migreenistä, jossa särkypäiviä on vähintään 15 kuukaudessa.

– Migreeniä pidetään yhä monesti vain pääkipuna, mutta sen oireet ovat paljon moninaisemmat, Sumelahti sanoo.

Migreeni aiheuttaa kokonaisvaltaisemman kipukokemuksen kuin esimerkiksi tavallinen jännityspäänsärky. Migreenikipu on sykkivää ja tuntuu useimmiten vain toisella puolella päätä. Siihen liittyy yleensä kuvottava olo tai pahoinvointia sekä valo- tai hajuherkkyyttä.

Sumelahti kertoo, että lähes kolmasosa migreenipotilaista kokee kipua edeltävän auraoireen. Usein se on näköhäiriö, kuten näkökentän poikki kulkeva sahalaitakuvio.

– Aura voi esiintyä myös tuntoaistin häiriönä. Auran harvinaisia alatyyppejä ovat halvausoireet ja puheen motorinen häiriintyminen.

Vähättely on yhä yleistä

Yleisyydestään huolimatta – tai juuri siksi – migreeniä ei vieläkään oikein osata mieltää sairaudeksi. Migreenin kustannukset yhteiskunnalle ovat kuitenkin korkeat: Suomen Migreeniyhdistyksen arvion mukaan yli 400 miljoonaa euroa vuosittain. Yhdistyksen kuntoutuskoordinaattori Sari Viitasaari kertoo, että monet migreenipotilaat kokevat vähättelyä töissä tai opinnoissa. Sairauden huomioiminen kuitenkin edistäisi työssä jaksamista.

– Migreeni on hyvin yksilöllinen sairaus, ja sen ilmeneminen on monimuotoista. Joillekin riittää hoidoksi lepo ja tulehduskipulääkkeet, toiset tarvitsevat täsmälääkkeitä. Yhteistä on se, että päänsäryn normaalit hoitokeinot, kuten käveleminen raikkaassa ilmassa, eivät välttämättä auta migreenikohtauksen aikana.

Migreenistä kärsiville ei ole olemassa kuntoutusta. Sellainen olisikin aika mahtava juttu!

Muutama vuosi sitten tehdyssä My Migrane Voice -kyselyssä kävi ilmi, että kroonista migreeniä sairastavista suomalaisista lähes 60 % koki migreenin laskevan heidän elämänlaatuaan paljon tai äärimmäisen paljon. Lääkeyhtiö Novartiksen teettämä kansainvälinen kysely oli suunnattu henkilöille, joilla on vähintään neljä migreenipäivää kuukaudessa. Suomessa kyselyyn vastasi 345 henkilöä.

Lähes 90 % suomalaisvastaajista kertoi migreenin vaikuttavan keskittymiseen töissä ja aiheuttavan työpäivien menetyksiä. Kyselyyn vastanneet olivat olleet migreenin vuoksi poissa töistä keskimäärin 2,1 työpäivää kuukaudessa. Lähes kaikki olivat joutuneet muuttamaan suunnitelmiaan migreenin takia.

Kohtausten syntymekanismi tunnetaan

Migreenikohtaus on aivojen häiriötila, joka ei kuitenkaan jätä aivoihin mitään muutoksia. Marja-Liisa Sumelahti kertoo, että kohtausten syntymekanismi aivoissa on opittu tuntemaan melko hyvin lääketutkimusten ja eläinkokeiden perusteella.

Nykytietämyksen mukaan migreenikohtaus saa alkunsa hypotalamuksen tuntumassa aivojen syvissä osissa. Hypotalamuksen lähellä sijaitsee aivorunko, josta kipua aiheuttava viesti välittyy pään alueen tuntohermoon eli kolmoishermoon. Aktivoitunut kolmoishermo vapauttaa aivokalvolla tulehdusvälittäjäaineita, muun muassa CGRP-nimistä neuropeptidiä. Vapautuneet välittäjäaineet aiheuttavat paikallisen steriilin tulehdusreaktion, jonka ihminen aistii migreenikipuna.

Migreenin auraoireiden aikana aivokuorella tapahtuu poikkeavaa aktivaatiota, jonka vaikutukset potilas saattaa havaita auraoireena. Ne kestävät korkeintaan tunnin, mutta monilla menevät ohi nopeammin.

– Migreenikohtaus kestää määritelmän mukaan aikuisilla neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen.

Täsmälääke on monille tarpeen

Mikä ajaa aivot häiriötilaan, joka aiheuttaa migreenikohtauksen? Sitä ei tiedetä tarkalleen.

Kohtaukselle altistavia tekijöitä tunnetaan paljon. Niitä ovat esimerkiksi stressi, alkoholinkäyttö, unenpuute, nestehukka ja verensokerin lasku. Myös kevään kirkas valo voi aiheuttaa kohtauksen. Monilla naisilla esiintyy säännöllisesti kuukautismigreeniä, joka on seurausta estrogeenitason voimakkaasta laskusta ennen kuukautisia.

– Migreenikohtaus ei paljon varoittele tuloaan. Monet potilaat elävät hyvin kurinalaista elämää välttääkseen kohtaukselle altistavia tekijöitä, ja silti kohtauksia tulee, Sumelahti sanoo.

Perinteisesti migreenin estoon on käytetty lääkkeitä, jotka on alun perin kehitetty johonkin muuhun tarkoitukseen ja joilla on sattumalta havaittu migreeniä ehkäiseviä vaikutuksia.

Käypä hoito -suositusten mukaan migreenikohtauksia voidaan hoitaa sekä lääkkeettömästi että lääkkeillä. Lääkkeetön hoito on yksinkertaista: lepoa hämärässä ja viileässä huoneessa, kylmä kääre silmillä. Kohtauslääkkeinä käytetään sekä tavallisia tulehduskipulääkkeitä että täsmälääkkeitä, joista yleisimpiä ovat triptaanit.

Triptaanien teho perustuu siihen, että ne estävät kolmoishermoa vapauttamasta aivokalvolla CGRP-neuropeptidiä. Sumelahti korostaa, että kohtauksen alkaessa on tärkeää ottaa lääke mahdollisimman pian, jotta kipuviesti aivokalvolta takaisin keskushermostoon saadaan salvattua.

Pitkään migreenistä kärsineet ovat oppineet tunnistamaan omasta olotilastaan oireita, jotka kertovat lähestyvästä kohtauksesta. Niitä voivat olla esimerkiksi jatkuva haukottelu, yletön makeanhimo tai tolkuton väsymys. Oireiden perusteella potilaat osaavat ottaa kohtauslääkkeen jo illalla, mikä saattaa ehkäistä varsinaisen kivun syntymisen.

Uudet tarkat estolääkkeet

Jos migreenikohtauksia esiintyy hyvin usein, potilaalle voidaan määrätä kohtauslääkkeen lisäksi estolääkettä.

Perinteisesti migreenin estoon on käytetty lääkkeitä, jotka on alun perin kehitetty johonkin muuhun tarkoitukseen ja joilla on sattumalta havaittu migreeniä ehkäiseviä vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi verenpaine-, epilepsia- ja masennuslääkkeet sekä kosmeettisissa hoidoissa käytettävä botuliinitoksiini.

Muutama vuosi sitten markkinoille tuli uusia, nimenomaan migreenin estoon kehitettyjä biologisia estolääkkeitä. Ihon alle pistettävät estolääkkeet toimivat siten, että ne sitovat kolmoishermosta vapautuvan CGRP-neuropeptidin. Se ei siten pääse aiheuttamaan kipuaistimusta.

Sumelahden mukaan uusissa estolääkkeissä on hyvää se, että ne eivät vaikuta elimistön muihin fysiologisiin säätelyjärjestelmiin. Niillä ei myöskään ole todettu yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

– Sekä migreenikohtausten hoitoon käytettävät täsmälääkkeet että uudet biologiset estolääkkeet blokkaavat paikallisesti vain aivokalvolla kipua aiheuttavan reseptorin toiminnan.

Joustot edistävät jaksamista

Migreeniyhdistyksen Sari Viitasaaren mukaan migreenipotilaan elämän helpottaminen työpaikalla ei edellytä ihmeitä. Työajan joustoilla, työtehtävien muokkaamisella ja hyvällä ergonomialla päästään jo pitkälle. Myös erilaisten altisteiden kuten hajujen ja valojen karsiminen auttaa.

– Tärkeää on päästä yhteistyöhön työterveyden kanssa. Se osaa yleensä auttaa migreenipotilasta eteenpäin hakemaan tehokasta hoitoa. Migreenidiagnoosin saaminen mahdollisimman aikaisin on tärkeää, jotta päästään aloittamaan oikea-aikainen hoito.

Migreeniyhdistys tarjoaa jäsenilleen neuvontaa ja vertaistukea, tekee migreeniä tunnetuksi ja ajaa potilaiden asiaa esimerkiksi sote-uudistuksen yhteydessä. Yhdistyksen tavoitteena on mahdollistaa migreenipotilaille hyvät ja joustavat työolosuhteet sekä sairauden hyvä hoito. Töitä riittää yhä.

– Migreenistä kärsiville ei ole olemassa kuntoutusta. Sellainen olisikin aika mahtava juttu!