Murros toi rakennusalalle osaajapulan – lääkkeeksi yliopisto ja yritykset lupaavat terävöittää yhteistyötään
Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan järjestämässä kumppanuustapahtumassa yliopistoväki ja yritysten edustajat pohtivat yhdessä, miten täyttää tulevaisuuden osaamistarpeet ja turvata uusien osaajien virta kiinteistö- ja rakennusalalle, joka on suuressa murroksessa: töitä on enemmän kuin tekijöitä.
– Geopolitiikka, pandemia ja digitalisaatio ovat yhdessä muuttaneet yhteistoimintaympäristömme. Murros, jota elämme, on suuri ja merkittävä, totesi Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Jorma Eloranta puheenvuorossaan.
Elorannan mukaan tilanne edellyttää vanhojen toimintamallien kyseenalaistamista ja usein transformatiivisia muutoksia.
– Tieto on eniten lisääntyvä raaka-aine, ja se pitää osata valjastaa. Toimijat, jotka osaavat nopeasti sopeutua murrokseen, ovat pitkällä tähtäimellä menestyksekkäitä, hän sanoi.
Vetovoimaa alalle uusista kestävän rakentamisen koulutusohjelmista
Yliopisto vastaa osaajapulaan koulutuksella. Diplomi-insinöörien lisäksi rakennusalalle tarvitaan myös opettajia, väitöskirjan tekijöitä ja tutkijoita. Tampereella teknisiin tiedekuntiin on otettu sisään entistä enemmän uusia opiskelijoita.
– Uudet koulutusohjelmat kiinnostavat. Kestävän kaupunkisuunnittelun kandiohjelmamme keräsi yli 1000 hakijaa, tiedekunnan dekaani Antti Lönnqvist kertoi.
Jos Suomesta ei löydy osaajia, niin heitä on etsittävä ulkomailta. Yksi lääkkeistä onkin ulkomaisten osaajien houkuttelu Suomeen opiskelemaan ja töihin. Tällä hetkellä Tampereen yliopistossa voi opiskella joitakin rakennustekniikan kursseja englanniksi. Suomenkielisen arkkitehtuurin tutkinto-ohjelman rinnalla on jo vuosia ollut englanninkielinen Sustainable Architecture –maisteriohjelma.
– Syksyllä 2023 aloitamme rakennustekniikan kansainvälisen maisteriohjelman, johon otamme alkuvaiheessa sisään noin 40 opiskelijaa. Sen opintosuunnat ovat kestävä liikenne ja rakennesuunnittelu, Lönnqvist paljasti.
Yhteistyöllä kilpailuetua, näkyvyyttä ja ketteryyttä tekemiseen
Tampereen yliopiston eri tutkimusalojen professoreilla on kokemusta yritysyhteistyön hyödyistä ja haasteista. Näitä he valaisivat konkreettisin esimerkein.
Kestävän arkkitehtuurin ja asumisen koulutusohjelmasta vastaava apulaisprofessori Sofie Pelsmakers kertoi tutkimushankkeisiinsa kuuluvan usein yrityskumppaneita. Pelsmakers näki, että tutkimusyhteistyö tuo yrityksille kilpailuetua, lisää näkyvyyttä ja kasvattaa myönteistä mainetta. Yritykset hyötyvät myös yhteisistä rahoituksista ja resursseista.
Teollisen puurakentamisen tutkijakoulua luotsaava professori Sami Pajunen toivoi yrityksiltä avoimia tutkimuskysymyksiä tutkijoiden selvitettäviksi. Hänen mielestään yleiset, koko alaa hyödyttävät aiheet tulevat yrityksille edullisemmiksi, sillä yritysten olisi kallista tutkia niitä yksinään.
Talotekniikan Industry Professor Piia Sormunen esitti tutkimusyhteistyöhön yritysmaailmasta tuttua lean-ajattelua.
– Ilmanvaihdolla on tärkeä rooli virusten leviämisen estämisessä. Olen ehdottanut, että monitieteisessä, virusten leviämisen estämiseen ratkaisuja kehittävässä E3-hankkeessamme otettaisiin käyttöön Big Room -työskentely, Sormunen paljasti.
Industry Professor Kalle Vaismaa on keskittynyt infra-alan digitalisaation kehittämiseen. Vaismaan mielestä rakennusalalla tarvittava osaamispohja on laajentunut.
– Infra-alallakin tarvitaan monenlaisia tekijöitä. Tarvetta on muun muassa tietojohtajille, jotka ymmärtävät tietoa ja dataa sekä psykologeille, jotka ymmärtävät ihmisiä, hän pohti.
Oikeat tekijät oikeisiin tehtäviin
Ramboll Finlandin tekninen johtaja Mikko Leppänen perää jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä kaikkiin yhteisiin hankkeisiin ja kehittämiseen yleensä. Hänen mukaansa yliopistoyhteistyö naapurimaiden korkeakoulujen kanssa kaipaisi lisää panostuksia. Myös yritykset tulisivat mielellään mukaan näihin yhteishankkeisiin, sillä ala kansainvälistyy nopeasti.
Rakennusalalla tarvitaan koko ajan monipuolisempaa ja joustavampaa osaamista. Taso onkin noussut, mutta Mikko Leppänen on huolissaan siitä, miten opiskelijat pystyvät monien odotusten ristitulessa keskittymään ja motivoitumaan opiskeluun.
Harjoittelupaikat ovat edelleen tärkeä väylä tehdä yhteistyötä yliopiston ja yritysten välillä. Leppäsen mukaan harjoittelun hedelmiä kerätään puolin ja toisin.
– Opiskelija saa harjoittelusta arvokasta kokemusta oikeasta työelämästä. Odotukset tulevat realistisiksi. Tämä on tärkeää, että saadaan oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin töihin, hän sanoo.
Korkeakouluyhteisön omassa Paidia-tilassa Nokia Arenalla Tampereella 6.9.2022 järjestetty tapahtuma keräsi rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia keskustelemaan yritys-yliopisto-yhteistyön mahdollisuuksista ja kehittämisestä sekä alan opetustarpeista. Tilaisuuden juonsi Suomen Asuntotietokeskuksen toimitusjohtaja Juha Salmi.
Lisätiedot
Antti Lönnqvist
040 544 6288
antti.lonnqvist [at] tuni.fi
Teksti: Anna Aatinen
Kuva: Jonne Renvall
